THL suosittelee, että kolmansia koronarokoteannoksia aletaan tarjota kaikille 18 vuotta täyttäneille 5–6 kuukautta toisesta annoksesta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että kolmansia koronarokoteannoksia aletaan tarjota kaikille 18 vuotta täyttäneille 5–6 kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen.
Ryhmille, joille THL on jo aiemmin suositellut kolmansia rokoteannoksia, suositellaan tehosteannoksia niin ikään 5–6 kuukautta toisen annoksen jälkeen. Näihin ryhmiin kuuluvat muun muassa 60 vuotta täyttäneet, lyhyellä annosvälillä rokotetut, koronapotilaita hoitava ja muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö. Voimakkaasti immuunipuutteisille kolmatta annosta suositellaan aiempaan tapaan 2 kuukautta toisen annoksen jälkeen.
Aiemmin muille kuin immuunipuutteisille kolmatta annosta on suositeltu kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen. Nyt tehosterokote voitaisiin antaa jo hieman nopeammin. Suositus kolmansista annoksista koskee myös alle 30-vuotiaita miehiä, joille kolmantena rokoteannoksena annetaan BioNTech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta.
Iäkkäiden ja riskiryhmäläisten kolmannet annokset prioriteettina
”Suosituksen perusteena on koronavirusinfektioiden määrän vähentäminen ja tartuntojen leviämisen estäminen. Kolmas rokoteannos vähentää viruksen kiertoa väestössä ja parantaa suojaa vakavaa tautimuotoa vastaan”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
”Alueellisesti on huolehdittava, että rokotusjärjestyksessä edetään vanhimmista nuorimpaan, sillä ikä on merkittävin vakavalle koronataudille altistava tekijä. Uusien ikäryhmien rokottaminen ei saisi myöskään hidastaa jo aiemmin nimettyjen ryhmien rokotusvauhtia”, Nohynek jatkaa.
THL:n suositus on linjassa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) 24.11.2021 antaman suosituksen kanssa. Sen mukaan maiden tulisi harkita toisen rokoteannoksen antamista yli 18-vuotiaille 6 kuukautta toisesta rokoteannoksesta.
Kaikkein tärkeintä on hakea ensimmäisen ja toinen rokoteannos
Koronantartuntojen ja vakavien tautitapausten ehkäisemiseksi on edelleen kaikkein tärkeitä, että ihmiset ottaisivat ensimmäiset kaksi koronarokoteannosta.
Ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen väli vaikuttaa rokotussuojan syntymiseen. Pidempi annosväli synnyttää paremmat vasta-ainepitoisuudet, jotka myös säilyvät pidempään korkeammalla tasolla.
”Koska kaksi koronarokotetta ei täysin estä tartuntoja, kolmansilla annoksilla saadaan edelleen ehkäistyä tartuntojen leviämistä myös nuoremmissa ikäryhmissä. Ensiarvoisen tärkeää kuitenkin on, että kaikki, joilla ei vielä ole vielä ensimmäistä tai toista rokoteannosta, hakisivat rokotteensa”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
Kunnat voivat aloittaa annosten tarjoamisen oman rokotusaikataulunsa mukaisesti.
”Koronarokotteita on saatu ja saadaan tulevilla toimituksilla tarpeeksi, jotta kaikille saadaan rokotteet suositellulla aikavälillä. Comirnaty-rokotteen lisäksi kolmansiin annoksiin käytetään Modernan Spikevax-rokotetta kaikille muille paitsi alle 30-vuotiaille miehille”, Kontio jatkaa.
THL on ohjeistanut käytettäväksi kolmansiin annoksiin ensisijaisesti samaa valmistetta kuin toiselle annokselle. Rokotteiden riittävyyden takaamiseksi ohjeistukseen joudutaan kuitenkin tekemään muutos, jolloin osa Comirnaty-rokotteen toisena annoksena saaneista saavat Spikevax-rokotteen kolmannella rokotuskerralla.
Tutkimuksissa Spikevax-rokotteen teho on ollut vähintään yhtä hyvä kuin Comirnaty-rokotteella. Joissain tutkimuksissa Spikevax on ollut jopa Comirnatya tehokkaampi.
Maailmalta kertyneen kokemuksen perusteella Comirnaty- ja Spikevax-rokotteiden ristiinkäyttö on ollut turvallista ja suoja on muodostunut vähintään yhtä hyväksi kuin vain yhtä rokotevalmistetta saaneilla. Odotetusta poikkeavia vakavia haittavaikutuksia ei ole havaittu, kun rokotussarjaa on jatkettu toisella valmisteella.
Lisätietoja
Hanna Nohynek
ylilääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Mia Kontio
johtava asiantuntija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Opastusta sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiin palveluihin tarvitaan laajasti, eikä se koske vain ikäihmisiä27.1.2022 02:00:00 EET | Tiedote
Lähes viidesosa Suomessa asuvista kokee tarvitsevansa opastusta sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä (17 %) ja useampi kuin joka kymmenes, että palvelut eivät ole esteettömiä (13 %).
Vanhuspalvelujen työvoimapula kärjistyy kotihoidossa – neljännes yksiköistä tekee joka viikko töitä riittämättömällä henkilöstöllä21.1.2022 02:00:00 EET | Tiedote
Vanhuspalvelut kärsivät työvoimapulasta, ja ongelma näkyy selvimmin kotihoidossa.
Raskaus altistaa vakavalle koronavirusinfektiolle – raskaana olevat lisätty vakavan koronataudin riskiryhmiin18.1.2022 16:12:53 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on lisännyt raskaana olevat vakavalle koronavirustaudille altistavien sairauksien tai tilojen listalle. Riskiryhmien listaus on tuotettu Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää (KRAR) kuullen. Lista pohjautuu lääketieteelliseen riskinarvioon. Riskiryhmään kuuluvat kaikki raskaana olevat. Tieto koronaviruksen ja rokotusten vaikutuksesta raskaana olevalle, sikiölle sekä syntyneelle lapselle on merkittävästi lisääntynyt. Lisäksi omikronvariantin leviäminen sekä vaikeutunut epidemiatilanne vahvistavat koronarokotteiden merkitystä myös raskaana oleville. Raskaus lisää naisen riskiä sairastua vakavaan koronavirusinfektioon sekä nostaa sairaala- ja tehohoidon tarvetta. Koronavirusinfektion on todettu lisäävän myös pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen riskiä. ”Jos raskaana oleva saa koronatartunnan, ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyys kasvaa. Koronatauti lisää myös veritulppien riskiä, joka on raskaana olevilla jo ennestään suurempi kuin muilla”, kert
THL: Voimakkaiden rajoitustoimien tarkoituksenmukaisuus kyseenalaista, koronastrategiassa tulisi painottaa rokotuksia ja oireisten kotieristystä18.1.2022 15:12:55 EET | Tiedote
THL katsoo, että tärkein keino hillitä omikrontartuntojen aiheuttamaa sairaalahoidon kuormitusta on se, että ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat rokotetaan kolmanteen kertaan mahdollisimman nopeasti. Lisäksi etenkin suurimman tartuntariskin tapahtumia tulee edelleen rajoittaa. THL on julkaissut lausuntonsa valmiuslaista sekä koronan epidemiatilanteesta. Lausuntojen mukaan äärimmäiset sulkutoimet voisivat madaltaa omikronin aiheuttamaa tartuntahuippua, mutta toisaalta todennäköisesti pitkittäisivät tautitilannetta. Tämä saattaisi puolestaan nostaa vakavien tautitapausten riskiä, kun rokotettujen saama suoja vakavaa tautimuotoa vastaan ehtisi heiketä. ”Omikron leviää todella nopeasti. Merkittävä hidastuminen edellyttäisi sitä, että koko väestön kontakteja rajoitettaisiin erittäin voimakkaasti. Tällaisen toimen hyödyllisyys ei kuitenkaan ole yksiselitteistä,” sanoo THL:n ylilääkäri Otto Helve. ”Epidemian pitkittyessä väestön rokotussuoja alkaa hiipua. Pitkittyminen ei myöskään välttämätt
Aikuissosiaalityön asiakkailla jatkuvaa kamppailua etuusjärjestelmän kanssa – vesittää jopa palveluista saatavat hyödyt18.1.2022 02:00:00 EET | Tiedote
Korona-aikana haastatellut aikuissosiaalityön asiakkaat joutuivat kokoamaan toimeentulonsa monista eri lähteistä ja toimeentulo koettiin jatkuvasti niukaksi ja epävarmaksi. Toimeentuloa paikattiin toimeentulotuella, asumistuella ja epävirallisella taloudellisella tuella, kuten ruoka-avulla.
THL:n tutkimus: Sosiaalityöllä rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa alueelliseen huono-osaisuuteen17.1.2022 02:00:00 EET | Tiedote
Sosiaalityössä on havaittu, että erityisesti mielenterveys- ja velkaongelmat, köyhyys, työttömyys sekä elämänhallinnan ja asumiseen liittyvät ongelmat keskittyvät alueellisesti. Huono-osaisuus voi kasautua esimerkiksi tiettyihin vuokrataloihin ja lähiöihin.
Koronan sairastaminen ei ole este rokotteiden saamiselle – sairastettu tauti vastaa yhtä rokoteannosta14.1.2022 15:19:40 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tarkentanut koronavirustaudin sairastaneiden rokotussuositusta. Kaikille 18 vuotta täyttäneille aiemmin rokottamattomille ensimmäinen rokoteannos voidaan antaa jo kahden kuukauden kuluttua sairastetusta taudista. Alle 18-vuotiaille koronarokote voidaan antaa 4–6 kuukautta sairastetun taudin jälkeen. ”Sairastettu koronatauti ei ole esteenä rokotteiden saamiselle. Koronataudin seurauksena muodostuva immuniteetti säilyy ainakin 6–12 kuukautta ja antaa todennäköisesti ainakin osittain suojaa myös eri virusmuunnosten aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Sairastettu koronatauti muodostaa yhtä rokoteannosta vastaavan immuunivasteen. Tutkimusten perusteella taudin sairastanut saa yhdestä rokoteannoksesta vähintään yhtä hyvän vasteen kuin kaksi annosta saaneet, jotka eivät ole sairastaneet koronavirustautia. Jos rokotettu sairastuu koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, vahvistaa sairastettu tauti rokotteilla ai
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme