THL:n kysely: Ulkoilun vähäisyys ja virikkeiden puute ovat vaikeuttaneet vanhuspalveluiden asiakkaiden elämää korona-aikana
Korona on vaikeuttanut monin tavoin kotihoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa saavien vanhusten arkea, kertoo THL:n tuore kyselytutkimus.
Kyselyn mukaan kotihoidon asiakkaiden mahdollisuudet virkistäytymiseen ja ulkoiluun ovat olleet korona-aikaan erityisen heikkoja, eivätkä etäyhteydet ole korvanneet kasvokkain tapahtuvia tapaamisia. Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaiden vastauksissa näkyvät puolestaan vierailukiellot ja karanteenitoimet. He ovat olleet kotihoidon asiakkaita tyytymättömämpiä hoitajien ajan riittävyyteen ja päässeet tapaamaan läheisiään harvemmin.
Rajoitustoimet jakavat vastaajat kahtia: suojainten käyttö on vaikeuttanut erityisesti muisti- ja kuulo-ongelmista kärsivien kanssakäymistä ja moni on kokenut yksinäisyyttä. Pääasiassa rajoitustoimet on koettu kuitenkin tilanteeseen sopiviksi ja valtaosa on ollut tyytyväisiä elämäänsä ja tuntenut olonsa turvalliseksi.
”Hyvinvoinnin säilyminen rajoitustoimista huolimatta heijastelee ikäihmisten korkeaa resilienssiä eli kykyä sietää vastoinkäymisiä. Pitkän elämänkokemuksensa ansiosta ikäihmiset osaavat sopeutua näinkin vaikeisiin aikoihin”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.
”Kotihoidon asiakkaiden eristäytyminen koteihinsa on kuitenkin huolestuttavaa. Arjen virikkeettömyys ja vuorovaikutuksen puuttuminen voivat helposti johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen erityisesti muistisairailla”, Kehusmaa jatkaa.
Hoitajien suurempi määrä ei lisännyt asiakkaiden toivomaa ulkoilua
Tutkimukseen osallistuneista vanhuspalvelujen asiakkaista monet ovat eläneet korona-aikana kokonaan sisätiloissa. Noin puolet asiakkaista on päässyt mielestään riittävästi ulkoilemaan. Joka kolmas on päässyt ulkoilemaan vähemmän kuin olisi halunnut ja joka viides raportoi, ettei ollut päässyt lainkaan liikkumaan ulkona korona-aikana.
”Ulkoilumahdollisuudet eivät olleet muita paremmat korkean henkilöstömitoituksen toimintayksiköissä”, Kehusmaa sanoo.
Vanhuspalvelulain mukaan ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen on oltava tällä hetkellä 0,55 ja mitoitusta on nostettava 0,7 työntekijään asiakasta kohden vuoteen 2023 mennessä. Tällä hetkellä noin viidesosassa toimintayksiköistä 0,7:n tavoite toteutuu.
”Tulevaisuudessa on syytä pohtia, mihin lisääntyvä hoitotyön aika kohdennetaan ja seurata, vaikuttaako se asiakkaiden hyvinvointiin ja asiakastyytyväisyyteen.”
Kyselyyn vastasi lähes 7 500 vanhuspalvelujen asiakasta
Vanhuspalvelujen asiakkaiden hyvinvointia korona-aikana selvittäneeseen VANKO-tutkimukseen vastasi 7 440 vanhuspalvelujen asiakasta ympäri Suomen. Tietoa kerättiin 3.12.2020–17.1.2021. Tutkimus rahoitettiin valtion lisätalousarviossa Covid 19 -tutkimukseen osoitetulla, THL:n koordinoimalla rahoituksella. Tutkimus jatkuu 30.6.2021 saakka.
Tiedonkeruuseen osallistuneille toimintayksiköille lähetetään palautekooste yksikön omien asiakkaiden vastauksista huhtikuun aikana.
Lisätietoa
Hyvinvointi korona-aikana – tuloksia vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselystä
Miten vanhuspalvelujen asiakkaat kokivat hyvinvointinsa korona-aikana? (SlideShare)
Hyvinvointi korona-aikana – kysely vanhuspalvelujen asiakkaille (VANKO)
Yhteystiedot
Sari Kehusmaa
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7914
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL:n asiantuntijat vastaavat yleisön kysymyksiin koronarokotuksista avoimessa verkkotilaisuudessa13.4.2021 06:50:00 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL järjestää kansalaisille avoimen yleisötilaisuuden koronarokotuksista torstaina 15.4. kello 17.30–18.30. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille koronarokotuksista kiinnostuneille. Verkossa järjestettävässä tilaisuudessa THL:n asiantuntijat vastaavat yleisön ennakkoon lähettämin kysymyksiin. Paikalla tilaisuudessa ovat ylilääkäri Hanna Nohynek ja johtava asiantuntija Mia Kontio. Asiantuntijat kertovat tilaisuuden alussa koronarokotusten edistymisestä sekä rokotteiden turvallisuudesta. Itse tilaisuuden aikana ei voi esittää kysymyksiä, joten kysymykset voi lähettää ennakkoon oheisen linkin kautta: Kysy koronarokotuksista Kysymyslomake sulkeutuu tuntia ennen tilaisuuden alkua. Lisätietoja tapahtumasta ja linkki yleisötilaisuuteen löytyy THL:n tapahtumakalenterista: Kysy koronarokotuksista! THL:n asiantuntijat vastaavat avoimessa verkkotilaisuudessa Lisätietoja Riikka Rossi kehittämispäällikkö, tapahtumat THL p. 029 524 7436 etunimi.sukunimi@thl.fi
Terveydenhuollon työntekijöillä oli suhteessa saman verran koronatartuntoja kuin muilla työikäisillä vuonna 202012.4.2021 07:45:00 EEST | Tiedote
Suomessa todettiin viime vuoden aikana yhteensä 36 650 koronatartuntaa. Tartunnoista 30 424 todettiin työikäisillä ja niistä 2 601 terveydenhuollon työntekijöillä. Näin ollen terveydenhuollon työntekijöiden osuus kaikista työikäisillä todetuista koronavirustartunnoista oli 8,5 prosenttia vuonna 2020.
Koronaepidemia vähensi alkoholinkulutusta – matkustajatuonti puolittui ja myynti siirtyi ravintoloista Alkoon ja päivittäistavarakauppoihin7.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
Alkoholin kokonaiskulutus 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti väheni 5,2 prosenttia vuonna 2020, ja oli 9,2 litraa sataprosenttista alkoholia. Laskun syynä olivat koronaepidemia ja sen rajoitustoimet, jotka vähensivät suomalaisten alkoholinkulutusta etenkin huhti–kesäkuussa 2020.
Suomessa on annettu miljoona koronarokoteannosta1.4.2021 12:51:43 EEST | Tiedote
Suomessa on 1.4. mennessä annettu kaikkiaan yli miljoona rokoteannosta. Rokotettuja on yli 900 000, ja heistä kaikki ovat saaneet ainakin yhden annoksen koronarokotetta. ”Tämä on hyvä uutinen, sillä jo yksi annos mitä tahansa Suomessa käytettävää koronarokotetta antaa hyvän suojan vakavaa koronavirustautia vastaan”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Rokotuksen suojateho kehittyy vähitellen useamman viikon kuluessa ja toinen rokoteannos tarvitaan, jotta teho on mahdollisimman pitkäkestoinen. Rokotusten tahti kiihtymässä Parhaillaan kunnissa rokotetaan 70 vuotta täyttäneitä ja taustasairautensa vuoksi vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluvia. Tämän hetken arvion mukaan lähes kaikki ikääntyneet ovat saaneet koronarokotteen huhtikuun puoleenväliin mennessä ja lähes kaikki riskiryhmiin kuuluvat toukokuun puoleenväliin mennessä. Rokotustahdin odotetaan kiihtyvän kesän lähestyessä. ”Etenemisen nopeus on kiinni ennen kaikkea rokotteiden saatavuudesta. Kunnat ovat hyvin onnistuneet a
THL:n esitys: koronarokotuksia jatkettava ikäryhmittäin, kun ikääntyneet ja riskiryhmät on rokotettu31.3.2021 21:21:16 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esittää, että koronarokotuksia jatkettaisiin ikäryhmittäin sen jälkeen, kun 70 vuotta täyttäneet ja taustasairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat ovat saaneet rokotuksen. Rokotuksia jatkettaisiin ikäryhmittäin myös siinä tapauksessa, että rokotejakelua kohdennettaisiin alueellisesti.
Ensimmäiset arviot koronarokotteiden tehosta Suomessa saatu – rokotukset vähentäneet tehokkaasti sairaalahoitoon johtavia tautitapauksia31.3.2021 08:36:09 EEST | Tiedote
Koronavirusrokotteiden tehosta Suomessa on saatu ensimmäisiä alustavia tutkimustuloksia. Tulokset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemään rekisteritutkimukseen, jossa on käytetty apuna hoitoilmoitusrekisteriä, tartuntatautirekisteriä ja rokotusrekisteriä. Rokotus vähensi sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia ikääntyneillä keskimäärin 74 prosenttia (95 % luottamusväli 42–88 %) ja riskiryhmiin kuuluvilla keskimäärin 84 prosenttia (95 % luottamusväli 34–96 %). Tutkimukseen on sisällytetty rokotustiedot kaikista ihmisistä, jotka ovat saaneet ainakin yhden annoksen koronavirusrokotetta. Rokotteiden vaikuttavuutta on arvioitu erikseen yli 70-vuotiailla ja sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvilla 16–69-vuotiailla. Alustavat tehoarviot linjassa kansainvälisten tulosten kanssa Tutkimuksessa on verrattu koronavirustaudista johtuvaa sairaalahoidon riskiä rokotetuilla ja rokottamattomilla. Arvio rokotuksen vaikuttavuudesta on vakioitu iän, sukupuolen, alueen epi
Erityispuhtaiden sisätilojen käyttö voi voimistaa oireiluherkkyyttä – pitkittyneesti oireilevia tuettava monipuolisesti ja tietoon perustuen30.3.2021 06:00:00 EEST | Tiedote
Kun työntekijä tai koululainen oireilee pitkittyneesti ja monimuotoisesti eri rakennuksissa, joiden sisäilmassa ei ole todettu oireita aiheuttavia tekijöitä, ratkaisuksi tarjotaan yhä useammin erityispuhtaita tiloja sekä kouluissa että työpaikoilla. Erityispuhtaiden tilojen käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita, eikä niitä tulisi käyttää ennen kuin niiden pitkäaikaisvaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin on selvitetty. Erityispuhtaiden tilojen käytön sijasta tulisi ennaltaehkäisevästi ja monipuolisesti tukea sisäympäristöissä oireilevia. Tämä selviää Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman terveydenhuollon asiantuntijaryhmän kannanotosta. Kannanotto ei käsitellyt tilanteita, joissa rakennuksen kaikki käyttäjät, oireistaan riippumatta, siirtyvät väliaikaisesti muihin tiloihin, esimerkiksi rakennuksen korjauksen ajaksi. Erityispuhtaiden tilojen käyttöön liittyy riskejä Tilanteessa, jossa rakennuksen sisäilmassa ei ole todettu oireita aiheuttavia tekijöitä, siirto erityispuhtais
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme