Terveyden lukutaidossa puutteita joka kymmenennellä nuorella

Koettua valmiutta vastata kysymyksiin terveydestä mitattiin kouluikäisten terveyden lukutaidon mittarilla, Health Literacy for School-Aged Children (HLSAC). Mittari on Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoiden kehittämä. Suomessa terveyden lukutaitoa koskeva aineisto kerättiin 7. ja 9.-luokkalaisilta ensi kertaa vuonna 2014, ja aineiston löydökset ovat huolestuttavia monelta osin.

- Terveyden lukutaito on opittava asia, minkä vuoksi se on tärkeä tekijä pyrittäessä terveyserojen kaventamiseen. Alhaisen terveyden lukutaidon suhteen kriittiseen ryhmään kuuluvat erityisesti koulussa huonosti menestyvät ja peruskoulun jälkeen muuta kuin akateemista polkua mielivät nuoret, tutkija, yliopistonlehtori Leena Paakkari sanoo.

Erityinen huomio tulisi kiinnittää niihin nuoriin, joilla on haasteita oppimisen suhteen yleensä, sillä heillä on suuri riski tippua kyydistä osaamisen, koulutuksen ja terveyden suhteen.

- Kyse on sekä kansanterveydellisestä että koulutuspoliittisestä kysymyksestä. Koulussa terveyden lukutaitoa opitaan etenkin terveystieto-oppiaineessa. On syytä pohtia, missä määrin meillä on varaa heikentää terveystiedon asemaa erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Pikemminkin oppiaineen asemaa tulisi vahvistaa entisestään sekä perusopetuksessa että toisella asteella. Lisäksi myös muissa nuorille merkityksellisissä kasvuympäristöissä, kuten urheiluseuroissa, tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota terveyden lukutaidon kehittämiseen, Paakkari pohtii.

HLSAC-mittaria on testattu kansainvälisesti ja se on otettu käyttöön eri puolilla maailmaa. Tällä hetkellä viimeistellään WHO-Koululaistutkimuksen (Health Behaviour in School-aged Children, HBSC) aineistoon pohjautuvaa vertailututkimusta useamman Euroopan maan nuorten terveyden lukutaidon tasosta.

- WHO-Koululaistutkimus tarjoaa huikeat mahdollisuudet tarkastella kansallisesti ja kansainvälisesti terveyden lukutaitoa ja sen yhteyttä muihin terveyden osoittimiin, kuten koettuun terveyteen ja eri terveyskäyttäytymisen muotoihin, Paakkari kertoo.

Vuonna 2014 kyselyihin vastasi noin 3800 7.- ja 9.-luokkalaista nuorta 360 koulusta ympäri Suomen. Nuorten koettua valmiutta tiedusteltiin muun muassa seuraavista teemoista: Löydänkö tarvittaessa terveyteen liittyvää tietoa? Osaanko arvioida löydetyn tiedon luotettavuutta? Miten käytökseni vaikuttaa omaan terveyteeni, muihin ihmisiin tai luontoon?

Kouluikäisten terveyden lukutaitoa koskevia tutkimuksia:

Paakkari, L., Torppa, M., Paakkari, O., Välimaa, R., Villberg, J., Ojala, K., & Tynjälä, J. (2019). Does health literacy explain the link between structural stratifiers and adolescent health? European Journal of Public Health.

Paakkari, O., Torppa, M., Kannas, L., & Paakkari, L. (2018) Subjective health literacy among school-aged children. Health Education, 118 (2), 182-195.

Paakkari, O., Torppa, M., Boberova, Z., Välimaa, R., Maier, G., Mazur, Joanna, Kannas, L., & Paakkari, L. (2018). The cross-national measurement invariance of the Health Literacy for School-aged Children (HLSAC) instrument. European Journal of Public Health.

Paakkari, L., Kokko, S., Villberg, J., Paakkari, O., & Tynjälä, J. (2017). Health literacy and participation in sports club activities among adolescents. Scandinavian Journal of Public Health, 45 (8), 854-860. 

Paakkari, O., Torppa, M., Kannas, L., & Paakkari, L. (2016). Subjective health literacy: Development of a brief instrument for school-aged children. Scandinavian Journal of Public Health, 44 (8), 751-757.