Terveyden lukutaidossa puutteita joka kymmenennellä nuorella
Koettua valmiutta vastata kysymyksiin terveydestä mitattiin kouluikäisten terveyden lukutaidon mittarilla, Health Literacy for School-Aged Children (HLSAC). Mittari on Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoiden kehittämä. Suomessa terveyden lukutaitoa koskeva aineisto kerättiin 7. ja 9.-luokkalaisilta ensi kertaa vuonna 2014, ja aineiston löydökset ovat huolestuttavia monelta osin.
- Terveyden lukutaito on opittava asia, minkä vuoksi se on tärkeä tekijä pyrittäessä terveyserojen kaventamiseen. Alhaisen terveyden lukutaidon suhteen kriittiseen ryhmään kuuluvat erityisesti koulussa huonosti menestyvät ja peruskoulun jälkeen muuta kuin akateemista polkua mielivät nuoret, tutkija, yliopistonlehtori Leena Paakkari sanoo.
Erityinen huomio tulisi kiinnittää niihin nuoriin, joilla on haasteita oppimisen suhteen yleensä, sillä heillä on suuri riski tippua kyydistä osaamisen, koulutuksen ja terveyden suhteen.
- Kyse on sekä kansanterveydellisestä että koulutuspoliittisestä kysymyksestä. Koulussa terveyden lukutaitoa opitaan etenkin terveystieto-oppiaineessa. On syytä pohtia, missä määrin meillä on varaa heikentää terveystiedon asemaa erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Pikemminkin oppiaineen asemaa tulisi vahvistaa entisestään sekä perusopetuksessa että toisella asteella. Lisäksi myös muissa nuorille merkityksellisissä kasvuympäristöissä, kuten urheiluseuroissa, tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota terveyden lukutaidon kehittämiseen, Paakkari pohtii.
HLSAC-mittaria on testattu kansainvälisesti ja se on otettu käyttöön eri puolilla maailmaa. Tällä hetkellä viimeistellään WHO-Koululaistutkimuksen (Health Behaviour in School-aged Children, HBSC) aineistoon pohjautuvaa vertailututkimusta useamman Euroopan maan nuorten terveyden lukutaidon tasosta.
- WHO-Koululaistutkimus tarjoaa huikeat mahdollisuudet tarkastella kansallisesti ja kansainvälisesti terveyden lukutaitoa ja sen yhteyttä muihin terveyden osoittimiin, kuten koettuun terveyteen ja eri terveyskäyttäytymisen muotoihin, Paakkari kertoo.
Vuonna 2014 kyselyihin vastasi noin 3800 7.- ja 9.-luokkalaista nuorta 360 koulusta ympäri Suomen. Nuorten koettua valmiutta tiedusteltiin muun muassa seuraavista teemoista: Löydänkö tarvittaessa terveyteen liittyvää tietoa? Osaanko arvioida löydetyn tiedon luotettavuutta? Miten käytökseni vaikuttaa omaan terveyteeni, muihin ihmisiin tai luontoon?
Kouluikäisten terveyden lukutaitoa koskevia tutkimuksia:
Paakkari, L., Torppa, M., Paakkari, O., Välimaa, R., Villberg, J., Ojala, K., & Tynjälä, J. (2019). Does health literacy explain the link between structural stratifiers and adolescent health? European Journal of Public Health.
Paakkari, O., Torppa, M., Kannas, L., & Paakkari, L. (2018) Subjective health literacy among school-aged children. Health Education, 118 (2), 182-195.
Paakkari, O., Torppa, M., Boberova, Z., Välimaa, R., Maier, G., Mazur, Joanna, Kannas, L., & Paakkari, L. (2018). The cross-national measurement invariance of the Health Literacy for School-aged Children (HLSAC) instrument. European Journal of Public Health.
Paakkari, L., Kokko, S., Villberg, J., Paakkari, O., & Tynjälä, J. (2017). Health literacy and participation in sports club activities among adolescents. Scandinavian Journal of Public Health, 45 (8), 854-860.
Paakkari, O., Torppa, M., Kannas, L., & Paakkari, L. (2016). Subjective health literacy: Development of a brief instrument for school-aged children. Scandinavian Journal of Public Health, 44 (8), 751-757.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija, yliopistonlehtori Leena Paakkari, 040 805 3681, leena.paakkari@jyu.fi
Tutkija, yliopistonlehtori Olli Paakkari, 040 805 3682, olli.paakkari@jyu.fi
Tiedottaja Martta Walker, 040 805 4717, martta.a.walker@jyu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto oli vetovoimainen korkeakoulujen yhteishaussa28.3.2024 09:56:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 18 712 hakijaa. Viime vuodesta hakijamäärä nousi 4,2 prosenttia. Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi 1,7 prosenttia. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 24 862.
Lapset voivat olla erilaisissa asemissa jo esiopetukseen siirtyessään28.3.2024 07:11:00 EET | Tiedote
Lapsen siirtymä esiopetukseen on iso muutos lapsen elämässä. Tutkimuksessa todettiin, että tätä siirtymää edeltävät varhaiskasvatuksen palvelut voivat kuitenkin asettaa lapset erilaiseen asemaan esiopetussiirtymässä.
Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän27.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa26.3.2024 13:14:00 EET | Tiedote
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista26.3.2024 07:06:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme