THL:n tutkimus: äidin vahva kiintymyssuhde lapseen ja sosiaalisen verkoston tuki vaikuttavat hyvin positiivisesti pikkulapsen kehitykseen

Tuore THL:n seurantatutkimus osoittaa, että äidin vahva kiintymyssuhde lapseen ja sosiaalisen verkoston tuki vaikuttavat hyvin positiivisesti pikkulapsen psykososiaaliseen hyvinvointiin. Kaksivuotiaan psykososiaalinen hyvinvointi tarkoittaa esimerkiksi sellaista turvallisuudentunnetta, että lapsi kykenee suuntautumaan maailmaan uteliaasti ja kokemaan siitä onnistumista ja iloa. Tämä palvelee lapsen iänmukaisia itsenäistymispyrkimyksiä sekä tasapainoisen tunne-elämän ja hyvän käyttäytymisen kehittymistä.

Äitien loppuraskauden aikaiset negatiiviset odotukset omasta kyvystään pitää huolta vauvastaan sekä heikompi kiintymys vauvaan 3–8 kuukauden iässä heijastuivat lapsen heikompaan psykososiaaliseen kehitykseen vielä kahden vuoden iässä. Lapsen käytös tällöin viestii epäluottamusta siihen, että hänen tarpeisiinsa vastataan, ja siihen että hän voi missä tilanteessa tahansa turvautua vanhempaan.

Seurantatutkimus vahvistaa jo aiemmin havaitun yhteyden äidin ja lapsen välisen vahvan kiintymyssuhteen ja lapsen hyvän fyysisen, psykologisen ja sosiaalisen kehityksen välillä. Uusi tutkimus on kuitenkin aikaisempia laajempi osallistujamäärältään ja seuranta-ajaltaan. 

Uusi tutkimus osoittaa myös, että äidin vakaat ja läheiset ihmissuhteet puolisoon ja muihin aikuisiin edesauttavat pikkulapsen hyvinvointia. Läheisyyden puute, epäluottamus ja ahdistuneisuus äidin aikuissuhteissa heijastuivat lapsen suurempiin tunne-elämän ongelmiin kaksivuotiaana. 

Äitien tukeminen jo raskauden aikana edistää pikkulasten sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia

Tutkimuksen tulokset korostavat äidin ja lapsen välisessä kiintymyssuhteessa havaittujen haasteiden tunnistamisen tärkeyttä ennen synnytystä ja ensimmäisenä elinvuotena. 

Äideille, joilla tunnistetaan haasteita kiintymyssuhteen rakentamisessa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, tulisi tarjota kiintymyssuhteen vahvistamiseen tähtäävää tukea. 

”Kiintymyssuhteen tarkkailun lisäksi myös äidin aikuissuhteiden laatuun ja perheilmapiiriin tulisi kiinnittää huomiota jo ennen vauvan syntymää. Tukemalla äitien sosiaalisia verkostoja ja vahvistamalla kiintymyssuhdetta vauvaan varhaisessa vaiheessa voidaan vaikuttaa positiivisesti lapsen sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen”, kertoo päätutkija, yliopistonlehtori Erja Rusanen Helsingin yliopistosta. 

Tutkimuksessa seurattiin äitejä yli kahden vuoden ajan

Tutkimus toteutettiin keskisessä Suomessa keräämällä tietoa äideiltä neljänä eri ajankohtana: viimeisen raskauskolmanneksen aikana sekä lapsen ollessa kolmen, kahdeksan ja 24 kuukauden ikäinen. Tutkimukseen osallistui 1 667 äitiä, joista 943 vastasi kyselyihin jokaisena neljänä ajankohtana. 

Kyselyjen perusteella tarkasteltiin äidin ja lapsen ensimmäisen vuoden kiintymyssuhteen yhteyttä lapsen psykososiaaliseen kehitykseen kaksivuotiaana. Lisäksi selvitettiin, onko äidin sosiaalisella verkostolla, eli ihmissuhteilla muihin aikuisiin yhteyttä lapsen hyvinvointiin. Äidin masennuksen ja stressin sekä iän, koulutuksen, terveyden ja lasten lukumäärän yhteys lapsen psykososiaaliseen kehitykseen rajattiin pois. 

Tutkimus on osa Lapsen uni ja terveys -tutkimusta, joka on toteutettu THL:n, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, sekä Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistyönä. 

Lähteet: 

A Longitudinal Study of Maternal Postnatal Bonding and Psychosocial Factors that Contribute to Social-Emotional Development (Springer Link)

Lisätietoja:

Lapsen uni ja terveys -tutkimus

Erja Rusanen 
Kasvatustieteiden tohtori (KT), yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto
erja.rusanen(at)helsinki.fi

Juulia Paavonen (paikalla 2.8. eteenpäin)
Tutkimuspäällikkö
THL
etunimi.sukunimi(at)thl.fi