THL pitää sote-lakiluonnoksia pääosin onnistuneina
THL pitää sote-lakiesitysluonnoksia pääosin oikeansuuntaisina sote-uudistuksen keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuntia isommilla sote-maakunnilla on paremmat edellytykset järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja sekä edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä, mikä voi aikaa myöten kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.
THL:n mielestä sote-uudistuksen eteenpäin vieminen on tärkeää, ja nyt lausuntokierroksella olevien lakiesitysten pohjalta voidaan edetä.
”On välttämätöntä saattaa sote-uudistus loppuun, mutta uudistuksen etenemistä ja vaikutuksia on seurattava tiiviisti ja tarpeen mukaan on tehtävä välittömästi korjausliikkeitä”, toteaa THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.
Yhteistyöalueiden roolia tulisi vahvistaa
Hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden edistämisen tehtävät jakautuvat sote-maakuntien ja kuntien vastuulle. THL muistuttaa, että sote-maakuntien ja kuntien yhteistyön on oltava saumatonta, jotta paikallistuntemus säilyy toiminnassa ja päätöksenteossa.
Lakiesitysluonnosten mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyisi 21 sote-maakunnalle ja Helsingin kaupungille. Lisäksi Uudellamaalla järjestämisvastuu erikoissairaanhoidosta jakautuisi sote-maakuntien, Helsingin ja HUS-maakuntayhtymän kesken.
Sote-maakunnat, Helsinki ja HUS muodostaisivat viisi yhteistyöaluetta, ja niiden toiminta perustuisi lähinnä maakuntien välisiin sopimuksiin. Yhteistyöalueet vastaisivat myös alueensa tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatiotoiminnoista, samoin kuin varautumis- ja valmiustehtävistä.
THL huomauttaa, että sote-maakuntien suuri määrä ja heterogeenisyys edellyttävät yhteistyörakenteilta tehokkuutta. Sen vuoksi sääntelyn jatkovalmistelun yhteydessä olisikin syytä vielä selvittää keinoja yhteistyöalueiden toimintakyvyn vahvistamiseksi. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi sääntely, jolla yhteistyöalueen toiminnan koordinaatiovastuu osoitettaisiin sille maakunnalle, jonka alueella on yliopistollinen sairaala.
Perus- ja erikoistason integraation tulisi toteutua koko maassa
THL toteaa, että esitysluonnoksen perusteella perus- ja erikoistason sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolle on pääsääntöisesti hyvät edellytykset. Koska palvelujen järjestäminen on yhden organisaation vastuulla, palveluja voidaan suunnitella ja toteuttaa yhtenä kokonaisuutena ja kohdentaa resurssit tarkoituksenmukaisesti.
Poikkeukseksi on kuitenkin muodostumassa Uusimaa, jossa osa erikoissairaanhoidon järjestämisvastuusta olisi HUSilla. Näin ollen noin 30 prosenttia maan väestöstä jäisi integroidun rakenteen ulkopuolelle. Integraation näkökulmasta THL pitääkin Uudenmaan erillisratkaisua vaikeasti perusteltavana.
THL tunnistaa myös muita uudistustarpeita ja toivoo uudistuksen ripeää etenemistä
Lisäksi THL muistuttaa, että sote-uudistuksen ohella on tarpeen jatkaa muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamista.
Sote-lakiesitysten on määrä ehtiä eduskunnan käsittelyyn tämän vuoden puolella.
”Toivottavasti lakipaketin käsittely etenee ripeästi eduskunnassa, jotta kaikki on valmista vuoden 2023 alussa”, tähdentää pääjohtaja Tervahauta.
Lisätietoja
Markku Tervahauta
pääjohtaja
THL
sähköposti: markku.tervahauta(at)thl.fi
Anu Muuri
johtaja
THL
sähköposti: anu.muuri(at)thl.fi
Eeva Nykänen
johtava asiantuntija
THL
sähköposti: eeva.nykanen(at)thl.fi
Lausunto kokonaisuudessaan Thl.fi:n Lausunnot-sivulla
Sote-juna kulkee oikeaan suuntaan
Anu Muuri & Eeva Nykänen 23.9.2020, THL:n blogi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL ei toteuta ikääntyneiden influenssarokotetutkimusta tänä syksynä koronan takia22.10.2020 08:00:00 EEST | Tiedote
Ikääntyneiden influenssarokotetutkimusta eli FinFluHD-rokotetutkimusta ei toteuteta syksyllä 2020 koronaepidemian vuoksi. Tutkimus jatkuu seuraavalla influenssakaudella syksyllä 2021.
Jätevesitutkimus: Huumeiden käyttö oli ennätyslukemissa maaliskuussa lähes koko maassa, notkahti loppukeväästä ja jatkoi kasvuaan kesällä21.10.2020 02:00:00 EEST | Tiedote
THL:n jätevesitutkimukset osoittavat, että huumeiden käytössä on ollut ajallista ja alueellista vaihtelua kuluvan vuoden aikana. Kaikkiaan väestötason huumeiden käytön kasvu jatkunee myös tänä vuonna pidempiaikaisen kehityssuunnan mukaisesti. Amfetamiinia käytetään Suomessa nyt enemmän kuin koskaan aiemmin.
Ikä ja taustasairaudet moninkertaistavat koronaan sairastuneiden sairaalahoidon tai kuoleman riskin20.10.2020 09:50:44 EEST | Tiedote
Ikä ja taustalla olevat sairaudet lisäävät huomattavasti koronatartunnan saaneen riskiä joutua sairaalahoitoon tai kuolla. Riskiryhmiin kuuluvat erityisesti yli 70-vuotiaat sekä ne, joilla on keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä heikentävä sairaus. ”Ikä lisää selvästi tartunnan saaneiden riskiä kuolla, vaikka ei olisikaan taustasairauksia. Iäkkäämmillä taustasairaudet lisäävät riskiä vielä entisestään”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Markku Peltonen. THL on selvittänyt koronaan sairastuneiden sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta Tartuntatautirekisterin, Hoitoilmoitusrekisterin ja Kelan erityiskorvaustietojen avulla. Tänä syksynä positiivisen koronatestin tehneet ovat olleet nuorempia kuin keväällä. Keväällä positiivisen tuloksen saaneiden keski-ikä oli 48 vuotta ja syksyllä 38 vuotta. Tämä johtuu osin testauskäytännöistä, sillä keväällä testikapasiteetti oli rajallinen ja testejä tehtiin tuolloin harvemmille. Koko vuonna kaikista tartunnan saaneista 9 prosen
Kutsu: Tiedotustilaisuus koronatilanteesta ti 20.10. klo 10.3019.10.2020 14:05:01 EEST | Kutsu
Hyvät toimitukset, järjestämme medioille tiedotustilaisuuden koronavirustilanteesta tiistaina 20.10. klo 10.30. Tilaisuudessa esiintyvät THL:n johtaja Mika Salminen, ylilääkäri Taneli Puumalainen ja tutkimusprofessori Markku Peltonen. Mika Salminen ja Taneli Puumalainen kertovat ajankohtaisesta epidemiatilanteesta sekä siitä, mitä hallituksen uudet suositukset epidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheisiin voivat käytännössä tarkoittaa alueilla. Markku Peltonen kertoo puolestaan tilastotietoa sairaalahoitoon joutuneista koronapotilaista ja tautiin kuolleista mm. verrattuna viime kevääseen. Tilaisuus pidetään Teamsilla, jonka välityksellä asiantuntijoillemme voi myös esittää kysymyksiä. Lähetämme Teams-linkin niille, jotka ovat ilmoittautuneet tilaisuuteen. Infoon voi tulla myös paikan päälle ja sitä voi striimata. Seuraa THL:n striimausta tästä Striimauksessa on mukana suomenkielinen viittomakielen tulkkaus. Toivomme, että kaikki paikalle tulevat toimittajat ja kuvaajat käyttävät kasvomask
Kysely: Asiakas- ja potilastietojärjestelmät tukevat sairaanhoitajien työtä vain osittain14.10.2020 15:19:02 EEST | Tiedote
Tietojärjestelmät, erityisesti asiakas- ja potilastietojärjestelmät, ovat sairaanhoitajien keskeisiä työvälineitä, mutta ne tukevat hoitajien työtä vain osittain. Tämä selviää valtakunnallisesta kyselystä, joka tehtiin sairaanhoitajille keväällä 2020. Tietojärjestelmät eivät esimerkiksi tue riittävästi ammattilaisten yhteistyötä, niiden teknisessä toimivuudessa on parannettavaa ja monet kokevat, että järjestelmien sisältämästä suuresta tekstimäärästä on vaikea hahmottaa olennaista. Tutkimukseen vastanneista sairaanhoitajista valtaosa arvioi itsensä kokeneeksi tietojärjestelmäkäyttäjäksi. Samaan aikaan ainakin kaksi kolmesta koki, että järjestelmien käyttö vaatii pitkää perehdytystä. Monet myös katsoivat, etteivät saaneet riittävää perehdytystä aloittaessaan uudessa työssä. Rikkoutumaton tiedonkulku erittäin tärkeää Kyselyn mukaan sairaanhoitajat ovat tyytyväisiä tiedonkulkuun hoitajien välillä omassa organisaatiossaan, mutta puutteita koetaan tiedonkulussa eri organisaatioiden sekä hoi
THL:n ja Helsingin kaupungin tutkimus: Koronavirustartunnan seurauksena muodostuneet vasta-aineet säilyvät ainakin neljä kuukautta13.10.2020 07:00:00 EEST | Tiedote
Koronavirustartunnan seurauksena elimistössä muodostuu vasta-aineita, jotka säilyvät ainakin neljä kuukautta. Vasta-aineiden muodostumista ja säilymistä selvitettiin maaliskuussa 2020 alkaneessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin kaupungin tutkimuksessa. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan perheitä, joissa oli juuri todettu koronavirustartunta. Kaikkiaan mukana on 39 perhettä ja yhteensä 129 tutkittavaa, joista osa on lapsia. Perheissä vähintään yhdellä henkilöllä oli todettu PCR-varmistettu koronatartunta tutkimuksen alkaessa. Lisäksi tutkimuksen aikana tartunta todettiin testillä osalla muista perheenjäsenistä. Yhteensä PCR-varmennettuja tartuntoja todettiin tutkimuksen aikana 64. Näistä 63:lta löydettiin vasta-aineita. Lisäksi 17 tutkittavalta löytyi vasta-aineita, vaikka heillä ei todettu PCR-varmennettua koronatartuntaa. Vasta-aineiden perusteella löydettiin siis enemmän koronatapauksia kuin PCR-testauksella. Tartunnan saaneista suurin osa sairasti taudin lievänä ei
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme