THL suosittelee kolmannen koronarokoteannoksen välin lyhentämistä – riskiryhmille kolmas annos voidaan tarjota 3–4 kuukauden rokotusvälillä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että kolmannen koronarokotteen annosväliä lyhennetään. Suosituksen mukaan 60 vuotta täyttäneet sekä muut aiemmin määritellyt riskiryhmät voivat saada kolmannen rokoteannoksen, kun toisesta rokotuksesta on kulunut 3–4 kuukautta. Niille alle 60-vuotiaille, jotka eivät kuulu riskiryhmiin, kolmatta rokoteannosta voidaan tarjota 4–6 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta. Aiempi suositus oli, että rokotusväli on kaikilla edellä mainituilla ryhmillä 5–6 kuukautta.

Uusi suositus on tehty omikronvariantista saadun uuden tiedon valossa.

”Omikron on erittäin tehokkaasti ja nopeasti levinnyt eri puolilla maailmaa. Alustavien tutkimusten mukaan kaksi rokoteannosta ei anna yhtä hyvin suojaa lievää tautia vastaan verrattuna aikaisempiin koronaviruksen variantteihin”, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. 

Kolmansissa rokoteannoksissa tulee edetä nopeasti kansallisen koronarokotusstrategian ja valtioneuvoston asetuksessa määritellyn rokotusjärjestyksen mukaisesti eli vanhimmasta ikäryhmästä nuorimpiin. Alueellisesti on huolehdittava, että rokottamisessa edetään joustavasti tässä järjestyksessä. Kunnat järjestävät rokotukset ja ilmoittavat rokotusaikataulustaan alueellisesti. 

”60 vuotta täyttäneiden ja muiden riskiryhmien kolmansien koronarokoteannosten antaminen on oltava prioriteettina. Riskiryhmiin kuulumattomien tehosterokotukset eivät saa hidastaa iäkkäiden ja muiden vakavan taudin riskissä olevien kolmansia annoksia, sillä nuoremmissa ikäryhmissä vakavan taudin riski on kaksi rokoteannosta saaneilla pieni. Kunnille on myös taattava riittävät resurssit, jotta kolmansien annosten antaminen on nopealla aikataululla mahdollista”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

THL:n suositus perustuu Kansallisen rokotusasiatuntijaryhmän (KRAR) kokouksessaan 16.12.2021 laatimaan lausuntoon ja on linjassa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC:n ja Euroopan Lääkeviranomaisen (EMA) ohjeistuksen kanssa.

Tavoitteena sairaalahoidon kantokyvyn turvaaminen

Suomen väestöstä melko pieni osa, arviolta alle yksi kymmenestä on sairastanut koronavirusinfektion. Lisäksi kokonaan rokottamattomia yli 12-vuotiaita on Suomessa vielä runsaasti, yli puoli miljoonaa.

Suomen väestön nykyinen suoja omikronvarianttia vastaan on vielä epävarma, ja variantin aiheuttamien taudinkuvien vakavuudesta tarvitaan vielä lisätietoa. Alustavien maailmalta saatujen tietojen mukaan omikron aiheuttaa valtaosassa kaksi kertaa rokotetuissa lievän taudinkuvan. Kaksi rokoteannosta ei kuitenkaan anna riittävää suojaa viruksen tarttumiselta ihmisestä toiseen.

”Tilanne mahdollistaa viruksen nopean leviämisen. Vaikka vaikeita, sairaalahoitoa vaativia taudinkuvia kehittyisi vain pienelle osalle tartunnan saaneista, voimakas epidemia-aalto saattaisi vaarantaa terveydenhuollon kantokyvyn”, sanoo Nohynek.

Vaikeita taudinkuvia estetään parhaiten kaikkien aikuisten ensimmäisten ja toisten rokoteannosten kattavuutta parantamalla ja antamalla tehosteannoksia riskiryhmille nopeasti ja kattavasti. Yhden sairaalahoitoa vaativan koronataudin ehkäisemiseksi vaaditaan ikääntyneillä kymmenkertainen määrä kolmansilla annoksilla rokotettuja verrattuna kahden annoksen perussarjan saaneiden rokotettujen määrään. Luvut ovat huomattavasti tätä suuremmat mitä nuoremmista on kyse.

”Epidemian hallinnan kannalta olisi todella tärkeää saada ensimmäisen ja toisen annoksen rokotuskattavuutta vielä nousemaan. Rokoteannoksia saapuu Suomeen loppuvuodesta ja ensi vuoden alussa tasaiseen tahtiin, joten kaikkiin rokotuksiin rokotteita riittää, myös ensimmäisiin ja toisiin annoksiin”, sanoo Kontio.

Tehosteannoksella suojaa omikronia vastaan

Britanniassa on arvioitu Suomessakin käytössä olevien koronarokotteiden tehoa omikronvarianttia vastaan. Rokotussuoja omikronia vastaan vaikutti Britannian kansanterveyslaitoksen (UK Health Security Agency), Imperial Collegen sekä Oxfordin yliopiston yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa olevan matalampi kuin deltamuunnosta vastaan. 

”Yli puoli vuotta toisesta koronarokoteannoksesta rokotesuoja oli omikronin aiheuttamaa lievää tautia vastaan laskenut 34 prosenttiin, kun deltaa vastaan suoja säilyi 64 prosentissa”, kertoo Nohynek.

Tutkimuksen mukaan kolmannen rokoteannoksen jälkeen suoja oli noussut lievää omikronin aiheuttamaa tautia vastaan 76 prosenttiin. Deltamuunnoksen aiheuttamaa tartuntaa vastaan kolmas koronarokoteannos antoi jopa 93 prosentin suoja. 

”Omikronvariantti pystyy väistämään vasta-aineisiin perustuvaa suojaa tartuntaa vastaan. Tätä suojaa voidaan ainakin tilapäisesti parantaa kolmansilla rokoteannoksilla, jotka nostavat vasta-aineiden määrää”, sanoo tutkimuspäällikkö Merit Melin THL:stä. 

Soluvälitteinen immuniteetti ja siten suoja vakavaa tautia vastaan näyttäisi kuitenkin tähän mennessä kertyneen tutkimustiedon perusteella säilyvän hyvin, myös kaksi rokoteannosta saaneilla.

Lisätietoja:

Hanna Nohynek
ylilääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi 

Mia Kontio
johtava asiantuntija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi 

Merit Melin
tutkimuspäällikkö
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi