Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL kerää äidinmaitonäytteitä – tarkoituksena on selvittää äitien ja lasten altistumista ympäristömyrkyille

Jaa

THL on alkanut kerätä äidinmaitonäytteitä. Tutkimukseen rekrytoidaan äitejä Helsingin Naistenklinikalla, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Rovaniemellä Lapin keskussairaalassa.

Näytteitä tutkimalla on tarkoitus selvittää, miten suomalaiset äidit ja lapset altistuvat ympäristömyrkyille.  Kiinnostus kohdistuu esimerkiksi dioksiineihin, PCB-yhdisteisiin, palonestoaineisiin, fluorattuihin pintakäsittelyaineisiin ja muovin lisäaineisiin.

”Tulokset auttavat meitä selvittämään, miten suomalaisten lasten ja aikuisten altistuminen ympäristömyrkyille on muuttunut viime vuosikymmeninä, miten ravitsemus ja muut tekijät vaikuttavat altistumiseen ja miten altistumista voidaan edelleen vähentää. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien ravitsemusneuvonnassa sekä rintaruokinnan edistämisessä”, kertoo THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.

Miten tutkimukseen voi osallistua?

Synnyttäneiden osastoilla henkilökunta kertoo äideille mahdollisuudesta osallistua tutkimukseen ja jakaa kiinnostuneille osallistumispaketit. Kuopiossa ja Rovaniemellä rekrytointi on jo alkanut, Helsingissä se aloitetaan lähiviikkoina. Tavoitteena on löytää 100 osallistujaa jokaiselta paikkakunnalta.

”Synnyttänyt äiti osallistuu tutkimukseen niin, että hän kerää kotona usean viikon aikana yhteensä 100 ml äidinmaitoa näytepulloon ja täyttää ravintokyselylomakkeen. Äidit postittavat nämä THL:ään Kuopioon näytteiden analysointia varten, ja myöhemmin he saavat kuulla omat tuloksensa. Maitoa saa kerätä vain silloin, jos lapselta jää sitä yli, ensisijaisesti on huolehdittava lapsen ravinnosta”, kertoo THL:n tutkija Riikka Airaksinen.

Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa ovat pienentyneet huomattavasti

Suomessa ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa ovat pienentyneet huomattavasti viime vuosikymmenien aikana, ja niiden määrät ovat nykyisin pieniä.

Tutkimuksessa mitattavat aineet ovat laajalle ympäristöön levinneitä kemikaaleja, jotka rikastuvat ravintoketjuissa. Itämeren rasvaisen kalan ja kalatuotteiden tiedetään olevan tärkeä altistumislähde Suomessa, mutta rajoitustoimien ansiosta pitoisuudet kalassa ja siten myös ihmisten altistuminen myrkyille ovat laskeneet voimakkaasti.

Nyt alkanut äidinmaidonnäytteiden tutkimus on jatkoa aiemmille tutkimuskierroksille. Maailman terveysjärjestö WHO käynnisti maailmanlaajuisen äidinmaidon ympäristömyrkkyjen tutkimuksen vuonna 1987, ja sen päätyttyä THL on jatkanut tutkimusta Suomen osalta.  Äidinmaitonäytteitä on aiemmin kerätty Suomessa vuosina 1987, 1993–1994, 2000, 2005 ja 2010.

Lisätietoja

Ympäristömyrkyt äidinmaidossa (WHO2020) 

Ympäristömyrkyt  

Riikka Airaksinen
tutkija
THL
p. 029 524 6339
etunimi.sukunimi@thl.fi

Hannu Kiviranta
tutkimusprofessori
THL
p. 029 524 6361
etunimi.sukunimi@thl.fi 

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL ohjeistanut kuntia lyhyellä annosvälillä rokotettujen 3. koronarokoteannoksista – kolmatta annosta ei vielä alle 30-vuotiaille miehille21.9.2021 17:47:33 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistaa kuntia tarjoamaan kolmatta koronarokoteannosta immuunipuutteisten lisäksi henkilöille, jotka ovat saaneet rokotuksen rokotusjärjestyksessä ensimmäisten joukossa 3–4 viikon annosvälillä. Varotoimena kolmatta annosta ei kuitenkaan vielä rokotusten alkaessa suositella tarjottavaksi alle 30-vuotiaille miehille. THL odottaa vielä lisää tutkimustietoa harvinaisen sydänlihastulehduksen eli myokardiitin riskistä kolmannen annoksen saaneilla. Tehosteannoksia tarjotaan noin 85 000 ihmiselle Kolmannella annoksella vahvistetaan ja pidennetään kahden annoksen antamaa suojaa niillä, joiden rokotuksesta on kulunut pitkä aika, ja jotka ovat saaneet rokotteensa nykyistä lyhyemmällä 3–4 viikon annosvälillä. Tähän ryhmään kuuluu terveydenhuoltohenkilöstöä, joka toimii ensilinjassa koronapotilaiden hoidossa ja näytteenotossa. Lisäksi ryhmään kuuluu muun muassa hoivakotien iäkkäitä asukkaita ja heitä hoitavaa henkilökuntaa. ”Suomesta ja muualta kerätyn seura

THL:n seuranta: sydänlihastulehdukset koronarokotuksen jälkeen ovat Suomessa harvinaisia, ja niitä esiintyy myös koronatartunnan saaneilla21.9.2021 16:08:32 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tarkastellut sairaalahoitoa vaativan sydänlihastulehduksen ilmaantuvuutta koronarokotteen saaneilla. Tulehdusten yleisyyttä seurattiin terveydenhuollon rekistereistä neljän viikon ajan sekä ensimmäisen että toisen rokoteannoksen jälkeen. Lisäksi THL on tarkastellut sydänlihastulehduksen ilmaantuvuutta koronavirusinfektion jälkeen.

Lapsen sairastuminen syöpään aiheuttaa mielenterveysoireita etenkin äidille21.9.2021 02:00:00 EEST | Tiedote

THL:n ja Sylva-säätiön tuoreen tutkimuksen mukaan lapsen sairastuminen syöpään lisää molempien vanhempien todennäköisyyttä saada psykiatrista hoitoa lyhyellä aikavälillä. Kokonaisuudessaan lapsen syöpä vaikuttaa kuitenkin huomattavasti voimakkaammin äitiin kuin isään. Äitien käynnit psykiatrisessa hoidossa kasvoivat lähes kaksinkertaiseksi lapsen sairastumisvuonna.

Kouluterveyskysely: Iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä – yksinäisyyden tunne on yleistynyt17.9.2021 02:00:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvistä lapsista valtaosa (yli 80 %) oli tyytyväinen elämäänsä keväällä 2021. Yhtä tyytyväisiä elämäänsä olivat 8. ja 9. luokalla opiskelevat pojat. Sen sijaan saman ikäisistä tytöistä vain yli puolet (57 %) oli tyytyväinen elämäänsä. Myös lukiota ja ammatillista oppilaitosta käyvät pojat (79 %) kertoivat olevansa tyttöjä (60‒62 %) tyytyväisempiä elämäänsä. Koulunkäynnistä pitivät etenkin perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat sekä ammattioppilaitosten opiskelijat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme