Terveydenhuollolle kriittisen terveysteknologian saatavuus on turvattava
Lääkinnällisten laitteiden ja in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden EU-asetukset annettiin 2017. Ne vahvistavat entisestään potilasturvallisuutta ja harmonisoivat sisämarkkinat. Samalla sovittiin siirtymäajoista. Terveysteknologian toimiala on sitoutunut uudistukseen.
”Aikataulu oli kuitenkin jo alun perinkin kireä. Korona, Brexit ja maailman turvallisuustilanteen muutos ovat pahentaneet tilannetta. Olemme saatavuushaasteen edessä. Suomen on otettava asian ratkaisemiseksi aktiivinen rooli”, vaatii yhdistyksen toimitusjohtaja Laura Hollanti.
”Tarvitsemme toimia EU:n suuntaan jo joulukuussa. Tämän lisäksi kansallista tilannetta on ripeästi järkeistettävä", hän jatkaa.
Fimean mukaan EU:n haasteet johtuvat osin myöhäisestä muutosten valmistelusta mutta myös asetuksen täytäntöönpanoa tukevia elementtien puutteista. Esimerkiksi MDR:n ja IVDR:n mukaisia ilmoitettuja laitoksia ei ole vielä riittävästi, asiantuntijapaneelien toiminta on käynnistynyt verrattain myöhään eikä korkean riskin IVD-laitteille tarvittavia referenssilaboratorioita ole saatavilla. Myös yhteinen eurooppalainen tietokanta Eudamed on myöhässä.
Terveydenhuollon ja potilaiden käytössä on yli 500 000 terveysteknologian tuotetta. Uudelleen sertifiointeja ja uusien tuotteiden sertifiointeja tulisi tehdä toukokuuhun 2024 mennessä kymmeniätuhansia. Nyt niitä on valmiina muutamia tuhansia.
Euroopan sosiaali- ja terveysministerit kokoontuvat ratkomaan asiaa 9.12.2022. Komissaari Kyriakides nosti haasteen esille puheessaan parlamentille 24.11.2022. Terveysteknologian toimialajärjestö Sailab – MedTech Finland ry toivoo Suomen sosiaali- ja terveysministeriön olevan aktiivinen asian osalta.
”Aikataulua on EU-alueella pystyttävä muuttamaan ja MDD tuotteiden markkinoille saattamista pidentämään. Tätä on myös Suomen ajettava joulukuun kokouksessa. Lisäksi tarvitsemme vahvaa kansallista asiantuntemusta ja koordinaatiota alalle. Nyt tilanne on muusta Euroopasta poiketen se, että olemme oikeastaan ei-kenenkään vastuulla. Luontevinta olisi että STM ottaisi terveysteknologian vastaavasti osaksi toimialaansa kuin lääkehuollon vuonna 2011”, toteaa toimitusjohtaja Hollanti.
Yhteyshenkilöt
Laura HollantiToimitusjohtaja
Puh:+358 40 741 6299laura.hollanti@sailab.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sailab – MedTech Finland ryKampinkuja 2
00100 Helsinki
Sailab – MedTech Finland ry on terveysteknologiayritysten toimialajärjestö. Sen jäsenyritykset valmistavat tai jakelevat 80–90 % kaikista Suomessa käytettävistä lääkinnällisistä laitteista ja in vitro -diagnostiikasta. Nämä terveysteknologian ratkaisut auttavat meitä ja läheisiämme joka sekunti terveydenhuollossa tai kotona.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sailab – MedTech Finland ry
Juha Putkonen siirtyy luotsaamaan MedTech Palvelut MP Oy:tä2.12.2022 13:58:32 EET | Tiedote
Juha Putkonen siirtyy MedTech Palvelut MP Oy:n palvelukseen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) konsernipalvelujen hankintapäällikön tehtävästä ja aloittaa tehtävässään 9.1.2023.
Terveysteknologian eettisen valvontakunnan puheenjohtajaksi Matti Pöyry28.10.2022 12:27:58 EEST | Tiedote
Oikomishoidon erikoishammaslääkäri, HLT Matti Pöyry aloittaa Terveysteknologian eettisen valvontakunnan puheenjohtajana 1.1.2023. Sailab – MedTech Finland ry:n hallitus nimesi Matin tehtävään vuoden 2022 neljännessä kokouksessaan. Pöyryllä on vuosikymmenten kokemus järjestötehtävistä, sillä hän toimi pitkään Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtajana. Syksyn aikana Pöyry muodostaa uuden valvontakunnan. Uusi valvontakunta aloittaa 1.1.2023. Valvontakuntaan valittavilta henkilöiltä edellytetään kokemusta eettisestä toiminnasta ja esimerkiksi järjestö- tai viranomaistyöstä.
Hyvinvointialueiden tuottavuutta voidaan parantaa terveysteknologiaa hyödyntämällä6.10.2022 08:00:00 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus on vuoden 2023 talousarvioesityksessä 22,3 miljardia euroa. Tämäkin summa vaikuttaa olevan liian pieni. Alueiden ilmoittama yhteenlaskettu lisärahoitustarve palveluiden järjestämiseksi on jopa 1,5 miljardia euroa. VM:n kestävyysselvityksen (2020) mukaan puolen prosenttiyksikön vuosittainen kasvu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuudessa leikkaisi Suomen kestävyysvajeesta lähes puolet. Sama tuottavuuskasvu pitäisi sote-menojen bruttokansantuotteen suhteen suurin piirtein entisellään jatkossakin. Tuottavuuskasvu on mahdollista saada aikaan terveysteknologian tehokkaammalla hyödyntämisellä.
Suomi arvioidaan maailman kiinnostavimmaksi terveysteknologian T&K-maaksi, mutta investointeja ei tehdä riittävästi14.6.2022 15:00:00 EEST | Tiedote
Terveysteknologiayritysten mukaan Suomi on maailman kiinnostavin maa tutkimus- ja kehittämisinvestoinneille eli T&K-investoinneille. Vetovoimatekijöitä ovat muun muassa korkea koulutus ja osaaminen, pitkälle edennyt digitalisaatio ja maailmanlaajuisesti merkittävä data. Kuitenkin suorien tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien osuus on potentiaaliin verrattuna toistaiseksi erittäin pieni. Terveysteknologian toimialajärjestö Sailab – MedTech Finland ry:n jäsenyritykset valmistavat ja jakelevat 80–90% kaikesta Suomessa käytettävistä lääkinnällisistä laitteista. Yritykset työllistävät tällä hetkellä Suomessa noin 5 500 henkilöä. Valtaosa yrityksistä kuuluu konserneihin. Vain 38 % toimialaselvitykseen vastanneista oli Suomessa terveysteknologian T&K-budjetti ja investointeja tehtiin noin 8 miljoonaa euroa. Toimialaselvitys on julkaistu kokonaisuudessaan tänään, 14.6.2022 järjestetyssä Sailab – MedTech Finland ry:n kevätseminaarissa.
Ratkaisuja huoltosuhdekriisiin: hyvinvointialueita kannustetaan strategisiin terveysteknologian hankintoihin3.6.2022 09:19:19 EEST | Tiedote
Suomen huoltosuhde heikentyy väestön ikääntyessä. Samalla haasteenamme on syvenevä hoitajapula. Terveysteknologia voi toimia kriisissä ratkaisijan roolissa. Terveysteknologian ja digitalisaation kokonaisvaltainen hyödyntäminen vapauttaa hoitajien ja lääkäreiden aikaa ihmisten kohtaamiselle ja kuuntelemiselle. Se myös laskee raskaan työn kuormittavuutta. Lisäksi diagnostiikkaa, hoidollisuutta sekä seurantaa kehittämällä saadaan entistä nopeammin tarjottua ihmisille oikeaa hoitoa oikeaan aikaan. Terveysteknologia mahdollistaa yhä useamman ikääntyneen turvallisen ja omaehtoisen elämän kotona tai palveluasunnoissa. Esimerkkejä on lukemattomia. Yhteistä niille kaikille on se, että terveysteknologian avulla siirretään terveydenhuollon painopistettä taloudellisesti ja inhimillisesti raskaasta hoidosta ja hoivasta ennaltaehkäisevään suuntaan.