Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL ohjeistaa tarjoamaan alle 30-vuotiaille miehille vain Comirnaty-koronarokotetta – Spikevaxin yhteyttä sydänlihastulehdukseen arvioidaan

Jaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistaa kuntia tarjoamaan alle 30-vuotiaille miehille ja pojille toistaiseksi ainoastaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-koronarokotetta. Pohjoismaisen seurantatutkimuksen mukaan sydänlihastulehduksia ilmenee suhteellisesti enemmän Modernan Spikevax-rokotteen kuin Biontech-Pfizerin Comirnatyn saaneilla ja riski saada sydänlihastulehdus rokotuksen jälkeen on nuorilla miehillä suurempi kuin naisilla.

Tutkimuksen mukaan koronarokotettujen sydänlihastulehdukset ovat ylipäätään harvinaisia. Sydänlihastulehduksia ilmenee jatkuvasti erilaisten infektioiden seurauksena myös rokottamattomilla.

Rokotuksen jälkeen havaittuja sydänlihastulehduksia on todettu eniten nuorilla miehillä kahden viikon sisällä toisen mRNA-rokoteannoksen saamisesta. Riski on naisilla ja vanhemmilla miehillä huomattavasti pienempi kummankin mRNA-rokotteen kohdalla.

Spikevaxia voidaan THL:n ohjeistuksen mukaan tarjota kaikille 30 vuotta täyttäneille sekä alle 30-vuotiaille naisille. Comirnatya voidaan tarjota entiseen tapaan kaikille rokotettaville ikäryhmille. Koronarokotuksen voivat Suomessa saada kaikki 12 vuotta täyttäneet.

THL:n ohje Spikevax-rokotteen ikärajasta on varotoimi, ja sitä arvioidaan uudelleen marraskuun aikana, kun tutkimuksen tulokset tarkentuvat.

”Nyt saadut tulokset ovat yhä alustavia. Analysoimme niitä parhaillaan ja arvioimme, antavatko ne aihetta tehdä pysyvämpiä muutoksia koronarokotussuosituksiin Suomessa”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Alle 30-vuotiaille miehille ja pojille on Suomessa annettu Modernan koronarokotetta kaikkiaan runsaat 95 000 ensimmäistä annosta ja runsaat 42 000 toista annosta.

Spikevaxin saaneille nuorille miehille toisena annoksena Comirnatya

Jos alle 30-vuotias mies on saanut ensimmäisenä koronarokoteannoksenaan Modernan Spikevax-rokotetta, toisena annoksena tarjotaan Biontech-Pfizerin Comirnatya.

”Suomesta ja muista maista saadut tutkimustulokset eri rokotevalmisteiden antamisesta osoittavat, että kahta eri rokotetta saaneet saavat vähintään yhtä hyvän suojan koronavirukselta kuin ne, jotka ovat saaneet molemmilla rokotuskerroilla samaa valmistetta”, Nohynek kertoo.

”Toisen annoksen ottaminen on edelleen hyvin tärkeää, jotta suoja vakavaa tautia vastaan on mahdollisimman vahva ja pitkäkestoinen.”

THL on aiemmin ohjeistanut, että kolmansia rokoteannoksia ei toistaiseksi tarjota lainkaan alle 30-vuotiaille miehille, koska seurantatietoa kolmansien annosten yhteydestä sydänlihastulehduksen riskiin on vielä vähän. Poikkeuksena ovat voimakkaasti immuunipuutteiset henkilöt, joiden riski saada vakava koronavirustauti on merkittävästi suurempi kuin muilla saman ikäisillä. THL ohjeistaa tarjoamaan myös voimakkaasti immuunipuutteisille alle 30-vuotiaille miehille kolmantena annoksena toistaiseksi ainoastaan Biontech-Pfizerin rokotetta.
THL ohjeistanut kuntia lyhyellä annosvälillä rokotettujen 3. koronarokoteannoksista – kolmatta annosta ei vielä alle 30-vuotiaille miehille

Naisten ja yli 30-vuotiaiden miesten riski saada sydänlihastulehdus rokotuksen jälkeen on huomattavasti pienempi kuin nuorilla miehillä, joten heillä rokotukset molemmilla rokotteilla voivat jatkua normaalisti. THL kuitenkin muistuttaa, että kunnan tulisi tarjota rokotettavalle Comirnatya, jos rokotettava ei halua ottaa Spikevaxia ja Comirnatyn tarjoaminen rokotettavalle on mahdollista.

Muista Pohjoismaista saadut tiedot tukevat Suomen tuloksia

Pohjoismaisen seurantatutkimuksen aineistona on käytetty Ruotsin, Tanskan, Suomen ja Norjan terveydenhuollon rekisteritietoja, ja THL on ollut mukana tutkimuksen tekemisessä. Muista Pohjoismaista saadut tiedot sairaalassa hoidettujen sydänlihastulehdustapausten määrästä ovat samansuuntaisia Suomessa aiemmin saatujen tulosten kanssa.

THL on tarkastellut tutkimuksessaan sairaalahoitoa vaativan sydänlihastulehduksen ilmaantuvuutta eri ikäryhmissä. 12–39-vuotiailla pojilla ja miehillä on havaittu toisen rokoteannoksen jälkeen Suomessa yhteensä 6 sydänlihastulehdustapausta runsasta 381 000:ta annettua Comirnaty-rokoteannosta kohden ja alle 5 tapausta vajaata 49 000:ta annettua Spikevax-rokoteannosta kohden. Saman ikäisillä tytöillä ja naisilla sydänlihastulehduksia on ollut yhteensä alle viisi tapausta, eikä naisten ja tyttöjen sydäntulehdusten yleisyys rokotusten jälkeen ole poikennut väestössä normaalisti esiintyvästä.

Mukaan THL:n analyysiin on laskettu tapaukset, jotka on todettu neljän viikon sisällä toisen rokoteannoksen saamisesta. Ikäryhmässä todetut tapaukset ovat olleet lieviä ja oireita saaneet ovat toipuneet hyvin.

”Myös Suomessa sydänlihastulehduksen riski näyttää siis olevan suurempi Spikevaxin saaneilla kuin Comirnatyn saaneilla ja suurempi miehillä kuin naisilla, kun laskennassa huomioidaan myös rokotettujen erilaiset taustatekijät”, sanoo THL:n erikoistutkija Petteri Hovi.

”Pohjoismainen yhteistyö koronarokotusten turvallisuusseurannassa on tärkeää, sillä sydänlihastulehdusten kaltaisten harvinaisten haittojen tapausmäärät ovat jokaisessa maassa suhteellisen pieniä. Spikevaxin 30 vuoden ikäraja on määritelty Pohjoismaista yhteisesti koottujen tietojen perusteella, sillä luotettavia johtopäätöksiä on mahdollista tehdä vasta suuresta rokotettujen joukosta.”

Pohjoismaisen seurantatutkimuksen tulokset ovat yhä alustavia, ja ne on luovutettu Euroopan lääkevirastolle EMA:lle koronarokotusten turvallisuusseurannan tukemiseksi. Pohjoismaista yhteistyötä jatketaan perikardiitin eli sydänpussitulehduksen yleisyyden kartoittamiseksi koronarokotuksen saaneilla. Alustavien tulosten odotetaan valmistuvan joulukuun aikana.

Fimea ja THL tekevät läheistä yhteistyötä sydänlihastulehdusten tutkimiseksi ja mahdollisten viranomaistoimenpiteiden arvioimiseksi.

THL:n seuranta: sydänlihastulehdukset koronarokotuksen jälkeen ovat Suomessa harvinaisia, ja niitä esiintyy myös koronatartunnan saaneilla (THL:n tiedote 21.9.)

Lisätietoja:

Hanna Nohynek
THL
ylilääkäri
etunimi.sukunimi@thl.fi

Petteri Hovi
THL
erikoistutkija
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL suosittelee kolmannen koronarokoteannoksen tarjoamista 60 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisille riskiryhmille19.10.2021 13:42:03 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että kunnat tarjoavat kolmannen koronarokoteannoksen 60 vuotta täyttäneille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville sekä lääketieteellisille riskiryhmille 1 ja 2. Kolmatta annosta suositellaan näille ryhmille aikaisintaan kuusi kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen. Kunnat voivat aloittaa annosten tarjoamisen oman rokotusaikataulunsa mukaisesti.

Itäisessä Suomessa on länttä korkeampi rokotuskattavuus – into ottaa rokotteita vaihtelee myös iän, sukupuolen ja kieliryhmän mukaan18.10.2021 16:00:52 EEST | Tiedote

Koronarokotusten kattavuudessa on Suomessa eroja sekä alueellisesti että rokotettujen ja rokottamattomien iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan, kertoo THL:n selvitys. Terveydenhuollon työntekijöillä rokotuskattavuus on keskimäärin sama tai parempi kuin muulla työikäisellä väestöllä. Itäisessä Suomessa rokotuskattavuus on korkeampi kuin läntisessä Suomessa. Koko maassa eroja on myös sairaanhoitopiirien välillä sekä kuntakohtaisesti sairaanhoitopiirien sisällä. Osin eroja selittää kuntien ja alueiden väestörakenne, sillä vanhemmat ikäryhmät ovat saaneet rokotteita muita aiemmin ja myös ottaneet niitä innokkaammin. ”Myös pitkä etäisyys sairaanhoitopiirin keskuskaupungista saattaa vaikuttaa siihen, että rokotteita on otettu vähemmän. Keskuskaupungeissa rokotuspisteitä on enemmän, ja niihin on päässyt paremmin julkisella liikenteellä”, sanoo johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä. Suurimmat sukupuolten väliset erot rokotusinnossa 16–29-vuotiailla Kaikkein innokkaimmin koronarokotteita ova

Koronapassin lukijasovellus nyt saatavissa sovelluskaupoista toiminnanharjoittajien ja tapahtumien järjestäjien käyttöön15.10.2021 17:10:26 EEST | Tiedote

Eduskunta on hyväksynyt valtioneuvoston esityksen koronapassin käyttöönotosta Suomessa. Suomessa koronapassina toimii EU:n koronatodistus, joka on saatavilla Omakannasta tai tarvittaessa terveydenhuollosta tulosteena. EU:n koronatodistukseen sisältyy kolme todistusta: todistus koronarokotuksesta, todistus koronatestituloksesta tai todistus sairastetusta koronasta. Koronatodistus luetaan sovelluksella, joka ei kerää tai tallenna todistusten tietoja eikä se näytä terveystietoja. Lukijasovellus on tarkoitettu toiminnanharjoittajien, kuten ravintoloiden, yökerhojen, yleisötilaisuuksien sekä muiden tapahtumajärjestäjien käyttöön. Sovellus antaa välittömästi tuloksena joko vihreän eli hyväksynnän tai punaisen eli hylkäämisen. Hyväksytyn tuloksen yhteydessä ruudulle tulee näkyviin myös henkilön nimi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa koronatodistuksen QR-koodin lukijasovelluksen teknisestä toteutuksesta STM:n rahoituksella ja ohjaamana. Sovelluksen teknisestä kehityksestä vastaa S

Kiireettömään sairaalahoitoon yli puoli vuotta jonottaneiden määrä on vähentynyt viime vuodesta8.10.2021 08:55:00 EEST | Tiedote

Kiireettömään sairaalahoitoon yli puoli vuotta jonottaneiden määrä on vähentynyt useilla tuhansilla viime vuodesta. Vuoden 2020 elokuussa yli puoli vuotta odottaneita oli 17 728, kun heitä oli 9 539 elokuussa 2021. Terveydenhuoltolain mukaan hoito on aloitettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Kaikkiaan hieman yli 140 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään sairaalahoitoon elokuun 2021 lopussa. Kiireetöntä sairaalahoitoa odottavien potilaiden kokonaismäärä lähti lievään laskuun vuoden 2020 lopussa. Suurimmillaan määrä oli joulukuussa 2020, jolloin reilut 141 000 ihmistä odotti pääsyä hoitoon. ”Koronaepidemia on hidastanut hoitoonpääsyä. Erityisesti yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden hoitoonpääsyä on pyritty nopeuttamaan. Tässä on myös onnistuttu hyvin. Uusia potilaita tulee kuitenkin koko ajan lisää, ja uudetkin potilaat on hoidettava heidän hoidon tarpeensa kiireellisyyden mukaan ”, kertoo kehittämispäällikkö Pia Tuominen. ”Lisäksi henkilökuntapula se

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme