Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla ja Uudellamaalla – sairastavuus ja työkyvyttömyys yleisintä Pohjois-Savossa

Hyvinvointialueiden erot käyvät ilmi ensimmäistä kertaa julkaistuista Kansallisen terveysindeksin tiedoista, jotka perustuvat vuosien 2019–2021 rekisteritietoihin. Indeksit ja niiden eri osa-alueet kuvaavat laajasti sairauksien ja työkyvyttömyyden yleisyyttä hyvinvointialueilla suhteessa koko maan väestöön.

Hyvinvointialueiden väliset erot sairastavuudessa näkyvät erityisesti vakavien mielenterveysongelmien, alkoholihaittoihin liittyvien sairauksien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sekä sepelvaltimotaudin yleisyydessä suhteessa koko maan keskiarvoon. Pohjois-Savossa oli selvästi muita alueita ja koko maan tasoa enemmän sekä mielenterveyden että tuki- ja liikuntaelinten sairauksia.

Alkoholihaittoihin liittyvä sairastavuus oli korkeinta Pohjois-Karjalassa, ja selkeästi muita alueita korkeampi myös Etelä-Karjalassa. Myös sepelvaltimotauti oli yleisempi Etelä-Karjalassa kuin muilla alueilla. 

Työkyvyttömyystiedot täydentävät kuvaa suomalaisten terveydestä

Kansalliseen terveysindeksiin kuuluva uusi työkyvyttömyysindeksi kuvaa työkyvyttömyyseläkkeeseen, sairauspäivärahaan ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyviä alueellisia eroja.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus oli suurin Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sairauspäivärahan saaminen yli 3 kuukauden ajan on tavallisinta Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Ammatilliseen kuntoutukseen myönnön saaneiden osuus oli suurin Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa, pienin Itä-Uudellamaalla ja Helsingissä.

”Työkyvyssä ja työkykyetuuksien saamisessa on eroja alueiden välillä. Indeksi kuvastaa väestön työkykyä, mutta siihen vaikuttaa myös palveluiden saatavuus. Ammatillisen kuntoutuksen hakeminen riippuu muun muassa siitä, kuinka hyvin sote-palveluihin pääsee, ja kuinka aktiivisesti kuntoutukseen ohjataan sekä miten eri kuntoutuspalveluja on saatavissa. Erityisesti kyse on siitä, onko alueella tarpeeksi lääkäreitä, sillä työkykyetuuksiin tarvitaan lääkärinlausunto. Jos alueella on lääkäripula, ammatillisen kuntoutuksen toteutuminen jää vähäiseksi,” toteaa Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.

Sairastavuuden ja työkyvyttömyyden taustalla on monia tekijöitä.

”Alueellisiin eroihin vaikuttavat palvelujen lisäksi esimerkiksi elintavat, työllisyys- ja taloustilanne sekä koulutus. Myös kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä on merkitystä”, Sarnola sanoo.

Terveysindeksin tietokokonaisuus auttaa hyvinvointialueita palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa

Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus kuvaa sairauksista aiheutuvaa kuormitusta hyvinvointialueilla. Kuormitusta arvioidaan kustakin sairausryhmästä aiheutuvan kuolleisuuden, työkyvyttömyyseläkkeiden, elämänlaatuvaikutusten sekä kustannusten kautta. 

”Indeksitietoa voi hyödyntää sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen, sosiaalietuuksien että hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien toimien suunnittelussa ja arvioinnissa”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija, dosentti Päivikki Koponen.

Indeksin kehittäjät painottavat, että päättäjillä on keinoja muuttaa terveystilannetta. Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleviin.

”Sairauksista aiheutuvaa kuormaa voidaan vähentää vaikuttamalla elinoloihin koulutuksella ja työllisyystoimin. Tehokkaimmat keinot perustuvat päätöksiin, joilla mahdollistetaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä elintapoja, esimerkiksi arkiliikuntaan kannustavalla aluesuunnittelulla sekä ilmaisilla tai kohtuuhintaisilla liikuntapalveluilla. Myös perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja hoidon jatkuvuuden vahvistaminen on tärkeää”, Koponen sanoo.

Kuntakohtaiset tiedot julkaistaan syksyllä

Terveysindeksitiedot kunnittain ja viidelle yhteistyöalueelle julkaistaan myöhemmin tänä vuonna. Jatkossa kaikki terveysindeksin tiedot päivitetään vuosittain.

Terveysindeksitietoja on kehitetty laajassa kansallisessa yhteistyössä. Sairastavuus ja työkyvyttömyysindeksien ja niiden osaindeksien laskemisessa hyödynnetään tietoja THL:n, Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekistereistä. Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus korvaa aiemmat THL:n Sairastavuusindeksin ja Kelan Terveyspuntarin.

Tuloksiin vaikuttavat alueiden väliset erot väestörakenteessa, mahdolliset rekisteritiedon puutteet ja terveydenhuollon toiminta. Esimerkiksi sote-palvelujen henkilöstöpula voi aiheuttaa diagnoosien viivästymistä tai vaikeuttaa etuuden myöntämiseen tarvittavan lääkärinlausunnon saamista.

Lisätietoa

Kansallinen terveysindeksi (THL)

Kansallinen terveysindeksi (Kelan tietotarjotin)

Työkyvyttömyyden kokonais- ja osaindeksit (Kela)

Yhteystiedot

Päivikki Koponen
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 8868
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Kati Sarnola
erikoistutkija
Kela
puh. 020 635 7885
sähköposti: kati.sarnola(at)kela.fi