THL laajentaa suositusta neljänsistä koronarokotuksista 70–79-vuotiaisiin riskiryhmäläisiin – muutoksella varaudutaan epidemiatilanteen mahdolliseen huonontumiseen
Aiemmin neljänsiä koronarokotuksia on suositeltu 12 vuotta täyttäneille vakavasti immuunipuutteisille, 80 vuotta täyttäneille, iäkkäiden hoivakodeissa asuville ja iäkkäille, jotka ovat järjestetyn kotihoidon tai omaishoidon piirissä sekä muillekin iäkkäille, joiden terveys ja toimintakyky ovat vastaavasti heikentyneet ja jotka eivät pärjää yksin kotona.
Kunnat vastaavat koronarokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotuksen voi saada.
THL:ssä on arvioitu rekisteritietoja yhdistämällä, miten merkittävästi neljäs rokoteannos lisäisi suojaa kolme annosta saaneilla, kun otetaan huomioon henkilön vakavalle koronavirustaudille altistavat perussairaudet sekä nykyinen tai lähitulevaisuuden epidemiatilanne.
Koska ikä ja perussairaudet lisäävät vakavan taudin riskiä, eniten terveyshyötyä voidaan saavuttaa rokottamalla sellaisia riskiryhmiin kuuluvia 70–79-vuotiaita, jotka ovat toistaiseksi saaneet vain kolme annosta. Heitä on noin 300 000.
Kansalaisten yhdenvertainen kohtelu on tärkeää.
”Epidemiatilanteesta riippumatta erikoissairaanhoitoa tarvitsevan taudin riski on 70–79-vuotiaille riskiryhmäläisille hieman suurempi kuin yli 80-vuotiaille, joilla ei ole vastaavia sairauksia”, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
”Neljänsien annosten laajentamisella varaudumme myös tulevaan. Emme voi poissulkea sitä, että väestössä alkaa laajasti kiertää entistä herkemmin leviävä koronavirusvariantti, joka voi lisätä sekä tartuntojen määrää että erikoissairaanhoidon tarvetta kesän ja alkusyksyn aikana”, Nohynek jatkaa.
Suomen koronatilanne rauhoittumassa
Koronavirusepidemia on Suomessa rauhoittumassa. Tartunnat, erikoissairaanhoidon ja tehohoidon tarve sekä kuolemat ovat edelleen laskussa.
Uudet jonkin verran tarttuvammat ja rokotussuojaa kiertävät omikronkannat BA.4 ja BA.5 ovat kuitenkin lisääntyneet Euroopassa, muun muassa Portugalissa. Uusienkin viruskantojen leviämistä todennäköisesti jarruttaa kesän aikana koronaviruksilla todettu vuodenaikavaihtelu.
Tämänhetkisen tiedon perusteella ei voida kuitenkaan luotettavasti ennustaa, lisäävätkö uudet jonkin verran herkemmin leviävät omikronlinjat tapausmääriä ja erikoissairaanhoidon tarvetta kesän aikana Suomessa.
Suosituksia muutetaan tarvittaessa
THL seuraa epidemiatilannetta ja on varautunut tarvittaessa muuttamaan suosituksiaan koronarokotteista.
Jos epidemiatilanne kesä-heinäkuun aikana vastaa kesien 2020 ja 2021 tilannetta, eli epidemia vähenee huhti-toukokuun taitteen tilanteesta noin kymmenesosaan, 70–79-vuotiaita tulisi rokottaa yli 60 000, jotta voitaisi estää yksi koronan aiheuttama erikoissairaanhoitojakso. Ilman vakavalle taudille altistavia perussairauksia olevia tulisi tässä ikäryhmässä rokottaa yli 120 000 ja kyseisiä perussairauksia sairastaviakin lähes 44 000 yhden hoitojakson ehkäisemiseksi.
Jos tartuntojen ja sairaalahoidon ilmaantuvuus ikääntyneillä olisi kesällä noin puolet siitä, mitä se on ollut huhti-toukokuun taitteessa, ilman vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia olevia 70–79-vuotiaita tulisi rokottaa 25 000, jotta voitaisi estää yksi erikoissairaanhoitojakso. Vakavalle taudille altistavia sairauksia sairastavia tulisi rokottaa hiukan vajaat 9 000.
Jos tartuntojen ja sairaalahoidon ilmaantuvuus ikääntyneillä nousisi takaisin huhti-toukokuun taitteen tasolle, ilman vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia olevia 70–79-vuotiaita tulisi rokottaa lähes 12 500, jotta voitaisi estää yksi erikoissairaanhoitojakso. Vakavalle taudille altistavia sairauksia sairastavia tulisi rokottaa hiukan vajaat 4 400, jotta saavutettaisiin sama tulos.
Lisätietoja:
Hanna Nohynek
ylilääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Mia Kontio
johtava asiantuntija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Euroopan uimavesiraportti: Suomen yleisten uimarantojen vedet pääosin puhtaita9.6.2023 13:00:00 EEST | Tiedote
Yleisten uimarantojen vesissä on Suomessa turvallista uida, selviää Euroopan ympäristökeskuksen juuri julkaistusta uimavesiraportista. Suurin osa Suomen uimavesistä, lähes 95 prosenttia, luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi, mikä vastaa edellisen seurantakauden tilannetta. Raportti sisältää uimaveden laadun tiedot kaikilta yleisiltä uimarannoilta. Kesällä 2022 Suomessa oli yhteensä 303 yleistä uimarantaa, joista 225 sijaitsi sisämaan vesistöjen äärellä ja 78 rannikolla. Tyydyttävään eli alimpaan hyväksyttävään uimavesiluokkaan kuului viisi rantaa, mikä on 1,7 prosenttia uimarannoista. Lisäksi seitsemällä uimarannalla (2,3 %) uimaveden laatu luokiteltiin huonoksi, mikä on kolme uimarantaa enemmän kuin edellisenä seurantakautena. Sisämaan uimavesistä yli 96 prosenttia luokiteltiin erinomaisen tai hyvän laadun luokkaan. Rannikolla erinomaiseksi tai hyväksi luokiteltiin lähes 90 prosenttia kaikista uimavesistä. Seitsemästä huonoksi luokitellusta uimavedestä neljä oli sisämaan
THL:n ja Suomen Kulttuurirahaston suurhanke kerää yhteen koko ikäluokan tietoja ihmiselämän mittaiseksi tutkimukseksi – hankkeen valmistelua johtaa VTT Ville Pernaa9.6.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Suomen Kulttuurirahasto (SKR) aloittavat laajan hankkeen, jonka tarkoituksena on tieteellisen tutkimuksen keinoin vahvistaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa seuraavan sadan vuoden aikana. Hankkeen valmistelu sijoittuu THL:ään ja sen rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto.
Jätevesitutkimus: alueelliset erot huumeiden käytössä yhä suurempia, pääkaupunkiseudulla etenkin kokaiinin käyttö lisääntyy edelleen9.6.2023 02:00:00 EEST | Tiedote
Huumeiden käytössä on yhä suurempia alueellisia eroja, osoittaa THL:n tuore jätevesitutkimus. Pääkaupunkiseudulla ja sen läheisyydessä huumeiden kokonaiskäyttö on kasvussa ja kokaiinia käytetään enemmän kuin amfetamiinia. Muualla Suomessa käyttömäärät ovat pysyneet tasaisempina ja amfetamiinia käytetään kokaiinia enemmän.
Kutsu verkkotilaisuuteen 13.6. klo 10: Millaisia vaikutuksia rahapelijärjestelmän uudistamisella voi olla?8.6.2023 15:23:49 EEST | Tiedote
Järjestämme tiistaina 13.6. klo 10–11 toimittajille verkkotilaisuuden Suomen mahdollisesta rahapelijärjestelmän uudistamisesta ja sen vaikutuksista.
THL:n Kouluterveyskysely: 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ei osoita laantumisen merkkejä koronan jälkeen, kiusaamista aiempaa enemmän2.6.2023 08:13:00 EEST | Tiedote
Yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ja kiusaamisen kokemukset ovat lisääntyneet, selviää THL:n Kouluterveyskyselyn tuoreista tiedoista. Niiden osuus, jotka kertoivat kevään 2023 kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, on vielä suurempi kuin korona-aikana vuonna 2021. Jo vuonna 2021 erityisesti tyttöjen ahdistuneisuus oli lisääntynyt merkittävästi aiemmista vuosista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme