THL on tarkentanut lääketieteellisiä riskiryhmiä koronarokotuksia varten
Priorisointi on tehty lääketieteellisen riskinarvion perusteella, ja se tukee Suomen koronarokotestrategiaa, jonka tavoitteena on vähentää koronavirustaudista johtuvaa elinvuosien menetystä ja kuolemia sekä ylläpitää terveydenhuollon kantokykyä. Listan laatimisessa on kuultu Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää (KRAR).
Taustasairaudet jaettu kahteen ryhmään
Ikä on merkittävin vakavan koronavirustaudin riskitekijä. Vakavan taudin riskiin vaikuttavat lisäksi tietyt taustasairaudet, joita sairastavilla on muuta väestöä suurempi riski joutua sairaala- ja tehohoitoon tai menehtyä tautiin.
”Listan riskiryhmiin kuuluu muun muassa henkilöitä, joiden sairaus tai sairauden hoito heikentävät immuunipuolustusta, joilla on pitkäaikainen ja vakava sydän- tai munuaissairaus tai joiden krooninen keuhkosairaus jo itsessään vaikeuttaa hengitystä”, toteaa THL:n ylilääkäri Tuija Leino.
Henkilöllä voi myös olla monta sairautta tai riskiä lisäävää ominaisuutta yhtä aikaa. Esimerkiksi tyypin 2 diabetes, verenpainetauti ja lihavuus esiintyvät usein yhdessä. Sen sijaan verenpainetauti yksinään ei muutoin terveellä ihmisellä lisää merkittävästi vakavan taudin riskiä.
Taustasairaudet on jaettu listalla kahteen ryhmään sen mukaan, missä määrin sairaus altistaa vakavalle koronavirustaudille. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavat sairaudet ja toiseen vakavalle koronavirustaudille altistavat sairaudet.
Näistä ryhmistä koronarokotetta tarjotaan ensin ryhmälle 1 ja sen jälkeen ryhmälle 2. Ryhmien sisällä kaikkia taustasairauksia sairastavia rokotetaan samanaikaisesti.
”Listauksen tarkoituksena on tarjota koronarokotteita mahdollisimman oikeudenmukaisessa järjestyksessä lääketieteellisen riskinarvion mukaan. Kun rokotusjärjestys pohjautuu vakavan taudin riskiin, rokotuksilla saavutetaan mahdollisimman suuri vaikutus. Käytettävissä olevalla rokotemäärällä pystytään estämään mahdollisimman monta vakavaa tautitapausta”, Leino toteaa.
Taustalla kotimainen tutkimusaineisto
THL on selvittänyt riskiryhmien priorisointilistausta varten runsaan 45 000 koronavirustestissä positiivisen tuloksen saaneen henkilön taustasairauksia. Apuna on käytetty kotimaisten hoitoilmoitusrekisterien ja sähköisten reseptien tietoja. Näin tutkijat ovat voineet selvittää tiettyä tautia sairastavien, koronavirustartunnan saaneiden riskiä joutua sairaala- tai tehohoitoon ja verrata sitä niiden samanikäisten tartunnan saaneiden riskiin, joilla kyseistä sairautta ei ole.
Sellaisten harvinaisten sairauksien kohdalla, joista ei löydy riittävästi kotimaista aineistoa, on hyödynnetty kattavaa kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta.
Suomessa on linjattu, että koronarokotteita tarjotaan kaikille aikuisille, jotka haluavat ottaa rokotteen. Nyt tehtyyn listaukseen on poimittu ne taustasairaudet, joiden tiedetään tutkimustiedon pohjalta voimakkaimmin altistavan vakavalle koronavirustaudille. Listan ensimmäiseen ryhmään kuuluu noin 280 000 ihmistä ja toiseen ryhmään noin 630 000 ihmistä. Muita sairauksia sairastavien ja terveiden alle 70-vuotiaiden rokotusjärjestystä tarkennetaan myöhemmin.
Riskiryhmien koronavirusrokotusten priorisointijärjestys
Ryhmä 1: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila
- Elinsiirto tai kantasolusiirto
- Aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti
- Vaikea puolustusjärjestelmän häiriö
- Vaikea krooninen munuaissairaus
- Vaikea krooninen keuhkosairaus
- Lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes
- Downin oireyhtymä (aikuiset)
Ryhmä 2: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila
- Jatkuvaa lääkitystä vaativa astma
- Vaikea sydänsairaus, muun muassa sydämen vajaatoiminta (ei kuitenkaan pelkkä verenpainetauti)
- Aivohalvaus tai muu hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila
- Immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen
- Vaikea krooninen maksasairaus
- Tyypin 1 diabetes tai lisämunuaisten vajaatoiminta
- Vaikea uniapnea
- Psykoosisairaus
- Sairaalloinen lihavuus (painoindeksi vähintään 40)
Riskiryhmien koronavirusrokotusten priorisointijärjestys.
Lisätietoja:
Tuija Leino
THL
ylilääkäri
etunimi.sukunimi(at)thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 18/202425.4.2024 15:40:29 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 25.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Kotihoidon asiakkaille suunniteltu palvelutuntien määrä toteutuu puolessa yksiköistä23.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
THL seurasi kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan toteutumista lokakuussa 2023.
THL: Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy on sosiaali- ja terveydenhuollon perusta19.4.2024 09:57:48 EEST | Tiedote
Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa on turvattava, katsoo THL. Hallitus kertoi tiistaina osana kehysriihipäätöksiään, että perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuuta höllennetään niin, että hoitoon pitää päästä 3 kuukaudessa. Tällä hetkellä odotusaika voi olla enimmillään 14 vuorokautta.
THL viikolla 17/202418.4.2024 15:26:51 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 18.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Väestötutkimus: Nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, vanhempien myönteisemmäksi16.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen pääosin kielteisesti. Vuonna 2023 toteutetun väestötutkimuksen mukaan nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, kun taas vanhempien ikäryhmien on muuttunut myönteisemmäksi. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2019.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme