THL:n suositus lasten koronavirustestaamisesta on päivitetty
20.9.2021 18:28:35 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
THL suosittelee, että alle 12-vuotias viedään koronavirustestiin seuraavissa tilanteissa:
- lapsella on oireita ja hänen tiedetään altistuneen laboratoriossa varmistetulle koronatapaukselle edeltävän kahden viikon aikana.
- lapsella on oireita, ja perheessä on rokottamattomia 16 vuotta täyttäneitä tai henkilöitä, joiden immuunisuoja koronaa vastaan on puutteellinen
- lasta hoitava lääkäri arvioi testin tarpeelliseksi.
Rokottamattomien ja oireisten yli 12-vuotiaiden on syytä hakeutua testiin aina, jos heillä on koronavirusinfektioon sopivia oireita.
Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen tai kouluun, kun oireet ovat selvästi helpottaneet
THL suosittelee, että lapsi ei mene kouluun tai varhaiskasvatukseen, jos hänelle tulee virusinfektioon sopivia oireita.
”Lieviä oireita voi hyvin jäädä seuraamaan kotioloihin ilman testaamista. Oireet ovat lieviä, kun lapsi on virkeä ja jaksaa leikkiä, vaikka hänellä olisikin esimerkiksi nuhaa, kuumetta tai yskää. Perheen ulkopuolisia kontakteja tulisi kuitenkin välttää, kunnes oireet ovat selvästi helpottaneet”, THL:n ylilääkäri Emmi Sarvikivi kertoo.
Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen tai kouluun, kun hän on selvästi paranemassa, vaikka oireet eivät olisikaan vielä kokonaan väistyneet.
”Tuoreessa infektiossa on aina syytä jäädä kotiin, mutta kun oireet selvästi vähenevät ja lapsi on virkeä, voi hän palata kouluun tai päiväkotiin. Kuten muissakin virusinfektioissa, myös koronassa tartuttavuus vähenee nopeasti oireiden alkamisen jälkeen, eikä jälkioireena jatkuva pieni nuha tai yskä muuta asiaa”, Sarvikivi kertoo.
THL on päivittänyt ohjeitaan korona-altistumisten määrittelystä kouluissa, oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksissa samassa luokkahuoneessa tai vastaavassa tilassa oleskelua ei katsota koko ryhmän osalta automaattisesti altistukseksi. Näissä tilanteissa selvitetään varsinaisesti altistuneet eli ne, joiden kanssa koronavirustartunnan saanut on tosiasiallisesti ollut lähikontaktissa.
”Aiemmin kouluissa on varovaisuusperiaatteen perusteella asetettu kokonaisia luokkia tai ryhmiä karanteeniin altistumistilanteissa. Tartuntariski kouluissa on kuitenkin osoittautunut pieneksi. Esimerkiksi lukuvuonna 2020-2021 yli 95 000 varhaiskasvatuksessa, koulussa tai oppilaitoksissa altistuneesta vain 1,9 prosenttia sai tartunnan”, kertoo Sarvikivi.
Muita samassa tilassa oleskelleita ei ole esimerkiksi istumajärjestyksen vuoksi yleensä tarpeen katsoa altistuneeksi. Heille voidaan yleisesti tiedottaa mahdollisesta pienen tartuntariskin altistumistilanteesta ja kehottaa hakeutumaan testiin omaehtoisesti, jos oireita ilmenee.
Tilannearviosta altistumisen suhteen ja sen vaatimista toimenpiteistä päättää kuitenkin aina kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri. Tilannekohtaisessa arviossa voidaan huomioida tartuntojen riskiin juuri kyseisessä tilanteessa vaikuttaneita seikkoja.
Lisätietoja:
Emmi Sarvikivi
ylilääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL lanseeraa uudet rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestin – pelaajan luottorivi auttaa pelaamisen hallinnassa4.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut uudet rahapelaamisen riskirajat sekä testin, jonka avulla voi testata oman suhteensa rahapelaamiseen. Suomessa asuvien suhde rahapelaamiseen kiteytyy jatkossa luottoriviin 2-4-2, joka kuvastaa rahapelaamisen riskirajoja. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä päivänä kuukaudessa sekä välttää pelaamasta toistuvasti enempää kuin kahta eri pelityyppiä.
THL viikolla 6/202629.1.2026 15:12:02 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.2.2026 THL julkaisee uudet rahapelaamisen riskirajat sekä niiden pohjalta laaditun rahapelitestin. Toimitukset voivat halutessaan laatia myös oman yksinkertaisen laskurin riskirajojen pohjalta. Rahapelijärjestelmä muuttuu merkittävästi ensi vuonna. 2-4-2 on muistisääntö, joka auttaa jokaista selvittämään oman suhteensa rahapelaamiseen. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä pä
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation ökade något jämfört med föregående år – det nationella vaccinationsprogrammet utvidgas till nya riskområden29.1.2026 00:30:00 EET | Pressmeddelande
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation var under den senaste uppföljningsperioden högre än under tidigare år i Finland. Flest fall konstaterades i kustområden och i skärgården. Institutet för hälsa och välfärd (THL) har fastställt nya riskområden som omfattas av det nationella vaccinationsprogrammet, där grundserien av vaccinationer mot fästingburen hjärninflammation ges avgiftsfritt.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta – kansallinen rokotusohjelma laajenee uusille riskialueille29.1.2026 00:30:00 EET | Tiedote
Puutiaisaivotulehdustapauksia esiintyi viime seurantakaudella enemmän kuin aikaisempina vuosina Suomessa. Tapauksia todettiin eniten rannikkoalueilla ja saaristossa. THL on määritellyt uusia kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia riskialueita, joilla puutiaisaivotulehdusrokotteen perussarjan saa maksutta.
Turvakotien asiakasmäärä kasvoi viime vuonna – myös Nollalinjalle soitettiin edellisvuotta enemmän27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 turvakotien asiakasmäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Turvakodeissa oli yhteensä 5 979 asiakasta, mikä on noin 180 enemmän kuin vuonna 2024. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2025 ennakkotiedoista. Kasvua myös asumisvuorokausissa Ennakkotietojen mukaan viime vuonna asumisvuorokausia kertyi yhteensä noin 113 000, mikä on lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Yhden asiakkaan turvakodissa viettämä keskimääräinen aika pidentyi edellisvuodesta yhdellä päivällä. Viime vuonna keskimääräinen turvakotijakso oli 19 päivää, mutta joillakin alueilla muutos edellisvuosiin oli selvästi suurempi. Viime vuonna pisimmät turvakotijaksot olivat Rovaniemellä sijaitsevassa Lapin turvakodissa, missä jakson kesto oli keskimäärin 28 vuorokautta. ”Rovaniemellä asuntopula on pidentänyt turvakotijaksoja. Jos asiakkaalla on taloudellisia vaikeuksia tai maksuhäiriömerkintä, asuntoa on hyvin hankala saada”, kertoo Lapin turvakodin vastaava sosiaalityön
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme