THL laajentaa suositusta neljänsistä koronarokotuksista 70–79-vuotiaisiin riskiryhmäläisiin – muutoksella varaudutaan epidemiatilanteen mahdolliseen huonontumiseen

Aiemmin neljänsiä koronarokotuksia on suositeltu 12 vuotta täyttäneille vakavasti immuunipuutteisille, 80 vuotta täyttäneille, iäkkäiden hoivakodeissa asuville ja iäkkäille, jotka ovat järjestetyn kotihoidon tai omaishoidon piirissä sekä muillekin iäkkäille, joiden terveys ja toimintakyky ovat vastaavasti heikentyneet ja jotka eivät pärjää yksin kotona. 

Kunnat vastaavat koronarokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotuksen voi saada. 

THL:ssä on arvioitu rekisteritietoja yhdistämällä, miten merkittävästi neljäs rokoteannos lisäisi suojaa kolme annosta saaneilla, kun otetaan huomioon henkilön vakavalle koronavirustaudille altistavat perussairaudet sekä nykyinen tai lähitulevaisuuden epidemiatilanne.  

Koska ikä ja perussairaudet lisäävät vakavan taudin riskiä, eniten terveyshyötyä voidaan saavuttaa rokottamalla sellaisia riskiryhmiin kuuluvia 70–79-vuotiaita, jotka ovat toistaiseksi saaneet vain kolme annosta. Heitä on noin 300 000. 

Kansalaisten yhdenvertainen kohtelu on tärkeää.  

”Epidemiatilanteesta riippumatta erikoissairaanhoitoa tarvitsevan taudin riski on 70­–79-vuotiaille riskiryhmäläisille hieman suurempi kuin yli 80-vuotiaille, joilla ei ole vastaavia sairauksia”, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. 

”Neljänsien annosten laajentamisella varaudumme myös tulevaan. Emme voi poissulkea sitä, että väestössä alkaa laajasti kiertää entistä herkemmin leviävä koronavirusvariantti, joka voi lisätä sekä tartuntojen määrää että erikoissairaanhoidon tarvetta kesän ja alkusyksyn aikana”, Nohynek jatkaa. 

Suomen koronatilanne rauhoittumassa

Koronavirusepidemia on Suomessa rauhoittumassa. Tartunnat, erikoissairaanhoidon ja tehohoidon tarve sekä kuolemat ovat edelleen laskussa.

Uudet jonkin verran tarttuvammat ja rokotussuojaa kiertävät omikronkannat BA.4 ja BA.5 ovat kuitenkin lisääntyneet Euroopassa, muun muassa Portugalissa. Uusienkin viruskantojen leviämistä todennäköisesti jarruttaa kesän aikana koronaviruksilla todettu vuodenaikavaihtelu.  

Tämänhetkisen tiedon perusteella ei voida kuitenkaan luotettavasti ennustaa, lisäävätkö uudet jonkin verran herkemmin leviävät omikronlinjat tapausmääriä ja erikoissairaanhoidon tarvetta kesän aikana Suomessa.    

Suosituksia muutetaan tarvittaessa

THL seuraa epidemiatilannetta ja on varautunut tarvittaessa muuttamaan suosituksiaan koronarokotteista.  

Jos epidemiatilanne kesä-heinäkuun aikana vastaa kesien 2020 ja 2021 tilannetta, eli epidemia vähenee huhti-toukokuun taitteen tilanteesta noin kymmenesosaan, 70–79-vuotiaita tulisi rokottaa yli 60 000, jotta voitaisi estää yksi koronan aiheuttama erikoissairaanhoitojakso. Ilman vakavalle taudille altistavia perussairauksia olevia tulisi tässä ikäryhmässä rokottaa yli 120 000 ja kyseisiä perussairauksia sairastaviakin lähes 44 000 yhden hoitojakson ehkäisemiseksi. 

Jos tartuntojen ja sairaalahoidon ilmaantuvuus ikääntyneillä olisi kesällä noin puolet siitä, mitä se on ollut huhti-toukokuun taitteessa, ilman vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia olevia 70–79-vuotiaita tulisi rokottaa 25 000, jotta voitaisi estää yksi erikoissairaanhoitojakso. Vakavalle taudille altistavia sairauksia sairastavia tulisi rokottaa hiukan vajaat 9 000. 

Jos tartuntojen ja sairaalahoidon ilmaantuvuus ikääntyneillä nousisi takaisin huhti-toukokuun taitteen tasolle, ilman vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia olevia 70–79-vuotiaita tulisi rokottaa lähes 12 500, jotta voitaisi estää yksi erikoissairaanhoitojakso. Vakavalle taudille altistavia sairauksia sairastavia tulisi rokottaa hiukan vajaat 4 400, jotta saavutettaisiin sama tulos.  

Lisätietoja: 

Hanna Nohynek 
ylilääkäri
THL 
etunimi.sukunimi@thl.fi 

Mia Kontio 
johtava asiantuntija
THL 
etunimi.sukunimi@thl.fi