Terveyden lukutaidossa puutteita joka kymmenennellä nuorella
12.3.2019 07:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Koettua valmiutta vastata kysymyksiin terveydestä mitattiin kouluikäisten terveyden lukutaidon mittarilla, Health Literacy for School-Aged Children (HLSAC). Mittari on Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoiden kehittämä. Suomessa terveyden lukutaitoa koskeva aineisto kerättiin 7. ja 9.-luokkalaisilta ensi kertaa vuonna 2014, ja aineiston löydökset ovat huolestuttavia monelta osin.
- Terveyden lukutaito on opittava asia, minkä vuoksi se on tärkeä tekijä pyrittäessä terveyserojen kaventamiseen. Alhaisen terveyden lukutaidon suhteen kriittiseen ryhmään kuuluvat erityisesti koulussa huonosti menestyvät ja peruskoulun jälkeen muuta kuin akateemista polkua mielivät nuoret, tutkija, yliopistonlehtori Leena Paakkari sanoo.
Erityinen huomio tulisi kiinnittää niihin nuoriin, joilla on haasteita oppimisen suhteen yleensä, sillä heillä on suuri riski tippua kyydistä osaamisen, koulutuksen ja terveyden suhteen.
- Kyse on sekä kansanterveydellisestä että koulutuspoliittisestä kysymyksestä. Koulussa terveyden lukutaitoa opitaan etenkin terveystieto-oppiaineessa. On syytä pohtia, missä määrin meillä on varaa heikentää terveystiedon asemaa erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Pikemminkin oppiaineen asemaa tulisi vahvistaa entisestään sekä perusopetuksessa että toisella asteella. Lisäksi myös muissa nuorille merkityksellisissä kasvuympäristöissä, kuten urheiluseuroissa, tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota terveyden lukutaidon kehittämiseen, Paakkari pohtii.
HLSAC-mittaria on testattu kansainvälisesti ja se on otettu käyttöön eri puolilla maailmaa. Tällä hetkellä viimeistellään WHO-Koululaistutkimuksen (Health Behaviour in School-aged Children, HBSC) aineistoon pohjautuvaa vertailututkimusta useamman Euroopan maan nuorten terveyden lukutaidon tasosta.
- WHO-Koululaistutkimus tarjoaa huikeat mahdollisuudet tarkastella kansallisesti ja kansainvälisesti terveyden lukutaitoa ja sen yhteyttä muihin terveyden osoittimiin, kuten koettuun terveyteen ja eri terveyskäyttäytymisen muotoihin, Paakkari kertoo.
Vuonna 2014 kyselyihin vastasi noin 3800 7.- ja 9.-luokkalaista nuorta 360 koulusta ympäri Suomen. Nuorten koettua valmiutta tiedusteltiin muun muassa seuraavista teemoista: Löydänkö tarvittaessa terveyteen liittyvää tietoa? Osaanko arvioida löydetyn tiedon luotettavuutta? Miten käytökseni vaikuttaa omaan terveyteeni, muihin ihmisiin tai luontoon?
Kouluikäisten terveyden lukutaitoa koskevia tutkimuksia:
Paakkari, L., Torppa, M., Paakkari, O., Välimaa, R., Villberg, J., Ojala, K., & Tynjälä, J. (2019). Does health literacy explain the link between structural stratifiers and adolescent health? European Journal of Public Health.
Paakkari, O., Torppa, M., Kannas, L., & Paakkari, L. (2018) Subjective health literacy among school-aged children. Health Education, 118 (2), 182-195.
Paakkari, O., Torppa, M., Boberova, Z., Välimaa, R., Maier, G., Mazur, Joanna, Kannas, L., & Paakkari, L. (2018). The cross-national measurement invariance of the Health Literacy for School-aged Children (HLSAC) instrument. European Journal of Public Health.
Paakkari, L., Kokko, S., Villberg, J., Paakkari, O., & Tynjälä, J. (2017). Health literacy and participation in sports club activities among adolescents. Scandinavian Journal of Public Health, 45 (8), 854-860.
Paakkari, O., Torppa, M., Kannas, L., & Paakkari, L. (2016). Subjective health literacy: Development of a brief instrument for school-aged children. Scandinavian Journal of Public Health, 44 (8), 751-757.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija, yliopistonlehtori Leena Paakkari, 040 805 3681, leena.paakkari@jyu.fi
Tutkija, yliopistonlehtori Olli Paakkari, 040 805 3682, olli.paakkari@jyu.fi
Tiedottaja Martta Walker, 040 805 4717, martta.a.walker@jyu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Kulttuurirahastolta lähes 900 000 euroa Jyväskylän yliopistoon vuonna 202612.2.2026 08:49:44 EET | Tiedote
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon 26 apurahaa, joiden yhteissumma on 891 500 euroa. Eniten apurahoja myönnettiin luonnontieteisiin, yhteensä 315 000 euroa.
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme