Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL suosittelee kolmannen koronarokoteannoksen välin lyhentämistä – riskiryhmille kolmas annos voidaan tarjota 3–4 kuukauden rokotusvälillä

Jaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että kolmannen koronarokotteen annosväliä lyhennetään. Suosituksen mukaan 60 vuotta täyttäneet sekä muut aiemmin määritellyt riskiryhmät voivat saada kolmannen rokoteannoksen, kun toisesta rokotuksesta on kulunut 3–4 kuukautta. Niille alle 60-vuotiaille, jotka eivät kuulu riskiryhmiin, kolmatta rokoteannosta voidaan tarjota 4–6 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta. Aiempi suositus oli, että rokotusväli on kaikilla edellä mainituilla ryhmillä 5–6 kuukautta.

Uusi suositus on tehty omikronvariantista saadun uuden tiedon valossa.

”Omikron on erittäin tehokkaasti ja nopeasti levinnyt eri puolilla maailmaa. Alustavien tutkimusten mukaan kaksi rokoteannosta ei anna yhtä hyvin suojaa lievää tautia vastaan verrattuna aikaisempiin koronaviruksen variantteihin”, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek

Kolmansissa rokoteannoksissa tulee edetä nopeasti kansallisen koronarokotusstrategian ja valtioneuvoston asetuksessa määritellyn rokotusjärjestyksen mukaisesti eli vanhimmasta ikäryhmästä nuorimpiin. Alueellisesti on huolehdittava, että rokottamisessa edetään joustavasti tässä järjestyksessä. Kunnat järjestävät rokotukset ja ilmoittavat rokotusaikataulustaan alueellisesti. 

”60 vuotta täyttäneiden ja muiden riskiryhmien kolmansien koronarokoteannosten antaminen on oltava prioriteettina. Riskiryhmiin kuulumattomien tehosterokotukset eivät saa hidastaa iäkkäiden ja muiden vakavan taudin riskissä olevien kolmansia annoksia, sillä nuoremmissa ikäryhmissä vakavan taudin riski on kaksi rokoteannosta saaneilla pieni. Kunnille on myös taattava riittävät resurssit, jotta kolmansien annosten antaminen on nopealla aikataululla mahdollista”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

THL:n suositus perustuu Kansallisen rokotusasiatuntijaryhmän (KRAR) kokouksessaan 16.12.2021 laatimaan lausuntoon ja on linjassa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC:n ja Euroopan Lääkeviranomaisen (EMA) ohjeistuksen kanssa.

Tavoitteena sairaalahoidon kantokyvyn turvaaminen

Suomen väestöstä melko pieni osa, arviolta alle yksi kymmenestä on sairastanut koronavirusinfektion. Lisäksi kokonaan rokottamattomia yli 12-vuotiaita on Suomessa vielä runsaasti, yli puoli miljoonaa.

Suomen väestön nykyinen suoja omikronvarianttia vastaan on vielä epävarma, ja variantin aiheuttamien taudinkuvien vakavuudesta tarvitaan vielä lisätietoa. Alustavien maailmalta saatujen tietojen mukaan omikron aiheuttaa valtaosassa kaksi kertaa rokotetuissa lievän taudinkuvan. Kaksi rokoteannosta ei kuitenkaan anna riittävää suojaa viruksen tarttumiselta ihmisestä toiseen.

”Tilanne mahdollistaa viruksen nopean leviämisen. Vaikka vaikeita, sairaalahoitoa vaativia taudinkuvia kehittyisi vain pienelle osalle tartunnan saaneista, voimakas epidemia-aalto saattaisi vaarantaa terveydenhuollon kantokyvyn”, sanoo Nohynek.

Vaikeita taudinkuvia estetään parhaiten kaikkien aikuisten ensimmäisten ja toisten rokoteannosten kattavuutta parantamalla ja antamalla tehosteannoksia riskiryhmille nopeasti ja kattavasti. Yhden sairaalahoitoa vaativan koronataudin ehkäisemiseksi vaaditaan ikääntyneillä kymmenkertainen määrä kolmansilla annoksilla rokotettuja verrattuna kahden annoksen perussarjan saaneiden rokotettujen määrään. Luvut ovat huomattavasti tätä suuremmat mitä nuoremmista on kyse.

”Epidemian hallinnan kannalta olisi todella tärkeää saada ensimmäisen ja toisen annoksen rokotuskattavuutta vielä nousemaan. Rokoteannoksia saapuu Suomeen loppuvuodesta ja ensi vuoden alussa tasaiseen tahtiin, joten kaikkiin rokotuksiin rokotteita riittää, myös ensimmäisiin ja toisiin annoksiin”, sanoo Kontio.

Tehosteannoksella suojaa omikronia vastaan

Britanniassa on arvioitu Suomessakin käytössä olevien koronarokotteiden tehoa omikronvarianttia vastaan. Rokotussuoja omikronia vastaan vaikutti Britannian kansanterveyslaitoksen (UK Health Security Agency), Imperial Collegen sekä Oxfordin yliopiston yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa olevan matalampi kuin deltamuunnosta vastaan. 

”Yli puoli vuotta toisesta koronarokoteannoksesta rokotesuoja oli omikronin aiheuttamaa lievää tautia vastaan laskenut 34 prosenttiin, kun deltaa vastaan suoja säilyi 64 prosentissa”, kertoo Nohynek.

Tutkimuksen mukaan kolmannen rokoteannoksen jälkeen suoja oli noussut lievää omikronin aiheuttamaa tautia vastaan 76 prosenttiin. Deltamuunnoksen aiheuttamaa tartuntaa vastaan kolmas koronarokoteannos antoi jopa 93 prosentin suoja. 

”Omikronvariantti pystyy väistämään vasta-aineisiin perustuvaa suojaa tartuntaa vastaan. Tätä suojaa voidaan ainakin tilapäisesti parantaa kolmansilla rokoteannoksilla, jotka nostavat vasta-aineiden määrää”, sanoo tutkimuspäällikkö Merit Melin THL:stä. 

Soluvälitteinen immuniteetti ja siten suoja vakavaa tautia vastaan näyttäisi kuitenkin tähän mennessä kertyneen tutkimustiedon perusteella säilyvän hyvin, myös kaksi rokoteannosta saaneilla.

Lisätietoja:

Hanna Nohynek
ylilääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi 

Mia Kontio
johtava asiantuntija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi 

Merit Melin
tutkimuspäällikkö
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi 

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Raskaus altistaa vakavalle koronavirusinfektiolle – raskaana olevat lisätty vakavan koronataudin riskiryhmiin18.1.2022 16:12:53 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on lisännyt raskaana olevat vakavalle koronavirustaudille altistavien sairauksien tai tilojen listalle. Riskiryhmien listaus on tuotettu Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää (KRAR) kuullen. Lista pohjautuu lääketieteelliseen riskinarvioon. Riskiryhmään kuuluvat kaikki raskaana olevat. Tieto koronaviruksen ja rokotusten vaikutuksesta raskaana olevalle, sikiölle sekä syntyneelle lapselle on merkittävästi lisääntynyt. Lisäksi omikronvariantin leviäminen sekä vaikeutunut epidemiatilanne vahvistavat koronarokotteiden merkitystä myös raskaana oleville. Raskaus lisää naisen riskiä sairastua vakavaan koronavirusinfektioon sekä nostaa sairaala- ja tehohoidon tarvetta. Koronavirusinfektion on todettu lisäävän myös pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen riskiä. ”Jos raskaana oleva saa koronatartunnan, ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyys kasvaa. Koronatauti lisää myös veritulppien riskiä, joka on raskaana olevilla jo ennestään suurempi kuin muilla”, kert

THL: Voimakkaiden rajoitustoimien tarkoituksenmukaisuus kyseenalaista, koronastrategiassa tulisi painottaa rokotuksia ja oireisten kotieristystä18.1.2022 15:12:55 EET | Tiedote

THL katsoo, että tärkein keino hillitä omikrontartuntojen aiheuttamaa sairaalahoidon kuormitusta on se, että ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat rokotetaan kolmanteen kertaan mahdollisimman nopeasti. Lisäksi etenkin suurimman tartuntariskin tapahtumia tulee edelleen rajoittaa. THL on julkaissut lausuntonsa valmiuslaista sekä koronan epidemiatilanteesta. Lausuntojen mukaan äärimmäiset sulkutoimet voisivat madaltaa omikronin aiheuttamaa tartuntahuippua, mutta toisaalta todennäköisesti pitkittäisivät tautitilannetta. Tämä saattaisi puolestaan nostaa vakavien tautitapausten riskiä, kun rokotettujen saama suoja vakavaa tautimuotoa vastaan ehtisi heiketä. ”Omikron leviää todella nopeasti. Merkittävä hidastuminen edellyttäisi sitä, että koko väestön kontakteja rajoitettaisiin erittäin voimakkaasti. Tällaisen toimen hyödyllisyys ei kuitenkaan ole yksiselitteistä,” sanoo THL:n ylilääkäri Otto Helve. ”Epidemian pitkittyessä väestön rokotussuoja alkaa hiipua. Pitkittyminen ei myöskään välttämätt

Koronan sairastaminen ei ole este rokotteiden saamiselle – sairastettu tauti vastaa yhtä rokoteannosta14.1.2022 15:19:40 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tarkentanut koronavirustaudin sairastaneiden rokotussuositusta. Kaikille 18 vuotta täyttäneille aiemmin rokottamattomille ensimmäinen rokoteannos voidaan antaa jo kahden kuukauden kuluttua sairastetusta taudista. Alle 18-vuotiaille koronarokote voidaan antaa 4–6 kuukautta sairastetun taudin jälkeen. ”Sairastettu koronatauti ei ole esteenä rokotteiden saamiselle. Koronataudin seurauksena muodostuva immuniteetti säilyy ainakin 6–12 kuukautta ja antaa todennäköisesti ainakin osittain suojaa myös eri virusmuunnosten aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Sairastettu koronatauti muodostaa yhtä rokoteannosta vastaavan immuunivasteen. Tutkimusten perusteella taudin sairastanut saa yhdestä rokoteannoksesta vähintään yhtä hyvän vasteen kuin kaksi annosta saaneet, jotka eivät ole sairastaneet koronavirustautia. Jos rokotettu sairastuu koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, vahvistaa sairastettu tauti rokotteilla ai

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme