Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n kysely: Ulkoilun vähäisyys ja virikkeiden puute ovat vaikeuttaneet vanhuspalveluiden asiakkaiden elämää korona-aikana

Jaa

Korona on vaikeuttanut monin tavoin kotihoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa saavien vanhusten arkea, kertoo THL:n tuore kyselytutkimus.

Kyselyn mukaan kotihoidon asiakkaiden mahdollisuudet virkistäytymiseen ja ulkoiluun ovat olleet korona-aikaan erityisen heikkoja, eivätkä etäyhteydet ole korvanneet kasvokkain tapahtuvia tapaamisia. Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaiden vastauksissa näkyvät puolestaan vierailukiellot ja karanteenitoimet. He ovat olleet kotihoidon asiakkaita tyytymättömämpiä hoitajien ajan riittävyyteen ja päässeet tapaamaan läheisiään harvemmin.

Rajoitustoimet jakavat vastaajat kahtia: suojainten käyttö on vaikeuttanut erityisesti muisti- ja kuulo-ongelmista kärsivien kanssakäymistä ja moni on kokenut yksinäisyyttä. Pääasiassa rajoitustoimet on koettu kuitenkin tilanteeseen sopiviksi ja valtaosa on ollut tyytyväisiä elämäänsä ja tuntenut olonsa turvalliseksi.

”Hyvinvoinnin säilyminen rajoitustoimista huolimatta heijastelee ikäihmisten korkeaa resilienssiä eli kykyä sietää vastoinkäymisiä. Pitkän elämänkokemuksensa ansiosta ikäihmiset osaavat sopeutua näinkin vaikeisiin aikoihin”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.

”Kotihoidon asiakkaiden eristäytyminen koteihinsa on kuitenkin huolestuttavaa. Arjen virikkeettömyys ja vuorovaikutuksen puuttuminen voivat helposti johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen erityisesti muistisairailla”, Kehusmaa jatkaa.

Hoitajien suurempi määrä ei lisännyt asiakkaiden toivomaa ulkoilua

Tutkimukseen osallistuneista vanhuspalvelujen asiakkaista monet ovat eläneet korona-aikana kokonaan sisätiloissa. Noin puolet asiakkaista on päässyt mielestään riittävästi ulkoilemaan. Joka kolmas on päässyt ulkoilemaan vähemmän kuin olisi halunnut ja joka viides raportoi, ettei ollut päässyt lainkaan liikkumaan ulkona korona-aikana.

”Ulkoilumahdollisuudet eivät olleet muita paremmat korkean henkilöstömitoituksen toimintayksiköissä”, Kehusmaa sanoo.

Vanhuspalvelulain mukaan ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen on oltava tällä hetkellä 0,55 ja mitoitusta on nostettava 0,7 työntekijään asiakasta kohden vuoteen 2023 mennessä. Tällä hetkellä noin viidesosassa toimintayksiköistä 0,7:n tavoite toteutuu.

”Tulevaisuudessa on syytä pohtia, mihin lisääntyvä hoitotyön aika kohdennetaan ja seurata, vaikuttaako se asiakkaiden hyvinvointiin ja asiakastyytyväisyyteen.”

Kyselyyn vastasi lähes 7 500 vanhuspalvelujen asiakasta

Vanhuspalvelujen asiakkaiden hyvinvointia korona-aikana selvittäneeseen VANKO-tutkimukseen vastasi 7 440 vanhuspalvelujen asiakasta ympäri Suomen. Tietoa kerättiin 3.12.2020–17.1.2021. Tutkimus rahoitettiin valtion lisätalousarviossa Covid 19 -tutkimukseen osoitetulla, THL:n koordinoimalla rahoituksella. Tutkimus jatkuu 30.6.2021 saakka.

Tiedonkeruuseen osallistuneille toimintayksiköille lähetetään palautekooste yksikön omien asiakkaiden vastauksista huhtikuun aikana.

Lisätietoa

Hyvinvointi korona-aikana – tuloksia vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselystä
Miten vanhuspalvelujen asiakkaat kokivat hyvinvointinsa korona-aikana? (SlideShare)
Hyvinvointi korona-aikana – kysely vanhuspalvelujen asiakkaille (VANKO)

Yhteystiedot

Sari Kehusmaa
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7914
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi 

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n asiantuntijat vastaavat yleisön kysymyksiin koronarokotuksista avoimessa verkkotilaisuudessa13.4.2021 06:50:00 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL järjestää kansalaisille avoimen yleisötilaisuuden koronarokotuksista torstaina 15.4. kello 17.30–18.30. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille koronarokotuksista kiinnostuneille. Verkossa järjestettävässä tilaisuudessa THL:n asiantuntijat vastaavat yleisön ennakkoon lähettämin kysymyksiin. Paikalla tilaisuudessa ovat ylilääkäri Hanna Nohynek ja johtava asiantuntija Mia Kontio. Asiantuntijat kertovat tilaisuuden alussa koronarokotusten edistymisestä sekä rokotteiden turvallisuudesta. Itse tilaisuuden aikana ei voi esittää kysymyksiä, joten kysymykset voi lähettää ennakkoon oheisen linkin kautta: Kysy koronarokotuksista Kysymyslomake sulkeutuu tuntia ennen tilaisuuden alkua. Lisätietoja tapahtumasta ja linkki yleisötilaisuuteen löytyy THL:n tapahtumakalenterista: Kysy koronarokotuksista! THL:n asiantuntijat vastaavat avoimessa verkkotilaisuudessa Lisätietoja Riikka Rossi kehittämispäällikkö, tapahtumat THL p. 029 524 7436 etunimi.sukunimi@thl.fi

Suomessa on annettu miljoona koronarokoteannosta1.4.2021 12:51:43 EEST | Tiedote

Suomessa on 1.4. mennessä annettu kaikkiaan yli miljoona rokoteannosta. Rokotettuja on yli 900 000, ja heistä kaikki ovat saaneet ainakin yhden annoksen koronarokotetta. ”Tämä on hyvä uutinen, sillä jo yksi annos mitä tahansa Suomessa käytettävää koronarokotetta antaa hyvän suojan vakavaa koronavirustautia vastaan”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Rokotuksen suojateho kehittyy vähitellen useamman viikon kuluessa ja toinen rokoteannos tarvitaan, jotta teho on mahdollisimman pitkäkestoinen. Rokotusten tahti kiihtymässä Parhaillaan kunnissa rokotetaan 70 vuotta täyttäneitä ja taustasairautensa vuoksi vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluvia. Tämän hetken arvion mukaan lähes kaikki ikääntyneet ovat saaneet koronarokotteen huhtikuun puoleenväliin mennessä ja lähes kaikki riskiryhmiin kuuluvat toukokuun puoleenväliin mennessä. Rokotustahdin odotetaan kiihtyvän kesän lähestyessä. ”Etenemisen nopeus on kiinni ennen kaikkea rokotteiden saatavuudesta. Kunnat ovat hyvin onnistuneet a

Ensimmäiset arviot koronarokotteiden tehosta Suomessa saatu – rokotukset vähentäneet tehokkaasti sairaalahoitoon johtavia tautitapauksia31.3.2021 08:36:09 EEST | Tiedote

Koronavirusrokotteiden tehosta Suomessa on saatu ensimmäisiä alustavia tutkimustuloksia. Tulokset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemään rekisteritutkimukseen, jossa on käytetty apuna hoitoilmoitusrekisteriä, tartuntatautirekisteriä ja rokotusrekisteriä. Rokotus vähensi sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia ikääntyneillä keskimäärin 74 prosenttia (95 % luottamusväli 42–88 %) ja riskiryhmiin kuuluvilla keskimäärin 84 prosenttia (95 % luottamusväli 34–96 %). Tutkimukseen on sisällytetty rokotustiedot kaikista ihmisistä, jotka ovat saaneet ainakin yhden annoksen koronavirusrokotetta. Rokotteiden vaikuttavuutta on arvioitu erikseen yli 70-vuotiailla ja sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvilla 16–69-vuotiailla. Alustavat tehoarviot linjassa kansainvälisten tulosten kanssa Tutkimuksessa on verrattu koronavirustaudista johtuvaa sairaalahoidon riskiä rokotetuilla ja rokottamattomilla. Arvio rokotuksen vaikuttavuudesta on vakioitu iän, sukupuolen, alueen epi

Erityispuhtaiden sisätilojen käyttö voi voimistaa oireiluherkkyyttä – pitkittyneesti oireilevia tuettava monipuolisesti ja tietoon perustuen30.3.2021 06:00:00 EEST | Tiedote

Kun työntekijä tai koululainen oireilee pitkittyneesti ja monimuotoisesti eri rakennuksissa, joiden sisäilmassa ei ole todettu oireita aiheuttavia tekijöitä, ratkaisuksi tarjotaan yhä useammin erityispuhtaita tiloja sekä kouluissa että työpaikoilla. Erityispuhtaiden tilojen käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita, eikä niitä tulisi käyttää ennen kuin niiden pitkäaikaisvaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin on selvitetty. Erityispuhtaiden tilojen käytön sijasta tulisi ennaltaehkäisevästi ja monipuolisesti tukea sisäympäristöissä oireilevia. Tämä selviää Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman terveydenhuollon asiantuntijaryhmän kannanotosta. Kannanotto ei käsitellyt tilanteita, joissa rakennuksen kaikki käyttäjät, oireistaan riippumatta, siirtyvät väliaikaisesti muihin tiloihin, esimerkiksi rakennuksen korjauksen ajaksi. Erityispuhtaiden tilojen käyttöön liittyy riskejä Tilanteessa, jossa rakennuksen sisäilmassa ei ole todettu oireita aiheuttavia tekijöitä, siirto erityispuhtais

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme