THL:n ennakkoarvio: koronarokotteen tehosteannos iäkkäille ja tietyille riskiryhmille syksyllä
THL tarkentaa ennakkoarviotaan kesäkuussa, jolloin saataneen tarkempaa tietoa muun muassa syksyllä käytössä olevasta rokotteesta ja sen arvioidusta tehosta silloin kiertäviä variantteja vastaan. Tällöin tarkentuvat myös Suomeen saatavien uusien rokotteiden määrä ja lääkeviranomaisen hyväksymä koostumus.
”Tämä on ennakkotieto mahdollisesti tulevasta suosituksesta. On tärkeää, että kentän toimijat pystyvät suunnittelemaan ja varautumaan rokotuksiin hyvissä ajoin. Seuraamme kuitenkin uutta tutkimustietoa rokotteista ja niiden arvioidusta vaikuttavuudesta eri väestöryhmissä, jotta voimme tarkentaa ennakkoarviota ja suositusta”, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotteen voi saada.
Suositukset koronarokotteista perustuvat Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) ja THL:n yhteisiin arvioihin.
Nykyiset suositukset ovat yhä voimassa
Syksyllä todennäköisesti suositeltava tehosterokote koskee 65 vuotta täyttäneitä ja lääketieteellisiä riskiryhmiä. Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella terveet alle 65-vuotiaat aikuiset sote-ammattilaiset mukaan lukien ja lapset eivät tarvitse syksyllä lisätehostetta. Syksyn rokotussuositus varmistuu, jos sillä on lääketieteelliset ja epidemiologiset perustelut.
Nykyarvion mukaan koronan ja influenssan lääketieteelliset riskiryhmät on hyvä yhdenmukaistaa mahdollisimman pitkälti. Molempia rokotuksia suositellaan yli 65-vuotiaille, lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville ja raskaana oleville.
THL:n aiemmin antamat suositukset koronarokotusten perussarjasta ja tehosteista ovat yhä voimassa.
Tieto syksyn rokotteista tarkentuu
Tämän hetken tietojen pohjalta on todennäköistä, että syksyn rokotuksissa käytettäisiin ennemmin tulevia varianttiräätälöityjä rokotteita kuin varastossa nyt olevia BA.1- ja BA.4-5-räätälöityjä rokotteita. Nykyisten BA.1 ja BA.4-5 rokotteiden suojateho nykyään kiertävien varianttien aiheuttamia tartuntoja ja lisäteho sairaalahoitoa ja kuolemia vastaan hauraimmissa ryhmissä vaikuttaa olevan vähäinen. THL on julkaissut havainnosta vertaisarvioinnissa olevan rekisteripohjaisen tutkimuksen.
”Kaikki tällä hetkellä Suomessa käytössä olevat koronarokotteet suojaavat hyvin vakavalta taudilta”, muistuttaa Hanna Nohynek.
THL tiedottaa myöhemmin, mitä rokotteita syksyn tehosteannoksissa käytetään ja milloin Suomeen saadaan uusia koronarokote-eriä.
THL seuraa uutta tutkimustietoa sekä epidemian kehittymistä niin Suomessa kuin muuallakin ja muuttaa suosituksia tarvittaessa lääketieteellisin perustein.
Lisätietoja
Hanna Nohynek
Ylilääkäri, THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Eero Poukka
Asiantuntijalääkäri, THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Tutkimus: Sisäilmaan liittyviä oireita raportoivien terveydentila ja toimintakyky vaihtelevat voimakkaasti1.6.2023 04:55:00 EEST | Tiedote
Suomalaisista noin joka viides raportoi kokevansa oireita, jotka liittyvät sisäilmaan. Heistä osa ei kokenut oireiden haittaavan toimintakykyä lainkaan, mutta pieni osa koki niiden aiheuttavan merkittävää haittaa toimintakyvylle. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta, joka julkaistiin Journal of Occupational and Environmental Medicine -tiedelehdessä. Oireilevista noin kaksi kolmesta koki oireiden aiheuttavan korkeintaan lievää haittaa toimintakyvylle. Mitä vakavampaa haittaa oireista vastaajat kokivat, sitä yleisempiä olivat myös monet diagnosoidut sairaudet, henkilön kokemus huonosta terveydentilasta, moninaiset oireet eri puolilla kehoa sekä herkkyys eri ympäristötekijöille. ”Hankalista oireista ja vaikeasta toimintakyvyn haitasta kärsivät muodostavat pienen osan sisäilmasta oireilevista. He tarvitsevat erityistä tukea, koska heille on kasaantunut myös monia muita toimintakykyä haittaavia tekijöitä”, sanoo va
Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla ja Uudellamaalla – sairastavuus ja työkyvyttömyys yleisintä Pohjois-Savossa31.5.2023 02:00:00 EEST | Tiedote
Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla, Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä, sairaimmat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Työkyvyttömyys on yleisintä Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja vähäisintä Uudellamaalla.
Yhä harvemmat saavat kotihoidon palveluja, vaikka palvelujen tarve on jyrkässä kasvussa30.5.2023 08:00:16 EEST | Tiedote
Kotihoitoa säännöllisesti saavien määrä on vähentynyt, vaikka palvelujen tarve on jyrkässä kasvussa. Viime vuonna 114 000 asiakasta sai kotihoidon palveluja säännöllisesti, mikä on noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Yli puolet (59 %) säännöllisen kotihoidon asiakkaista sai kotihoidon palveluja päivittäin.
Terveysasemien kiireettömistä lääkärikäynneistä vain puolet toteutui viikossa keväällä 202325.5.2023 08:30:04 EEST | Tiedote
Terveysasemien kiireettömän avosairaanhoidon lääkärikäynneistä vain 49 prosenttia toteutui viikon kuluessa hoidon tarpeen arviosta keväällä 2023. Syksyllä 2022 vastaava osuus oli 60 prosenttia.
Työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus ja itsemurha-ajatukset ovat lisääntyneet – samaan aikaan lääkärille on yhä vaikeampi päästä17.5.2023 08:20:49 EEST | Tiedote
Työikäisten elämänlaatu on heikentynyt voimakkaasti viime vuosina. Vain joka toinen työikäinen kokee elämänlaatunsa hyväksi, kun neljä vuotta sitten näin koki vielä yli 60 prosenttia työikäisistä. Elämänlaadulla tarkoitetaan ihmisen käsitystä omasta tilanteestaan, esimerkiksi terveydestä, hyvinvoinnista, sosiaalisista suhteista ja elinympäristöstä. Tiedot käyvät ilmi THL:n laajasta Terve Suomi -väestötutkimuksesta, jonka kyselyaineisto kerättiin syyskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana. Tutkimuksen mukaan joka viides työikäinen eli 20–64-vuotias kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt voimakkaasti sekä miehillä että naisilla vuoteen 2018 verrattuna: miehillä 13 prosentista 19 prosenttiin ja naisilla 13 prosentista 20 prosenttiin. Yleisintä psyykkinen kuormittuneisuus on edelleen 20–29-vuotiailla, mutta myös 30–49-vuotiailla kuormittuneisuus on lisääntynyt. ”Tulokset ovat huolestuttavia yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme