Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n ja Helsingin kaupungin tutkimus: Koronavirustartunnan seurauksena muodostuneet vasta-aineet säilyvät ainakin neljä kuukautta

Jaa

Koronavirustartunnan seurauksena elimistössä muodostuu vasta-aineita, jotka säilyvät ainakin neljä kuukautta. Vasta-aineiden muodostumista ja säilymistä selvitettiin maaliskuussa 2020 alkaneessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin kaupungin tutkimuksessa. 

Tutkimukseen kutsuttiin mukaan perheitä, joissa oli juuri todettu koronavirustartunta. Kaikkiaan mukana on 39 perhettä ja yhteensä 129 tutkittavaa, joista osa on lapsia. 

Perheissä vähintään yhdellä henkilöllä oli todettu PCR-varmistettu koronatartunta tutkimuksen alkaessa. Lisäksi tutkimuksen aikana tartunta todettiin testillä osalla muista perheenjäsenistä. Yhteensä PCR-varmennettuja tartuntoja todettiin tutkimuksen aikana 64. Näistä 63:lta löydettiin vasta-aineita. 

Lisäksi 17 tutkittavalta löytyi vasta-aineita, vaikka heillä ei todettu PCR-varmennettua koronatartuntaa. Vasta-aineiden perusteella löydettiin siis enemmän koronatapauksia kuin PCR-testauksella.

Tartunnan saaneista suurin osa sairasti taudin lievänä eikä tarvinnut sairaalahoitoa.

Vasta-aineita muodostui kuukauden kuluessa tartunnasta

Lähes kaikille koronavirustartunnan saaneille muodostui vasta-aineita ensimmäisen kuukauden kuluessa tartunnasta. 

Vasta-aineiden määrä laski seurannan aikana, mutta vielä neljän kuukauden kuluttua tartunnasta viruksen nukleoproteiinin tunnistavat vasta-aineet säilyivät mitattavissa lähes kaikilla tutkituilla. 

THL:n tutkimuksessa mitattiin myös vasta-aineita, jotka laboratorio-olosuhteissa pystyvät neutraloimaan virusta.

”Vaikka emme vielä tiedä varmuudella, millainen immuniteetti suojaa uudelta tartunnalta, juuri neutraloivilla vasta-aineilla todennäköisesti on merkitystä. Tässä tutkimuksessa nähtiin, että neutraloivia vasta-aineita muodostui lähes kaikilla koronavirustartunnan saaneilla ja suurimmalla osalla myös ne säilyivät seurannan ajan”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin.

Aiemmissa tutkimuksissa on raportoitu toisistaan poikkeavia tuloksia. Osassa tutkimuksia on nähty, että vasta-aineet laskisivat sairastaneen elimistössä hyvin nopeasti, jopa alle kolmessa kuukaudessa. Useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että valtaosalla vasta-aineet säilyvät pidempään. 

Tutkimusten välillä on eroja siinä, millä tavalla ja millaisista aineistoista vasta-aineita on tutkittu. Harvassa aiemmin julkaistussa työssä on kuitenkaan tutkittu neutraloivia vasta-aineita.

”THL:n tutkimuksen tulokset vahvistavat näyttöä, että luonnollisen infektion aikaansaamat vasta-aineet ja mahdollinen immuniteetti säilyisivät ainakin neljä kuukautta”, Melin sanoo.  

Tulokset ovat lupaavia rokotekehityksen kannalta

Tuloksilla on merkitystä myös rokotekehityksen näkökulmasta. Luonnollinen infektio tuottaa neutraloivia vasta-aineita, jotka kohdistuvat viruksen piikkiproteiiniin. Valtaosa kehitteillä olevista rokotteista perustuu juuri tähän rakenteeseen.

”Koska myös rokottamalla pyritään saamaan aikaan pitkäkestoisia neutraloivia vasta-aineita, on lupaavaa, että infektion tuottama immuniteetti on kestoltaan pidempi kuin aiemmin on raportoitu”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

THL:n tutkimuksessa selvitetään seuraavaksi immuniteetin säilymistä 6–7 kuukauden kuluttua tartunnasta. Tuloksia on odotettavissa loppuvuoden aikana. 

”Selvitämme myös soluvälitteisen immuniteetin merkitystä koronavirusinfektiossa osana laajempaa, Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta”, Melin kertoo.

Lisätietoa:

Covid-19-koronavirustartunta ja altistus kotitaloudessa

THL tutkii vasta-aineita myös Koronaepidemian serologisessa väestötutkimuksessa, jossa selvitetään uuden koronaviruksen leviämistä Suomessa sekä sen aiheuttaman vasta-ainemuodostuksen (immunologisen vastustuskyvyn) laajuutta ja ominaisuuksia. Tutkimuksen vasta-ainetuloksista julkaistaan raportti kahden viikon välein.
Koronaepidemian serologinen väestötutkimus

Yhteystiedot

Merit Melin
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8903
merit.melin(at)thl.fi 

Hanna Nohynek
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 8246
hanna.nohynek(at)thl.fi

Arto Palmu (serologinen väestötutkimus)
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7910
arto.palmu(at)thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

De splittrade social- och hälsovårdstjänsterna på västkusten fungerar osmidigt när det gäller att möta klienternas behov av service – THL utvärderar social- och hälsovårdstjänsterna inom Åbo universitetssjukhus sjukvårdsdistrikt26.10.2020 08:00:00 EETTiedote

Social- och hälsovårdsservicen inom områdena Egentliga Finland, Satakunta och Vasa är splittrad. Det splittrade servicesystemet försämrar klienternas möjligheter att få den service de behöver i rätt tid och i tillräckligt god tid. Det här framgår av de utvärderingar av Institutet för hälsa och välfärd (THL) som publiceras idag.

Riskiryhmien influenssarokotukset ovat alkaneet – korona-aikana rokottautuminen on erityisen tärkeää26.10.2020 06:00:00 EETTiedote

Influenssa on vakava tauti, joka voi aiheuttaa vaarallisia jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta. Influenssarokote on turvallinen ja paras suoja influenssaa vastaan. Rokotteen ottaminen on erityisen tärkeää koronapandemian aikana. ”Samanaikaisesti sairastettu influenssa ja korona ovat huono yhdistelmä kenelle tahansa, mutta aivan erityisesti riskiryhmille. Sen vuoksi influenssarokotteen ottaminen on tänä vuonna erityisen tärkeää. Rokote ehkäisee influenssan leviämistä ja suojaa sekä omaa terveyttä että lähipiiriä”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Riskiryhmät saavat rokotteen maksutta Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävää hyötyä. Maksuttoman rokotteen saavat kaikki 65 vuotta täyttäneet 6 kuukauden – 6 vuoden ikäiset lapset raskaana olevat naiset sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri varusmiespalv

Jätevesitutkimus: Huumeiden käyttö oli ennätyslukemissa maaliskuussa lähes koko maassa, notkahti loppukeväästä ja jatkoi kasvuaan kesällä21.10.2020 02:00:00 EESTTiedote

THL:n jätevesitutkimukset osoittavat, että huumeiden käytössä on ollut ajallista ja alueellista vaihtelua kuluvan vuoden aikana. Kaikkiaan väestötason huumeiden käytön kasvu jatkunee myös tänä vuonna pidempiaikaisen kehityssuunnan mukaisesti. Amfetamiinia käytetään Suomessa nyt enemmän kuin koskaan aiemmin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme