Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL suosittelee 5–11-vuotiaille riskiryhmäläisille koronarokotuksia – koko ikäryhmän rokottamisessa odotettava lisätietoja turvallisuudesta

Jaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että riskiryhmiin kuuluvia 5–11-vuotiaita lapsia ryhdytään rokottamaan koronavirusta vastaan, kun lapsille tarkoitettuja rokotevalmisteita saadaan maahan.

Lisäksi THL ehdottaa rokotuksia lapsille, joiden lähipiirissä on vakavasti immuunipuutteisia henkilöitä. Muiden kuin riskiryhmiin kuuluvien lasten rokottaminen ei kuitenkaan voi alkaa ennen kuin valtioneuvoston asetusta vapaaehtoisista Covid-19-rokotuksista on muutettu.

THL ei vielä ehdota rokotuksia muille 5–11-vuotiaille. Kaikille 5–11-vuotiaille mahdollisuus koronarokotuksiin tarjottaisiin siinä vaiheessa, kun on saatu lisätietoja rokotusten turvallisuudesta ikäryhmässä ja erityisesti harvinaisten haittavaikutusten osalta.

THL tarkastelee lisääntyvää tutkimustietoa joulukuun aikana ja varautuu osaltaan rokotusten aloittamiseen vuodenvaihteen jälkeen siinä tapauksessa, että näyttöä turvallisuudesta on kertynyt riittävästi.

”Pääsyy sille, ettei THL suosita rokotuksia nyt kaikille 5–11-vuotiaille lapsille on heidän oma matala tautitakkaansa. Tämän ikäisten lasten tartunta on yleensä lieväoireinen ja vakavat taudinkuvat on erittäin harvinaisia verrattuna esimerkiksi muihin rokotuksilla estettyihin tauteihin. Kun ryhmän oma tautitaakka on matala, rokotteelta siedetään hyvin vähän haittavaikutuksia. Jos yhteiskunnan toiveena on vaikutta epidemian kulkuun lapsia rokottamalla, ja heidän oma hyötynsä on pieni, turvallisuustieto on vielä tärkeämpää”, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

THL laatii vielä erilliset ohjeet sekä lasten riskiryhmistä että vakavasti immuunipuutteisista.
Riskiryhmiin kuuluvien lasten rokotukset voitaisiin aloittaa, kun Suomeen saadaan lapsille tarkoitettuja koronarokotevalmisteita. Tämänhetkisen arvion mukaan rokotteita voidaan saada maahan joulukuun puolivälissä.

”5–11-vuotiaille annettava koronarokote on BioNTech-Pfizerin Comirnaty, josta lapsille käytetään omaa, nimenomaan tälle ikäryhmälle tarkoitettua valmistetta. Lasten rokotukset pitää toteuttaa niin, että ne eivät viivästytä haavoittuvimpien ryhmien, kuten iäkkäiden, rokotuksia”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

THL:n ehdotus perustuu Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) alaisen alatyöryhmän mietintöön sekä KRARin kokouksessaan 1.2.2021 laatimaan lausuntoon.
THL tekee lasten rokottamisesta esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle, ja lopullisesti asiasta päättää valtioneuvosto.

”Kaikki lasten rokotukset ovat vapaaehtoisia koronarokotteet mukaan lukien. Rokotettuja ja rokottamattomia lapsia tulee yhteiskunnassa kohdella yhdenvertaisesti. Lapselle ja hänen huoltajilleen tulee rokotuspäätöstä varten antaa kattavasti tietoa koronavirustaudista ja -rokotteesta sekä rokotteen mahdollisista haittavaikutuksista”, Nohynek jatkaa.

Lasten rokotukset eivät merkittävästi hidasta epidemian kulkua nykytilanteessa

Suomessa 5–11-vuotiaista noin 5 prosentilla oli todettu varmistettu koronainfektio marraskuun 2021 loppuun mennessä. Heistä on hoidettu sairaalassa 0,2 prosenttia eli 33 lasta. Hoitojaksot ovat olleet lyhyitä, yleensä 1–2 vuorokautta.

Jos 5–11-vuotiaita lapsia ei rokoteta, voidaan karkeasti arvioida, että 20–40 prosenttia koko ikäryhmästä olisi saanut koronatartunnan maaliskuun 2022 loppuun mennessä, riippuen merkittävästi epidemian voimakkuudesta ja rajoitustoimien tiukkuudesta. Näin ollen tautitaakka voisi olla 2–4-kertainen nykyiseen nähden, mikä tarkoittaisi, että 5–11-vuotiaista tartunnan saaneista noin 30–100 joutuisi sairaalahoitoon.

”Lasten rokottaminen voi joissakin tilanteissa vaikuttaa epidemian kulkuun ainakin väliaikaisesti. Tällainen tilanne voi olla silloin, jos tehollinen tartuntaluku on muuten jo hyvin lähellä yhtä. Silloin lasten rokottaminen vähentää tartuntoja jonkin aikaa, mutta se ei vaikuta mahdolliseen rokottamattomien aikuisten vakavien tautitapausten taakkaan muutoin kuin lykkäämällä sairastumisia”, Nohynek sanoo.

Arviot perustuvat KRARin alaisen lasten rokotuksia käsittelevän alatyöryhmän mietintöön.

Yleisimmät haittavaikutukset ovat pienemmillä lapsilla samoja kuin 12 vuotta täyttäneillä

Yhdysvallat ja Israel ovat ensimmäiset maat, joissa koronarokote on otettu käyttöön 5–11-vuotiailla. Euroopan unionin alueella Itävalta on aloittanut ikäryhmän rokotukset. Lisäksi ainakin Tšekki, Puola, Unkari ja Tanska ovat päättäneet aloittaa rokotukset.

Muista maista kertyneen tiedon perusteella yleisimmät haittavaikutukset lapsilla ovat olleet samankaltaisia kuin yli 12-vuotiailla rokotetuilla. Suurin osa haittavaikutuksista on lieviä ja ohimeneviä, esimerkiksi punoitusta ja turvotusta rokotuskohdassa, kuumetta ja päänsärkyä sekä väsymystä, lihassärkyjä ja vilunväristyksiä.

”Vaikka koronarokotteiden on todettu aiheuttaneen 5–11-vuotiaille pääosin hyvin lieviä haittavaikutuksia, tutkittujen lukumäärä on vielä pieni ajatellen mahdollisten harvinaisten haittavaikutusten havaitsemista. Tieto rokotteiden turvallisuudesta lasten osalta lisääntyy koko ajan. Ennen kuin lisätietoa on tarpeeksi, emme suosittele, että koronarokotuksia aletaan antaa kaikille 5–11-vuotiaille”, Nohynek sanoo.

THL seuraa tiiviisti rokotteiden tehosta ja turvallisuudesta 5–11-vuotiaiden ikäryhmässä kertyvää tietoa.

5–11-vuotiaille muita pienempi annos Comirnaty-rokotetta

Euroopan lääkevirasto (EMA) suositteli 25.11.2021 Comirnaty-rokotteen käytön laajentamista 5–11-vuotiaisiin. Euroopan komissio myönsi lapsille tarkoitetulle Comirnaty-valmisteelle myyntiluvan 25.11.2021.

5–11-vuotiaille annettava rokoteannos on pienempi kuin yli 12-vuotiaille annettava. Suomessa mRNA-rokotteiden ensimmäisen ja toisen annoksen väli on 6–12 viikkoa, ja lapsille rokote annetaan samalla annosvälillä kuin aikuisille.

Kunnat suunnittelevat ja toteuttavat koronavirusrokotukset, ja jokainen kunta arvioi, miten riskiryhmiin kuuluvien lasten rokotukset kunnassa järjestetään.

Lisätietoja

Hanna Nohynek
ylilääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

Mia Kontio
johtava asiantuntija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

Emmi Sarvikivi
ylilääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Raskaus altistaa vakavalle koronavirusinfektiolle – raskaana olevat lisätty vakavan koronataudin riskiryhmiin18.1.2022 16:12:53 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on lisännyt raskaana olevat vakavalle koronavirustaudille altistavien sairauksien tai tilojen listalle. Riskiryhmien listaus on tuotettu Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää (KRAR) kuullen. Lista pohjautuu lääketieteelliseen riskinarvioon. Riskiryhmään kuuluvat kaikki raskaana olevat. Tieto koronaviruksen ja rokotusten vaikutuksesta raskaana olevalle, sikiölle sekä syntyneelle lapselle on merkittävästi lisääntynyt. Lisäksi omikronvariantin leviäminen sekä vaikeutunut epidemiatilanne vahvistavat koronarokotteiden merkitystä myös raskaana oleville. Raskaus lisää naisen riskiä sairastua vakavaan koronavirusinfektioon sekä nostaa sairaala- ja tehohoidon tarvetta. Koronavirusinfektion on todettu lisäävän myös pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen riskiä. ”Jos raskaana oleva saa koronatartunnan, ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyys kasvaa. Koronatauti lisää myös veritulppien riskiä, joka on raskaana olevilla jo ennestään suurempi kuin muilla”, kert

THL: Voimakkaiden rajoitustoimien tarkoituksenmukaisuus kyseenalaista, koronastrategiassa tulisi painottaa rokotuksia ja oireisten kotieristystä18.1.2022 15:12:55 EET | Tiedote

THL katsoo, että tärkein keino hillitä omikrontartuntojen aiheuttamaa sairaalahoidon kuormitusta on se, että ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat rokotetaan kolmanteen kertaan mahdollisimman nopeasti. Lisäksi etenkin suurimman tartuntariskin tapahtumia tulee edelleen rajoittaa. THL on julkaissut lausuntonsa valmiuslaista sekä koronan epidemiatilanteesta. Lausuntojen mukaan äärimmäiset sulkutoimet voisivat madaltaa omikronin aiheuttamaa tartuntahuippua, mutta toisaalta todennäköisesti pitkittäisivät tautitilannetta. Tämä saattaisi puolestaan nostaa vakavien tautitapausten riskiä, kun rokotettujen saama suoja vakavaa tautimuotoa vastaan ehtisi heiketä. ”Omikron leviää todella nopeasti. Merkittävä hidastuminen edellyttäisi sitä, että koko väestön kontakteja rajoitettaisiin erittäin voimakkaasti. Tällaisen toimen hyödyllisyys ei kuitenkaan ole yksiselitteistä,” sanoo THL:n ylilääkäri Otto Helve. ”Epidemian pitkittyessä väestön rokotussuoja alkaa hiipua. Pitkittyminen ei myöskään välttämätt

Koronan sairastaminen ei ole este rokotteiden saamiselle – sairastettu tauti vastaa yhtä rokoteannosta14.1.2022 15:19:40 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tarkentanut koronavirustaudin sairastaneiden rokotussuositusta. Kaikille 18 vuotta täyttäneille aiemmin rokottamattomille ensimmäinen rokoteannos voidaan antaa jo kahden kuukauden kuluttua sairastetusta taudista. Alle 18-vuotiaille koronarokote voidaan antaa 4–6 kuukautta sairastetun taudin jälkeen. ”Sairastettu koronatauti ei ole esteenä rokotteiden saamiselle. Koronataudin seurauksena muodostuva immuniteetti säilyy ainakin 6–12 kuukautta ja antaa todennäköisesti ainakin osittain suojaa myös eri virusmuunnosten aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Sairastettu koronatauti muodostaa yhtä rokoteannosta vastaavan immuunivasteen. Tutkimusten perusteella taudin sairastanut saa yhdestä rokoteannoksesta vähintään yhtä hyvän vasteen kuin kaksi annosta saaneet, jotka eivät ole sairastaneet koronavirustautia. Jos rokotettu sairastuu koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, vahvistaa sairastettu tauti rokotteilla ai

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme