THL:n selvitys: Lähi- ja sairaanhoitajien määrä ei ole noussut vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa
Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömäärä on kasvanut hieman, mutta kasvu on kohdentunut hoitotyötä avustavaan henkilöstöön. Lähi- ja sairaanhoitajien määrä ei ole vanhuspalveluissa toistaiseksi noussut. Asia käy ilmi THL:n Vanhuspalvelujen tila -seurannasta.
”Yksikköihin palkataan edelleen pääasiassa avustavaa työvoimaa. Tämä auttaa olemassa olevan hoitohenkilöstön työn kohdentamisessa tehokkaasti asiakastyöhön, mutta henkilöstömitoituksen lopulliseen tavoitteeseen 0,7 ei tällä keinolla ole mahdollista päästä”, THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa sanoo.
Joka kymmenes ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä ei yltänyt lakisääteiseen henkilöstömitoitukseen toukokuussa.
Seurannan tiedot kerättiin kolmen viikon aikana toukokuussa 2021. Edellinen vastaava seuranta tehtiin marraskuussa 2020. Valvontaviranomaiset käyttävät seurantatietoja vanhuspalvelulain toteutumisen valvonnassa.
Taustalla rekrytointiongelmat
Lähi- ja sairaanhoitajien määrä ei ole noussut vanhuspalveluissa lakiuudistuksen jälkeen, vaikka lisähoitajien palkkaamiseen on annettu tarvittava rahoitus.
Taustalla ovat usein rekrytointiongelmat. Marraskuussa neljäsosa vastaajista ilmoitti toimivansa vajaalla henkilöstöllä, jos ammattilaisia ei saada palkattua.
”Oletettavasti rekrytointitilanne ei ole marraskuusta helpottunut. Koronaepidemia on vaikeuttanut henkilöstön saatavuutta vanhuspalveluihin edelleen,” sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.
”Tilanne on huolestuttava, koska jatkuessaan rekrytointiongelmat saattavat pakottaa yksiköt laskemaan asiakasmääriään, jotta lakisääteinen mitoitus saavutetaan. Tarvitaan nopeita toimia henkilöstön saatavuuden parantamiseksi,” Kehusmaa jatkaa.
Seuraavan kerran mitoitus nousee 1.1.2022.
Joka kymmenes yksikkö alitti henkilöstöminimin – katso oman kuntasi tilanne
Mitoituksen alittaneiden yksiköiden määrä lisääntyi neljä prosenttiyksikköä marraskuusta.
THL:n Toteutunut henkilöstömitoitus -tietokannassa voi tarkastella minkä tahansa toimintayksikön mitoituksen kehittymistä.
Tietokannassa on julkaistu tiedot marraskuun 2020 seurannasta. Tiedot toukokuun 2021 seurannasta julkaistaan maanantaina 6.9.2021.
Lisätietoa
Vanhuspalvelujen tila -seurannan tulokset
Tutkimuksesta tiiviisti: Lähi- ja sairaanhoitajien määrä ei vielä ole noussut vanhuspalveluissa
Toteutunut henkilöstömitoitus -tietokuutio (päivittyy maanantaina 6.9.)
Yhteystiedot
Sari Kehusmaa
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7914
etunimi.sukunimi@thl.fi
Hanna Alastalo
johtava tutkija
THL
puh. 029 524 8609
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL ohjeistanut kuntia lyhyellä annosvälillä rokotettujen 3. koronarokoteannoksista – kolmatta annosta ei vielä alle 30-vuotiaille miehille21.9.2021 17:47:33 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistaa kuntia tarjoamaan kolmatta koronarokoteannosta immuunipuutteisten lisäksi henkilöille, jotka ovat saaneet rokotuksen rokotusjärjestyksessä ensimmäisten joukossa 3–4 viikon annosvälillä. Varotoimena kolmatta annosta ei kuitenkaan vielä rokotusten alkaessa suositella tarjottavaksi alle 30-vuotiaille miehille. THL odottaa vielä lisää tutkimustietoa harvinaisen sydänlihastulehduksen eli myokardiitin riskistä kolmannen annoksen saaneilla. Tehosteannoksia tarjotaan noin 85 000 ihmiselle Kolmannella annoksella vahvistetaan ja pidennetään kahden annoksen antamaa suojaa niillä, joiden rokotuksesta on kulunut pitkä aika, ja jotka ovat saaneet rokotteensa nykyistä lyhyemmällä 3–4 viikon annosvälillä. Tähän ryhmään kuuluu terveydenhuoltohenkilöstöä, joka toimii ensilinjassa koronapotilaiden hoidossa ja näytteenotossa. Lisäksi ryhmään kuuluu muun muassa hoivakotien iäkkäitä asukkaita ja heitä hoitavaa henkilökuntaa. ”Suomesta ja muualta kerätyn seura
THL:n seuranta: sydänlihastulehdukset koronarokotuksen jälkeen ovat Suomessa harvinaisia, ja niitä esiintyy myös koronatartunnan saaneilla21.9.2021 16:08:32 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tarkastellut sairaalahoitoa vaativan sydänlihastulehduksen ilmaantuvuutta koronarokotteen saaneilla. Tulehdusten yleisyyttä seurattiin terveydenhuollon rekistereistä neljän viikon ajan sekä ensimmäisen että toisen rokoteannoksen jälkeen. Lisäksi THL on tarkastellut sydänlihastulehduksen ilmaantuvuutta koronavirusinfektion jälkeen.
Lapsen sairastuminen syöpään aiheuttaa mielenterveysoireita etenkin äidille21.9.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
THL:n ja Sylva-säätiön tuoreen tutkimuksen mukaan lapsen sairastuminen syöpään lisää molempien vanhempien todennäköisyyttä saada psykiatrista hoitoa lyhyellä aikavälillä. Kokonaisuudessaan lapsen syöpä vaikuttaa kuitenkin huomattavasti voimakkaammin äitiin kuin isään. Äitien käynnit psykiatrisessa hoidossa kasvoivat lähes kaksinkertaiseksi lapsen sairastumisvuonna.
THL:n suositus lasten koronavirustestaamisesta on päivitetty20.9.2021 18:28:35 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt suosituksensa lasten koronavirustestaamisesta kansallisen testausstrategian mukaisesti.
THL ohjeistaa kuntia tarjoamaan kolmansia rokoteannoksia voimakkaasti immuunipuutteisille17.9.2021 14:42:56 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistaa kuntia tarjoamaan kolmatta koronarokotusta osana perusrokotussarjaa niille 12 vuotta täyttäneille, joiden elimistön immuunivaste on taudin tai sen hoidon vuoksi voimakkaasti madaltunut. Kunnissa voidaan alkaa rokottaa tätä ryhmää kolmansilla annoksilla välittömästi.
Kouluterveyskysely: Iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä – yksinäisyyden tunne on yleistynyt17.9.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvistä lapsista valtaosa (yli 80 %) oli tyytyväinen elämäänsä keväällä 2021. Yhtä tyytyväisiä elämäänsä olivat 8. ja 9. luokalla opiskelevat pojat. Sen sijaan saman ikäisistä tytöistä vain yli puolet (57 %) oli tyytyväinen elämäänsä. Myös lukiota ja ammatillista oppilaitosta käyvät pojat (79 %) kertoivat olevansa tyttöjä (60‒62 %) tyytyväisempiä elämäänsä. Koulunkäynnistä pitivät etenkin perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat sekä ammattioppilaitosten opiskelijat.
Enkäten Hälsa i skolan: En stor del av barn och unga är nöjda med sitt liv – känslan av ensamhet har blivit vanligare17.9.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Största delen (över 80 %) av barnen i årskurs 4 och 5 inom den grundläggande utbildningen var nöjda med sitt liv våren 2021.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme