THL:n asiantuntija-arvio: Korona on ajanut monet lapsiperheet ahtaalle – palveluiden saatavuus varmistettava

THL seuraa koronaepidemian vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, palveluihin ja kansantalouteen. Nyt julkaistu laaja asiantuntija-arvio käsittelee pääosin loppuvuonna 2020 ja alkuvuonna 2021 havaittuja vaikutuksia.

Tuoreen arvion mukaan koronaepidemialla on ollut perheille merkittäviä taloudellisia vaikutuksia erityisesti lomautusten ja työttömyyden yleistymisen takia. Vanhemmista vajaa viidesosa ilmoitti, että perheeseen oli kriisin takia kohdistunut lomautuksia tai irtisanomisia.

Lomautettujen määrä on alkuvuonna 2021 pysynyt samalla tasolla kuin loppuvuonna 2020. Helmikuussa kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä reilu 55 000. Verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen määrä on edelleen suuri. Myös työttömyys on ollut alkuvuonna korkealla tasolla.

Vajaa kolmannes perheistä koki taloudellisen tilanteensa huonontuneen. Muutos koettiin muita negatiivisemmaksi perheissä, joissa lapsia on kolme tai enemmän. Kymmenesosa vastaajista kertoi hakeneensa toimeentulotukea, pikavippejä oli ottanut muutama prosentti.

”Talous ei ole heikentynyt niin paljon kuin alun perin pelättiin, mutta talousongelmat ovat kuitenkin jakaneet väestöä hyvin eri tavoin. Taloudellinen tilanne on heikentynyt erityisesti heillä, joilla on ollut taloudellisia ongelmia jo ennen epidemiaa. Vaikutusten kohdistuminen eri tavoin eri väestöryhmiin uhkaa pitkittyessään kärjistää toimeentulon eroja ja niiden seurauksia”, kertoo THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen.

Käynnit lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ovat vähentyneet, vaikka tuen tarve on kasvanut

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen resursseja on jouduttu siirtämään epidemian torjuntaan eli koronajäljitykseen ja rokottamiseen. Tämä on vaikuttanut erityisen paljon lapsiin, nuoriin ja perheisiin, jotka tarvitsisivat juuri nyt apua ja tukea.

”Moni jo aiemmin tuen piirissä ollut lapsi ja nuori sai nyt apua vähemmän. Lisäksi vanhempien mahdollisuudet tukea lapsia ja nuoria esimerkiksi koulunkäynnissä ovat olleet erilaisia eri perheissä. Lapsen maailmassa yli vuoden kestänyt korona-aika on laajuudeltaan ihan eri kuin aikuisilla”, toteaa THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.

Neuvoloissa määräaikaisia terveystarkastuksia on vähennetty ja vastaanottoaikoja lyhennetty.

”Äitiys- ja lastenneuvolassa olisi ensiarvoisen tärkeää, että tapaamisia järjestettäisiin säännöllisesti ja henkilökunta pysyisi samana. Tutulle ja luotettavalle hoitajalle on helpompi puhua luottamuksellisesti. Silloin pystytään ajoissa tunnistamaan tuen tarpeita ja räätälöimään perheille sopivaa tukea”, korostaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen.

Muita poimintoja asiantuntija-arvion sisällöistä:

• Palvelu- ja hoitovaje näkyvät vielä pitkään, ja patoutuneet tarpeet purkautuvat todennäköisesti esimerkiksi perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä kriisiavussa.
• Julkisessa perusterveydenhuollossa palveluja on kyetty tuottamaan lähes normaalisti ja niiden saatavuus on ollut pääosin hyvä keväällä 2021.
• Lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt epidemian aikana, mutta väkivaltaa kokeneiden käynnit peruspalveluissa ovat vähentyneet. Väkivaltaa kokeneet ovat olleet yhteydessä aikaisempaa enemmän erittäin matalan kynnyksen palveluihin, auttaviin puhelimiin ja chatteihin.
• Sosiaaliturvajärjestelmässä jotkin osa-alueet ovat joustaneet hyvin ja esimerkiksi tiettyjen etuuksien saaminen helpottui.
• Koronaepidemia näkyy voimavarojen vähentymisenä. Esimerkiksi aikuisten toiveikkuus tulevaisuuden suhteen on vähentynyt. Myös lapsilla, nuorilla ja opiskelijoilla kuormitus on lisääntynyt.
• Suun terveydenhuoltoon on kertynyt epidemian aikana runsaasti hoitovelkaa, yhteensä noin 1,1 miljoonaa käyntiä.
• Ikääntyneet kokevat paljon yksinäisyyttä. Tämä on huolestuttavaa, sillä yksinäisyys altistaa monille sairauksille.
• Omaishoitajien lakisääteisiä vapaita on peruttu ja päivätoimintaa keskeytetty, mikä on vaikuttanut heidän jaksamiseensa.
• Toimintarajoitteiset ja vammaiset ovat olleet muuta väestöä enemmän huolissaan mm. sosiaalisten kontaktien vähyydestä ja omasta tai läheisen koronatartunnasta.
• Maahan muuttaneet kokivat erityisen suuria vaikeuksia mielenterveys- ja hammaslääkäripalvelujen saannissa.

THL laati huhtikuussa 2020 ensimmäisen asiantuntija-arvion koronaepidemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutuksista väestön palvelutarpeisiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Silloisessa arviossa painotus oli koronaepidemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutuksissa palvelujärjestelmään.

Toisessa, marraskuussa 2020 julkaistussa, asiantuntija-arviossa tarkasteltiin muun muassa sitä, miten väestön elinolot ja palvelutarpeet olivat muuttuneet epidemian vuoksi.

Lisätietoa

Covid19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, kevät 2021. Julkaistu 12.5.2021.

Covid19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, syksy 2020. Julkaistu 10.11.2020.

Korona on ajanut monet vanhukset hyvin vaikeaan tilanteeseen - asiantuntijat arvioivat epidemian vaikutuksia. Tiedote. Julkaistu 10.11.2020.

COVID-19-epidemian vaikutukset väestön palvelutarpeisiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen : nopea vaikutusarvio. Asiantuntija-arvio, kevät 2020. Julkaistu 24.4.2020.

Koronaepidemialla kauaskantoiset vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tiedote. Julkaistu 24.4.2020.

Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen -verkkosivu

Yhteystiedot

Talous

Sakari Karvonen
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7449

Lapset, nuoret ja perheet

Marke Hietanen-Peltola
ylilääkäri
puh. 029 524 7066

Tuovi Hakulinen
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 7109

Raportista yleisesti

Laura Kestilä
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 8795

Vuokko Härmä
erikoistutkija
puh. 029 524 7258

Merita Jokela
erikoistutkija
puh. 029 524 7170

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@thl.fi