Terveys, hyvinvointi ja sote-palvelut jakautuvat epätasaisesti väestöryhmien välillä, valtaosin suomalaiset voivat kuitenkin hyvin
13.12.2022 10:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta tuoreesta Suomalaisten hyvinvointi 2022 -teoksesta selviää, että keskimäärin suomalaiset kokevat elämänsä merkitykselliseksi, terveytensä hyväksi ja ovat tyytyväisiä elämäänsä. Merkkejä väestöryhmien välisten erojen kaventumisesta terveydessä ja hyvinvoinnissa on kuitenkin varsin niukasti.
”Hyvinvointi on monimutkainen kokonaisuus, johon useat sosiaaliset tekijät ovat yhteydessä. Koulutus, työmarkkina-asema, sukupuoli, etninen tausta ja esimerkiksi asuinalue erottelevat väestöä hyvinvoinnin suhteen edelleen. Esimerkiksi tulotaso on yhteydessä niin menetettyihin elinvuosiin, ihmissuhteisiin kuin yleiseen tyytyväisyyteen omasta elämästä, vaikka tuloerot sinänsä eivät viime vuosina näytä kasvaneen,” sanoo THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen.
Väestörakenteen muutokset koettelevat palvelujärjestelmää
Yhteiskunnan kestävyyden turvaaminen ja väestörakenteen muutokset ovat tällä hetkellä merkittävimpiä haasteita hyvinvointipolitiikalle. Väestö ikääntyy ja sen arvioidaan kasvattavan terveys- ja sosiaaliturvamenoja, heikentävän taloudellista huoltosuhdetta ja koettelevan siten rahoitusjärjestelmän kantokykyä. Väestörakenne muuttuu myös maahan muuttavan väestön myötä, jonka määrä on jo pitkään kasvanut Suomessa: työperäisen maahanmuuton lisäksi ihmisten liikkuvuus sota- ja kriisialueilta sekä ilmastopakolaisuus lisääntyvät. Kun luonnollinen väestönkasvu on hidasta ja syntyvyys laskee, maahanmuutolla on yhä tärkeämpi rooli väestönkasvussa.
Maahan muuttaneen väestön osuuden kasvu edellyttää muun muassa palvelujärjestelmän kehittyvän, sillä kulttuurisesti ja etnisesti monimuotoinen väestö tarvitsee yhdenvertaisia palveluja. Tiedetään myös, että työmarkkinoilla maahan muuttanut väestö on heikommassa asemassa koko väestöön verrattuna. Työllistymisvaikeudet koskettavat erityisesti maahan muuttaneita naisia.
”Vaikka koko väestön tasolla etenkin naisten työllisyys Suomessa on ollut kasvussa, niin Suomeen muuttaneiden naisten asema työelämässä on edelleen heikompi niin maahan muuttaneisiin miehiin kuin koko väestöön verrattuna. Haasteiksi on tunnistettu muun muassa työelämän korkeat kielitaitovaatimukset, syrjivät käytännöt sekä verkostojen puute. Työllisyyden on todettu lisäävän hyväksi koetun elämänlaadun todennäköisyyttä. Maahan muuttaneen väestön työllisyyttä tukemalla voidaan kaventaa vallitsevia hyvinvointieroja,” toteaa THL:n projektisuunnittelija Sanna Nykänen.
Luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin heikentynyt
Vahva luottamus instituutioihin ja toisiin ihmisiin on yksi Suomen erityispiirteitä verrattuna moniin muihin maihin. Väestöryhmät eroavat kuitenkin esimerkiksi siinä, kuinka paljon he luottavat terveys- ja sosiaalipalveluihin. Matalasti koulutetut, toimeentulotukea tarvinneet, palveluja riittämättömästi saaneet sekä he, jotka kokevat terveydentilansa huonoksi ovat muita kriittisempiä palvelujärjestelmää kohtaan. Lisäksi luottamus terveys- ja sosiaalipalvelujen toimintaan on yleisestikin heikentynyt vuodesta 2018 vuoteen 2020.
”Luottamus järjestelmään on silti vankka, vaikka se onkin hieman heikentynyt vuodesta 2018. Julkisen rahoituksen kannatus on jopa hieman vahvistunut. Myös asiakasmaksuihin suhtaudutaan aiempaa ymmärtäväisemmin,” summaa THL:n johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto tutkimuksen tuloksia.
Järjestelmäuudistukset tähtäävät kestävyyteen ja kustannusten hillintään – myös kriisien opit otetaan talteen
Kansainvälisten kriisien keskellä on tehty isoja järjestelmäuudistuksia. Sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueille vuodenvaihteessa ja sosiaaliturvan uudistaminen jatkunee seuraavalla hallituskaudella. Koronaepidemian jälkiä korjataan vielä pitkään.
”Yhteiskunnan heikoimmassa asemissa olevilla on vähiten, jos ollenkaan, mahdollisuutta varautua yllättäviin elämäntilanteisiin. Ovat nämä tilanteet sitten seurausta kansainvälisistä kriiseistä tai yksilön kohtaamista onnettomuuksista, kuten vakavasta sairaudesta. Tästä syystä uudistuksissa pitäisi kiinnittää nykyistä merkittävästi enemmän huomiota heihin, joilla on vähän voimavaroja,” toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen.
Suomalaisten hyvinvointi 2022 -kirja kuvaa laajasti väestön hyvinvoinnin tilaa. Eriarvoisuus on neljän vuoden välein julkaistavan kirjan läpileikkaava teema. Nyt julkaistava teos on lajissaan seitsemäs. Ensimmäinen kirja on vuodelta 2002. Kirjan painettu versio tulee saataville tammikuussa 2023 THL:n verkkkokirjakauppaan.
Lisätietoa
Suomalaisten hyvinvointi 2022 -kirjan julkaisutilaisuus 13.12.2022 klo 10-11.
Lisätietoa ja linkki tilaisuuteen
Suomalaisten hyvinvointi 2022 -kirja
Lisätietoa kirjasta tiiviinä koosteena liitteessä.
Yhteystiedot
Sakari Karvonen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7449
etunimi.sukunimi@thl.fi
Paula Saikkonen
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8133
etunimi.sukunimi@thl.fi
Laura Kestilä
johtava tutkija
THL
puh. 029 524 8795
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL lanseeraa uudet rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestin – pelaajan luottorivi auttaa pelaamisen hallinnassa4.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut uudet rahapelaamisen riskirajat sekä testin, jonka avulla voi testata oman suhteensa rahapelaamiseen. Suomessa asuvien suhde rahapelaamiseen kiteytyy jatkossa luottoriviin 2-4-2, joka kuvastaa rahapelaamisen riskirajoja. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä päivänä kuukaudessa sekä välttää pelaamasta toistuvasti enempää kuin kahta eri pelityyppiä.
THL viikolla 6/202629.1.2026 15:12:02 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.2.2026 THL julkaisee uudet rahapelaamisen riskirajat sekä niiden pohjalta laaditun rahapelitestin. Toimitukset voivat halutessaan laatia myös oman yksinkertaisen laskurin riskirajojen pohjalta. Rahapelijärjestelmä muuttuu merkittävästi ensi vuonna. 2-4-2 on muistisääntö, joka auttaa jokaista selvittämään oman suhteensa rahapelaamiseen. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä pä
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation ökade något jämfört med föregående år – det nationella vaccinationsprogrammet utvidgas till nya riskområden29.1.2026 00:30:00 EET | Pressmeddelande
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation var under den senaste uppföljningsperioden högre än under tidigare år i Finland. Flest fall konstaterades i kustområden och i skärgården. Institutet för hälsa och välfärd (THL) har fastställt nya riskområden som omfattas av det nationella vaccinationsprogrammet, där grundserien av vaccinationer mot fästingburen hjärninflammation ges avgiftsfritt.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta – kansallinen rokotusohjelma laajenee uusille riskialueille29.1.2026 00:30:00 EET | Tiedote
Puutiaisaivotulehdustapauksia esiintyi viime seurantakaudella enemmän kuin aikaisempina vuosina Suomessa. Tapauksia todettiin eniten rannikkoalueilla ja saaristossa. THL on määritellyt uusia kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia riskialueita, joilla puutiaisaivotulehdusrokotteen perussarjan saa maksutta.
Turvakotien asiakasmäärä kasvoi viime vuonna – myös Nollalinjalle soitettiin edellisvuotta enemmän27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 turvakotien asiakasmäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Turvakodeissa oli yhteensä 5 979 asiakasta, mikä on noin 180 enemmän kuin vuonna 2024. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2025 ennakkotiedoista. Kasvua myös asumisvuorokausissa Ennakkotietojen mukaan viime vuonna asumisvuorokausia kertyi yhteensä noin 113 000, mikä on lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Yhden asiakkaan turvakodissa viettämä keskimääräinen aika pidentyi edellisvuodesta yhdellä päivällä. Viime vuonna keskimääräinen turvakotijakso oli 19 päivää, mutta joillakin alueilla muutos edellisvuosiin oli selvästi suurempi. Viime vuonna pisimmät turvakotijaksot olivat Rovaniemellä sijaitsevassa Lapin turvakodissa, missä jakson kesto oli keskimäärin 28 vuorokautta. ”Rovaniemellä asuntopula on pidentänyt turvakotijaksoja. Jos asiakkaalla on taloudellisia vaikeuksia tai maksuhäiriömerkintä, asuntoa on hyvin hankala saada”, kertoo Lapin turvakodin vastaava sosiaalityön
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme