THL suosittelee kolmannen koronarokoteannoksen tarjoamista 60 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisille riskiryhmille
Kolmas annos parantaa lääketieteellisten riskiryhmien ja iäkkäiden suojaa vakavalta koronavirustaudilta
Uusimman tutkimustiedon mukaan koronarokotteen teho tartuntaa vastaan hiipuu asteittain toisen annoksen saamisen jälkeen. Rokotteen suojateho vakavaa koronavirustautia vastaan säilyy valtaosalla väestöstä kuitenkin erittäin hyvänä ainakin kuuden kuukauden ajan.
”Vaikka suurella osalla väestöstä suoja vakavaa koronavirustautia vastaan säilyy oikein hyvänä ainakin kuusi kuukautta, niin lääketieteellisillä riskiryhmillä ja iäkkäillä suoja vaikuttaa heikkenevän nopeammin. Tämän lisäksi heillä on myös suurempi riski terveydellisen tilansa tai ikänsä puolesta sairastua vakavaan koronavirustautiin”, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Suomessa kaikki kaksi kertaa rokotetut koronataudin vuoksi tehohoitoon joutuneet tai koronaan kuolleet ovat olleet yli 60-vuotiaita. Kolmas annos parantaa näiden ryhmien heikentynyttä suojaa sekä infektiolta että vakavalta koronavirustaudilta.
Lisäksi THL suosittelee, että iäkkäät ja vakavan koronavirustaudin lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat, jotka ovat saaneet koronatartunnan ja/tai sairastaneet koronataudin sekä saaneet yhden annoksen koronarokotetta, saisivat tehosteena toisen rokoteannoksen. Toinen rokoteannos tarjottaisiin heille aikaisintaan kuusi kuukautta joko koronatartunnan tai edellisen rokoteannoksen jälkeen, sen mukaan kumpi on ollut viimeisin.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä ehdotti kolmansia annoksia myös tietyille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmiin kuuluville. THL arvioi vielä tämän ryhmän kolmansien annosten suositusta.
Alle 60-vuotiailla ei ole kiirettä saada kolmatta koronarokoteannosta
Alle 60-vuotiailla, jotka eivät kuulu lääketieteellisiin riskiryhmiin, ei ole toistaiseksi kiirettä saada kolmatta koronarokoteannosta.
”Tällä hetkellä ei ole välitöntä tarvetta koko väestön rokottamiseen kolmannella annoksella, mutta jatkamme tilanteen tarkastelua. Kaksi koronarokoteannosta 6–12 viikon annosvälillä antaa perusterveille alle 60-vuotiaille nykyisen tiedon valossa hyvän suojan vakavaa koronavirustautia vastaan. Alle 60-vuotiaiden kohdalla kolmannen koronarokoteannoksen tarpeellisuutta ehditään tarkastella myöhemmin, kun on enemmän tietoja kahden annoksen suojan kestosta sekä kolmannen annoksen hyödyistä ja mahdollisista haitoista tässä ikäryhmässä”, Nohynek kertoo.
Suomen rokotemäärä riittää kolmansien annosten antamiseen
Tänä vuonna Suomeen näyttää jäävän ensimmäisen ja toisen annoksen jälkeen noin 2,6 miljoonaa annosta kolmansiin rokotuksiin.
”Rokotteiden määrä riittää yli 60-vuotiaiden ja lääketieteellisten riskiryhmien kolmanteen annokseen hyvin. Näiden ryhmien rokottamisen aloittamisen ei kuitenkaan tulisi hidastaa käynnissä olevia ensimmäisen ja toisen annoksen rokotuksia”, kertoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
Kolmansina annoksissa suositellaan hyödynnettävän Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta ja Modernan Spikevax-rokotetta. Molemmat ovat mRNA-rokotteita.
”THL suosittelee, että kolmantena annoksena tarjotaan ensisijaisesti samaa valmistetta, jota henkilö on saanut toisena annoksena. Tutkimustiedon mukaan eri rokotevalmisteita saaneet saavat keskimäärin yhtä hyvän suojan kuin samaa valmistetta saaneet. Tarvittaessa kolmantena annoksena voidaan siis tarjota eri valmistetta kuin aiemmilla rokotuskerroilla”, Kontio kertoo.
Kolmantena annoksena annettaessa Spikevaxista käytetään kuitenkin vain puolikasta annosta. Rokotevalmistajan tutkimuksissa puolikkaalla annosmäärällä on saatu aikaiseksi erittäin hyvä rokotevaste tehosterokotuksissa. Pienemmällä Spikevax-annoksella myös haittavaikutusten todennäköisyys jää pienemmäksi. Valmistaja on Yhdysvalloissa hakenut myyntilupaa tehosterokotteelle nimenomaan puolikkaalla annoksella.
THL päivittää verkkosivuja aiheesta lähiaikoina.
Lisätietoja
Hanna Nohynek
ylilääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Mia Kontio
johtava asiantuntija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 18/202425.4.2024 15:40:29 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 25.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Kotihoidon asiakkaille suunniteltu palvelutuntien määrä toteutuu puolessa yksiköistä23.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
THL seurasi kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan toteutumista lokakuussa 2023.
THL: Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy on sosiaali- ja terveydenhuollon perusta19.4.2024 09:57:48 EEST | Tiedote
Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa on turvattava, katsoo THL. Hallitus kertoi tiistaina osana kehysriihipäätöksiään, että perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuuta höllennetään niin, että hoitoon pitää päästä 3 kuukaudessa. Tällä hetkellä odotusaika voi olla enimmillään 14 vuorokautta.
THL viikolla 17/202418.4.2024 15:26:51 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 18.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Väestötutkimus: Nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, vanhempien myönteisemmäksi16.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen pääosin kielteisesti. Vuonna 2023 toteutetun väestötutkimuksen mukaan nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, kun taas vanhempien ikäryhmien on muuttunut myönteisemmäksi. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2019.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme