Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n seuranta: sydänlihastulehdukset koronarokotuksen jälkeen ovat Suomessa harvinaisia, ja niitä esiintyy myös koronatartunnan saaneilla

Jaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tarkastellut sairaalahoitoa vaativan sydänlihastulehduksen ilmaantuvuutta koronarokotteen saaneilla. Tulehdusten yleisyyttä seurattiin terveydenhuollon rekistereistä neljän viikon ajan sekä ensimmäisen että toisen rokoteannoksen jälkeen. Lisäksi THL on tarkastellut sydänlihastulehduksen ilmaantuvuutta koronavirusinfektion jälkeen.

Yhdysvalloissa ja Israelissa mRNA-rokotteen saaneilla on raportoitu sydänlihastulehduksia eli myokardiittia enemmän kuin väestössä keskimäärin. Tulehduksia on havaittu erityisesti nuorilla miehillä toisen rokoteannoksen jälkeen. mRNA-rokotteita ovat Biontech-Pfizerin Comirnaty ja Modernan Spikevax.

Myös Suomessa sydänlihastulehdukset ovat THL:n seurannan mukaan rokotetuilla lisääntyneet, mutta tapaukset ovat harvinaisia suhteessa rokotettujen kokonaismäärään. Havainnot noudattavat muissa maissa saatuja tuloksia, eivätkä anna aihetta muuttaa THL:n suosituksia ensimmäisen tai toisen koronarokoteannoksen ottamisesta. 

Tapaukset yleisimpiä nuorilla miehillä – sekä rokotetuilla että rokottamattomilla

Sydänlihastulehduksia ilmenee väestössä jatkuvasti myös ilman koronarokotusta. Koronarokotusten alusta lähtien sydänlihastulehduksia on Suomessa todettu rokottamattomilla miehillä 102 tapausta ja rokottamattomilla naisilla 48 tapausta.

Sekä rokotettujen että rokottamattomien sydänlihastulehduksia ilmenee myös Suomessa eniten nuorilla miehillä. THL:n seurannan mukaan alle 30-vuotiailla rokotetuilla miehillä ja pojilla todettiin rokottamattomiin verrattuna noin neljä ylimääräistä sydänlihastulehdusta 100 000:tta mRNA-rokotteen saanutta kohti. Mukaan laskettiin tapaukset, jotka todettiin neljän viikon sisällä toisen rokoteannoksen saamisesta.

Koronarokotteen saaneilla miehillä ja naisilla on todettu rokotusten alusta lähtien sydänlihastulehduksia Suomessa seuraavasti:

  • Ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen on todettu yhteensä 26 sairaalahoitoa vaativaa sydänlihastulehdusta kaikkiaan noin 3,8 miljoonan rokotetun joukosta. Tapauksista 22 on todettu miehillä ja 4 naisilla.
  • Toisen rokoteannoksen jälkeen on todettu yhteensä 21 sairaalahoitoa vaativaa tapausta noin kolmen miljoonan rokotetun joukosta. Tapauksista 13 on todettu miehillä ja 8 naisilla.

Tapausmääriä ensimmäisen ja toisen annoksen jälkeen sekä niiden osuutta rokotettujen määristä ei ole mahdollista verrata suoraan keskenään. Tämä johtuu siitä, että kaikilla toisen annoksen saaneilla viimeisimmästä rokotuksesta ei ole vielä kulunut neljää viikkoa.

”Suomen tapausmäärät ovat kaikkiaan hyvin pieniä suhteessa rokotettujen määrään, eikä niiden pohjalta ole mahdollista tehdä varmoja päätelmiä riskin suuruudesta. Kohonneesta riskistä huolimatta rokotettujen sydänlihastulehdukset ovat ylipäätään harvinaisia sekä ensimmäisen että toisen rokoteannoksen jälkeen. Nuorilla miehillä todetut sydänlihastulehdukset ovat yleisesti oireiltaan lieviä”, THL:n erikoistutkija Petteri Hovi toteaa.

Perusrokotussarjan molemmat rokoteannokset voi edelleen ottaa normaalisti. Toinen rokoteannos vahvistaa ja pidentää ensimmäisen annoksen antamaa suojaa.

Sydänlihastulehduksen riski kasvaa myös koronataudin jälkeen

Myös koronavirustauti kasvattaa sydänlihastulehduksen riskiä. THL vertasi sydänlihastulehduksen ilmaantuvuutta koronavirustartunnan saaneilla 12 vuotta täyttäneillä ja niillä saman ikäisillä, jotka eivät olleet saaneet tartuntaa.  Tartunnan saaneilla sydänlihastulehduksen riski oli samaa suuruusluokkaa rokotuksen saaneiden kanssa. Samaan tulokseen on päädytty myös muissa maissa tehdyissä tutkimuksissa.

Sydänlihastulehduksia ilmenee tavallista enemmän myös muiden infektioiden, kuten kausi-influenssan jälkeen.

THL jatkaa sydänlihastulehdusten tiivistä seurantaa sekä osallistuu parhaillaan pohjoismaiseen tutkimukseen, jossa selvitetään sydänlihastulehduksen yleisyyttä ikäryhmittäin sekä koronavirusinfektion että koronarokotteen saamisen jälkeen.

Lisätietoja:

Petteri Hovi
THL
erikoistutkija
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Koronataudin sairastanut ei yleensä tarvitse toista rokoteannosta suojakseen – toinen annos voidaan antaa esimerkiksi matkustussyistä22.10.2021 17:16:29 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt verkkosivujaan koronataudin sairastaneiden osalta. Koronataudin sairastanut ei toistaiseksi yleensä tarvitse toista koronarokoteannosta rokotesuojan kannalta. Toinen annos voidaan kuitenkin antaa, jos se on tarpeen esimerkiksi matkustamisen vuoksi tai muista painavista syistä.

THL suosittelee kolmannen koronarokoteannoksen tarjoamista 60 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisille riskiryhmille19.10.2021 13:42:03 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että kunnat tarjoavat kolmannen koronarokoteannoksen 60 vuotta täyttäneille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville sekä lääketieteellisille riskiryhmille 1 ja 2. Kolmatta annosta suositellaan näille ryhmille aikaisintaan kuusi kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen. Kunnat voivat aloittaa annosten tarjoamisen oman rokotusaikataulunsa mukaisesti.

Itäisessä Suomessa on länttä korkeampi rokotuskattavuus – into ottaa rokotteita vaihtelee myös iän, sukupuolen ja kieliryhmän mukaan18.10.2021 16:00:52 EEST | Tiedote

Koronarokotusten kattavuudessa on Suomessa eroja sekä alueellisesti että rokotettujen ja rokottamattomien iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan, kertoo THL:n selvitys. Terveydenhuollon työntekijöillä rokotuskattavuus on keskimäärin sama tai parempi kuin muulla työikäisellä väestöllä. Itäisessä Suomessa rokotuskattavuus on korkeampi kuin läntisessä Suomessa. Koko maassa eroja on myös sairaanhoitopiirien välillä sekä kuntakohtaisesti sairaanhoitopiirien sisällä. Osin eroja selittää kuntien ja alueiden väestörakenne, sillä vanhemmat ikäryhmät ovat saaneet rokotteita muita aiemmin ja myös ottaneet niitä innokkaammin. ”Myös pitkä etäisyys sairaanhoitopiirin keskuskaupungista saattaa vaikuttaa siihen, että rokotteita on otettu vähemmän. Keskuskaupungeissa rokotuspisteitä on enemmän, ja niihin on päässyt paremmin julkisella liikenteellä”, sanoo johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä. Suurimmat sukupuolten väliset erot rokotusinnossa 16–29-vuotiailla Kaikkein innokkaimmin koronarokotteita ova

Koronapassin lukijasovellus nyt saatavissa sovelluskaupoista toiminnanharjoittajien ja tapahtumien järjestäjien käyttöön15.10.2021 17:10:26 EEST | Tiedote

Eduskunta on hyväksynyt valtioneuvoston esityksen koronapassin käyttöönotosta Suomessa. Suomessa koronapassina toimii EU:n koronatodistus, joka on saatavilla Omakannasta tai tarvittaessa terveydenhuollosta tulosteena. EU:n koronatodistukseen sisältyy kolme todistusta: todistus koronarokotuksesta, todistus koronatestituloksesta tai todistus sairastetusta koronasta. Koronatodistus luetaan sovelluksella, joka ei kerää tai tallenna todistusten tietoja eikä se näytä terveystietoja. Lukijasovellus on tarkoitettu toiminnanharjoittajien, kuten ravintoloiden, yökerhojen, yleisötilaisuuksien sekä muiden tapahtumajärjestäjien käyttöön. Sovellus antaa välittömästi tuloksena joko vihreän eli hyväksynnän tai punaisen eli hylkäämisen. Hyväksytyn tuloksen yhteydessä ruudulle tulee näkyviin myös henkilön nimi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa koronatodistuksen QR-koodin lukijasovelluksen teknisestä toteutuksesta STM:n rahoituksella ja ohjaamana. Sovelluksen teknisestä kehityksestä vastaa S

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme