Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n asiantuntija-arvio: Korona on ajanut monet lapsiperheet ahtaalle – palveluiden saatavuus varmistettava

Jaa

Koronakriisin aiheuttamat taloudelliset ongelmat ovat vaikuttaneet monien lasten, nuorten ja perheiden elämään, selviää THL:n tuoreesta asiantuntija-arviosta. Sen mukaan epidemia on tuonut mukanaan lomautuksia ja irtisanomisia, ja samaan aikaan perheiden tuen tarve on lisääntynyt. Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa käyntejä on vähennetty.

THL seuraa koronaepidemian vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, palveluihin ja kansantalouteen. Nyt julkaistu laaja asiantuntija-arvio käsittelee pääosin loppuvuonna 2020 ja alkuvuonna 2021 havaittuja vaikutuksia.

Tuoreen arvion mukaan koronaepidemialla on ollut perheille merkittäviä taloudellisia vaikutuksia erityisesti lomautusten ja työttömyyden yleistymisen takia. Vanhemmista vajaa viidesosa ilmoitti, että perheeseen oli kriisin takia kohdistunut lomautuksia tai irtisanomisia.

Lomautettujen määrä on alkuvuonna 2021 pysynyt samalla tasolla kuin loppuvuonna 2020. Helmikuussa kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä reilu 55 000. Verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen määrä on edelleen suuri. Myös työttömyys on ollut alkuvuonna korkealla tasolla.

Vajaa kolmannes perheistä koki taloudellisen tilanteensa huonontuneen. Muutos koettiin muita negatiivisemmaksi perheissä, joissa lapsia on kolme tai enemmän. Kymmenesosa vastaajista kertoi hakeneensa toimeentulotukea, pikavippejä oli ottanut muutama prosentti.

”Talous ei ole heikentynyt niin paljon kuin alun perin pelättiin, mutta talousongelmat ovat kuitenkin jakaneet väestöä hyvin eri tavoin. Taloudellinen tilanne on heikentynyt erityisesti heillä, joilla on ollut taloudellisia ongelmia jo ennen epidemiaa. Vaikutusten kohdistuminen eri tavoin eri väestöryhmiin uhkaa pitkittyessään kärjistää toimeentulon eroja ja niiden seurauksia”, kertoo THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen.

Käynnit lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ovat vähentyneet, vaikka tuen tarve on kasvanut

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen resursseja on jouduttu siirtämään epidemian torjuntaan eli koronajäljitykseen ja rokottamiseen. Tämä on vaikuttanut erityisen paljon lapsiin, nuoriin ja perheisiin, jotka tarvitsisivat juuri nyt apua ja tukea.

”Moni jo aiemmin tuen piirissä ollut lapsi ja nuori sai nyt apua vähemmän. Lisäksi vanhempien mahdollisuudet tukea lapsia ja nuoria esimerkiksi koulunkäynnissä ovat olleet erilaisia eri perheissä. Lapsen maailmassa yli vuoden kestänyt korona-aika on laajuudeltaan ihan eri kuin aikuisilla”, toteaa THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.

Neuvoloissa määräaikaisia terveystarkastuksia on vähennetty ja vastaanottoaikoja lyhennetty.

”Äitiys- ja lastenneuvolassa olisi ensiarvoisen tärkeää, että tapaamisia järjestettäisiin säännöllisesti ja henkilökunta pysyisi samana. Tutulle ja luotettavalle hoitajalle on helpompi puhua luottamuksellisesti. Silloin pystytään ajoissa tunnistamaan tuen tarpeita ja räätälöimään perheille sopivaa tukea”, korostaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen.

Muita poimintoja asiantuntija-arvion sisällöistä:

  • Palvelu- ja hoitovaje näkyvät vielä pitkään, ja patoutuneet tarpeet purkautuvat todennäköisesti esimerkiksi perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä kriisiavussa.
  • Julkisessa perusterveydenhuollossa palveluja on kyetty tuottamaan lähes normaalisti ja niiden saatavuus on ollut pääosin hyvä keväällä 2021.
  • Lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt epidemian aikana, mutta väkivaltaa kokeneiden käynnit peruspalveluissa ovat vähentyneet. Väkivaltaa kokeneet ovat olleet yhteydessä aikaisempaa enemmän erittäin matalan kynnyksen palveluihin, auttaviin puhelimiin ja chatteihin.
  • Sosiaaliturvajärjestelmässä jotkin osa-alueet ovat joustaneet hyvin ja esimerkiksi tiettyjen etuuksien saaminen helpottui.
  • Koronaepidemia näkyy voimavarojen vähentymisenä. Esimerkiksi aikuisten toiveikkuus tulevaisuuden suhteen on vähentynyt. Myös lapsilla, nuorilla ja opiskelijoilla kuormitus on lisääntynyt.
  • Suun terveydenhuoltoon on kertynyt epidemian aikana runsaasti hoitovelkaa, yhteensä noin 1,1 miljoonaa käyntiä.
  • Ikääntyneet kokevat paljon yksinäisyyttä. Tämä on huolestuttavaa, sillä yksinäisyys altistaa monille sairauksille.
  • Omaishoitajien lakisääteisiä vapaita on peruttu ja päivätoimintaa keskeytetty, mikä on vaikuttanut heidän jaksamiseensa.
  • Toimintarajoitteiset ja vammaiset ovat olleet muuta väestöä enemmän huolissaan mm. sosiaalisten kontaktien vähyydestä ja omasta tai läheisen koronatartunnasta.
  • Maahan muuttaneet kokivat erityisen suuria vaikeuksia mielenterveys- ja hammaslääkäripalvelujen saannissa.

THL laati huhtikuussa 2020 ensimmäisen asiantuntija-arvion koronaepidemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutuksista väestön palvelutarpeisiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Silloisessa arviossa painotus oli koronaepidemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutuksissa palvelujärjestelmään.

Toisessa, marraskuussa 2020 julkaistussa, asiantuntija-arviossa tarkasteltiin muun muassa sitä, miten väestön elinolot ja palvelutarpeet olivat muuttuneet epidemian vuoksi.

Lisätietoa

Covid19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, kevät 2021. Julkaistu 12.5.2021.

Covid19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, syksy 2020. Julkaistu 10.11.2020.

Korona on ajanut monet vanhukset hyvin vaikeaan tilanteeseen - asiantuntijat arvioivat epidemian vaikutuksia. Tiedote. Julkaistu 10.11.2020.

COVID-19-epidemian vaikutukset väestön palvelutarpeisiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen : nopea vaikutusarvio. Asiantuntija-arvio, kevät 2020. Julkaistu 24.4.2020.

Koronaepidemialla kauaskantoiset vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tiedote. Julkaistu 24.4.2020.

Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen -verkkosivu


Yhteystiedot

Talous

Sakari Karvonen
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7449

Lapset, nuoret ja perheet

Marke Hietanen-Peltola
ylilääkäri
puh. 029 524 7066

Tuovi Hakulinen
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 7109

Raportista yleisesti

Laura Kestilä
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 8795

Vuokko Härmä
erikoistutkija
puh. 029 524 7258

Merita Jokela
erikoistutkija
puh. 029 524 7170

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Alustavat tutkimustulokset kahdella eri koronarokotteella rokottamisesta rohkaisevia9.6.2021 09:04:59 EEST | Tiedote

Alustavien tutkimustietojen mukaan eri koronarokotevalmisteiden käyttäminen ensimmäisellä ja toisella rokotuskerralla tuottaa elimistössä tehokkaan puolustusvasteen koronavirusinfektiota vastaan. Adenovirusvektorirokotteen ja mRNA-rokotteen antaminen samalle henkilölle ei saadun tiedon valossa myöskään anna aihetta turvallisuushuoliin. Saksassa, Espanjassa ja Britanniassa tehdyissä tutkimuksissa tarkasteltiin, miten mRNA-rokotteen antaminen aiemmin AstraZenecan adenovirusvektorirokotteen saaneelle vaikuttaa rokotuksen synnyttämään puolustusvasteeseen ja rokotuksen turvallisuuteen. Tutkimusten tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia. Tuloksena oli, että kahdella eri rokotevalmisteella voidaan saada aikaan vähintään yhtä hyvä puolustusvaste kuin antamalla molemmilla rokotuskerroilla adenovirusvektorirokotetta. Kahta eri rokotetta saaneilla vasta-aineiden määrä oli korkea. Myös niin kutsuttu soluvälitteinen immuniteetti, joka pidentää suoj

Koronarajoitukset vähensivät merkittävästi myös muita hengitystieinfektioita viime vuonna – listeriatartuntoja sen sijaan ennätysmäärä9.6.2021 06:00:00 EEST | Tiedote

Vuosi 2020 oli hengitysteiden kautta tarttuvien infektoiden osalta hyvin poikkeuksellinen. Lähes kaikki hengitystievirusten ja -bakteerien aiheuttamat infektiot vähenivät viime vuonna merkittävästi maaliskuun puolivälistä alkaen. Esimerkiksi influenssakaudella 2019–2020 influenssa A -löydöksiä ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin reilut 10 200, mikä on noin 8 000 tapausta vähemmän kuin edellisellä kaudella. Myös esimerkiksi pneumokokin aiheuttamien vakavien yleisinfektioiden määrä väheni alle puoleen edellisvuodesta. Tiedot käyvät ilmi THL:n tartuntatautirekisterin tiedoista. ”Maaliskuussa 2020 otettiin käyttöön koronapandemiaan liittyvät matkustusrajoitukset, etätyöskentely ja -opiskelu, hygieniaohjeet, turvavälit ja myöhemmin myös kasvomaskit. Niillä on ollut vaikutusta myös muiden hengitystieinfektioiden esiintyvyyteen”, sanoo THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg. Ainoa poikkeus ovat rinovirusinfektiot, joita todettiin lähes yhtä paljon kuin vuonna 2019. Samankaltaisia havaint

Kaksi koronarokoteannosta saaneille uusia neuvoja maskin käytöstä ja turvaväleistä – rokottamattomia ja riskiryhmiä yhä tärkeää suojata3.6.2021 16:43:20 EEST | Tiedote

Täysin rokotetut ihmiset voivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan tietyissä yhteyksissä tavata muita ihmisiä kotioloissa varsin turvallisesti myös ilman maskia tai turvavälejä. Suositus käyttää maskeja muun muassa julkisilla paikoilla ja julkisessa liikenteessä on kuitenkin yhä voimassa ja se koskee yhtä lailla rokotettuja kuin rokottamattomiakin. Täysin rokotetulla tarkoitetaan ihmistä, joka on saanut koko rokotussarjan eli Suomessa käytettävillä koronarokotteilla kaksi rokoteannosta. Edellytyksenä on, että toisen annoksen saamisesta on kulunut vähintään viikko, jotta rokotuksen suojateho on ehtinyt kehittyä riittävän vahvaksi. Neuvot koskevat myös ihmisiä, jotka ovat sairastaneet laboratoriotestillä todetun koronainfektion ja ovat saaneet vähintään yhden koronarokoteannoksen. Tällöin rokoteannoksen saamisesta on pitänyt kulua vähintään viikko. Täysin rokotettuna sinun on varsin turvallista tavata muita ihmisiä ilman maskia tai turvavälejä, kun: Tapaat yksityisis

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme