Terveydenhuollon ammattilaisten rokotuskattavuudessa on vaihtelua ammattiryhmittäin ja alueittain

Terveydenhuollon ammattilaisten rokotuskattavuus on Suomessa kohonnut tähän saakka melko maltillisesti, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä selvityksestä.

”Valtaosa niistä terveydenhuollon ammattilaisista, jotka ovat säännöllisesti tekemisissä koronaa sairastavien tai koronaviruksen kanssa, on saanut koronarokotuksen. Muiden ryhmien rokotuskattavuus on pääsääntöisesti matalampi. Tämä kertoo siitä, että rokotteita on pystytty kohdentamaan rokotusjärjestyksessä ensimmäisinä oleville terveydenhuollon ammattilaisille ja ikääntyneille”, kertoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino. 

Ensimmäisten joukossa rokotettuihin ryhmiin kuuluvat todettuja ja epäiltyjä koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö, koronanäytteenottojen henkilökunta, koronavirusdiagnostiikkaa tekevä laboratoriohenkilökunta, ympärivuorokautisen hoivan henkilökunta sekä muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Osa terveydenhuollon ammattilaisista on lisäksi saanut rokotuksen osana riskiryhmien rokotuksia sairautensa vuosi.

Määrällisesti eniten on rokotettu lähi- ja sairaanhoitajia, suhteellisesti eniten lääkäreitä

Rokotuskattavuus vaihtelee ammattiryhmittäin. Määrällisesti eniten rokotetuissa on lähi- ja sairaanhoitajia, kaikkiaan 95 600 henkilöä. Rokotettuja lääkäreitä on vähemmän, noin 13 900.

Suhteutettuna eri ammattikuntien kokoon lääkäreistä on kuitenkin rokotettu suurempi osa kuin hoitajista. Lääkäreistä rokotuksen oli saanut lähes 60 prosenttia, kun taas röntgenhoitajista rokotuksen oli saanut 50 prosenttia, laboratoriohoitajista ja sairaanhoitajista runsaat 40 prosenttia sekä kätilöistä ja terveydenhoitajista vajaat 40 prosenttia.

”Selvitys on tehty terveydenhuollon ammattihenkilörekisterin Terhikin ja rokotusrekisterin tietojen pohjalta. Ammattihenkilörekisteriin ei kirjata tietoa työssäolosta, joten selvityksessä on mukana myös henkilöitä, jotka eivät toimi rekisteriin merkityssä ammatissa esimerkiksi alanvaihdoksen vuoksi. Voimme olettaa, että lyhyemmän koulutuksen saaneissa on alaa vaihtaneita suhteellisesti eniten. Se voi osaksi selittää hoitajien matalampaa rokotuskattavuutta”, kertoo erikoistutkija Heini Salo THL:stä.

Hammaslääkäreistä, hammashoitajista ja lähihoitajista rokotettuja oli vajaa kolmannes. Fysioterapeuteista ja suuhygienisteistä joka viides oli saanut rokotuksen.

Alueelliset erot näkyvimpiä pienissä ammattiryhmissä

Rokotuskattavuudessa on suuria eroja myös eri sairaanhoitopiirien välillä. Sairaanhoitajilla rokotuskattavuus vaihteli 34–61 prosentin välillä ja lähihoitajilla 18–40 prosentin välillä, kun taas lääkäreiden rokotuskattavuus vaihteli alueesta riippuen 48:sta 77 prosenttiin. 

Suurimmat alueelliset erot näkyvät kätilöiden ja hammashuollon rokotuskattavuudessa. Kätilöistä rokotuksen oli saanut 15–74 prosenttia ja hammaslääkäreistä 8–67 prosenttia.

”Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä pyrittiin alussa rokottamaan hyvin rajoitetusti, jotta rokotteet saatiin riittämään ikääntyneille. Alueet ovat voineet tulkita rokotusohjeita ja järjestää rokotuksia hieman eri tavoin. Lähiviikkoina tavoitteena on tasata näitä alueellisia eroja ja tarjota koronarokotusta esimerkiksi synnytyksiä hoitavalle henkilökunnalle koko maassa”, Tuija Leino kertoo. 

THL:n selvityksessä on huomioitu 15.4. mennessä annetut koronarokotukset.

Tutkimuksesta tiiviisti 22/2021: Terveydenhuollon ammattilaisten rokotuskattavuudessa on vaihtelua ammattiryhmittäin ja alueittain (pdf)

Tiedote 23.4.: THL on tarkentanut rokotusjärjestystä sote-henkilöstön osalta 

Lisätietoja:

Heini Salo
THL
erikoistutkija
etunimi.sukunimi@thl.fi 

Tuija Leino
THL
ylilääkäri
etunimi.sukunimi@thl.fi