THL:n tutkimus: äidin vahva kiintymyssuhde lapseen ja sosiaalisen verkoston tuki vaikuttavat hyvin positiivisesti pikkulapsen kehitykseen
Tuore THL:n seurantatutkimus osoittaa, että äidin vahva kiintymyssuhde lapseen ja sosiaalisen verkoston tuki vaikuttavat hyvin positiivisesti pikkulapsen psykososiaaliseen hyvinvointiin. Kaksivuotiaan psykososiaalinen hyvinvointi tarkoittaa esimerkiksi sellaista turvallisuudentunnetta, että lapsi kykenee suuntautumaan maailmaan uteliaasti ja kokemaan siitä onnistumista ja iloa. Tämä palvelee lapsen iänmukaisia itsenäistymispyrkimyksiä sekä tasapainoisen tunne-elämän ja hyvän käyttäytymisen kehittymistä.
Äitien loppuraskauden aikaiset negatiiviset odotukset omasta kyvystään pitää huolta vauvastaan sekä heikompi kiintymys vauvaan 3–8 kuukauden iässä heijastuivat lapsen heikompaan psykososiaaliseen kehitykseen vielä kahden vuoden iässä. Lapsen käytös tällöin viestii epäluottamusta siihen, että hänen tarpeisiinsa vastataan, ja siihen että hän voi missä tilanteessa tahansa turvautua vanhempaan.
Seurantatutkimus vahvistaa jo aiemmin havaitun yhteyden äidin ja lapsen välisen vahvan kiintymyssuhteen ja lapsen hyvän fyysisen, psykologisen ja sosiaalisen kehityksen välillä. Uusi tutkimus on kuitenkin aikaisempia laajempi osallistujamäärältään ja seuranta-ajaltaan.
Uusi tutkimus osoittaa myös, että äidin vakaat ja läheiset ihmissuhteet puolisoon ja muihin aikuisiin edesauttavat pikkulapsen hyvinvointia. Läheisyyden puute, epäluottamus ja ahdistuneisuus äidin aikuissuhteissa heijastuivat lapsen suurempiin tunne-elämän ongelmiin kaksivuotiaana.
Äitien tukeminen jo raskauden aikana edistää pikkulasten sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia
Tutkimuksen tulokset korostavat äidin ja lapsen välisessä kiintymyssuhteessa havaittujen haasteiden tunnistamisen tärkeyttä ennen synnytystä ja ensimmäisenä elinvuotena.
Äideille, joilla tunnistetaan haasteita kiintymyssuhteen rakentamisessa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, tulisi tarjota kiintymyssuhteen vahvistamiseen tähtäävää tukea.
”Kiintymyssuhteen tarkkailun lisäksi myös äidin aikuissuhteiden laatuun ja perheilmapiiriin tulisi kiinnittää huomiota jo ennen vauvan syntymää. Tukemalla äitien sosiaalisia verkostoja ja vahvistamalla kiintymyssuhdetta vauvaan varhaisessa vaiheessa voidaan vaikuttaa positiivisesti lapsen sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen”, kertoo päätutkija, yliopistonlehtori Erja Rusanen Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa seurattiin äitejä yli kahden vuoden ajan
Tutkimus toteutettiin keskisessä Suomessa keräämällä tietoa äideiltä neljänä eri ajankohtana: viimeisen raskauskolmanneksen aikana sekä lapsen ollessa kolmen, kahdeksan ja 24 kuukauden ikäinen. Tutkimukseen osallistui 1 667 äitiä, joista 943 vastasi kyselyihin jokaisena neljänä ajankohtana.
Kyselyjen perusteella tarkasteltiin äidin ja lapsen ensimmäisen vuoden kiintymyssuhteen yhteyttä lapsen psykososiaaliseen kehitykseen kaksivuotiaana. Lisäksi selvitettiin, onko äidin sosiaalisella verkostolla, eli ihmissuhteilla muihin aikuisiin yhteyttä lapsen hyvinvointiin. Äidin masennuksen ja stressin sekä iän, koulutuksen, terveyden ja lasten lukumäärän yhteys lapsen psykososiaaliseen kehitykseen rajattiin pois.
Tutkimus on osa Lapsen uni ja terveys -tutkimusta, joka on toteutettu THL:n, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, sekä Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistyönä.
Lähteet:
Lisätietoja:
Lapsen uni ja terveys -tutkimus
Erja Rusanen
Kasvatustieteiden tohtori (KT), yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto
erja.rusanen(at)helsinki.fi
Juulia Paavonen (paikalla 2.8. eteenpäin)
Tutkimuspäällikkö
THL
etunimi.sukunimi(at)thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Finländarnas riskfaktorer för folksjukdomar har minskat, men fetma ökar fortfarande16.8.2022 09:35:16 EEST | Tiedote
Finländarnas riskfaktorer för flera folksjukdomar har minskat under de senaste 20 åren. Fetma ökar emellertid fortfarande och utvecklingen förutspås fortsätta under de kommande åren. Uppgifterna framgår av THL:s undersökning där man bedömde hur riskfaktorerna för folksjukdomar hos den vuxna befolkningen utvecklas fram till 2040.
Suomalaisten kansantaudeille altistavat riskitekijät ovat vähentyneet, mutta lihavuus lisääntyy yhä16.8.2022 09:16:32 EEST | Tiedote
Suomalaisten riskitekijät useille kansantaudeille ovat vähentyneet viimeisten 20 vuoden aikana. Lihavuus kuitenkin lisääntyy yhä, ja kehityksen ennustetaan jatkuvan tulevina vuosina. Tiedot selviävät THL:n tutkimuksesta, jossa arvioitiin, miten aikuisväestön riskitekijät kansantaudeille kehittyvät vuoteen 2040 mennessä.
THL viikolla 33/202211.8.2022 14:56:19 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 11.8. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
THL:n suositus: kunnat voivat laajentaa neljänsiä koronarokotuksia tiettyihin väestöryhmiin jo heinäkuussa18.7.2022 09:18:06 EEST | Tiedote
THL on antanut uuden neljänsien koronarokotusten laajentamista koskevan suosituksen, joka poikkeaa aiemmasta ennakkotiedosta. THL suosittelee, että kunnat alkaisivat tarjota neljänsiä rokoteannoksia tietyille väestöryhmille jo heinäkuussa tai viimeistään 1.8. alkaen. Alun perin THL suositteli ennakolta, että neljänsiä rokotuksia laajennettaisiin niin, että 15.8. alkaen niitä tarjottaisiin kaikille 65 vuotta täyttäneille ja 1.9. alkaen kaikille 60 vuotta täyttäneille sekä 12–59-vuotiaille riskiryhmille. Uusi suositus on, että kunnat voivat heinäkuusta alkaen, alueellisen epidemiatilanteen mukaan, tarjota neljänsiä rokoteannoksia portaittain alkaen henkilöistä, joilla on suurin lääketieteellinen riski vakavalle koronataudille eli seuraavassa järjestyksessä: 70–79-vuotiaat, jotka eivät kuulu lääketieteellisiin riskiryhmiin 18–69-vuotiaat lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat 60–69-vuotiaat, jotka eivät kuulu lääketieteellisiin riskiryhmiin. Kun rokotuksia kohdennetaan niille, joilla on
Ennakkotieto THL:n suosituksesta: neljännet koronarokotukset laajenevat loppukesästä6.7.2022 10:17:26 EEST | Tiedote
THL aikoo suositella koronarokotusten neljänsien annosten laajentamista loppukesästä. Kyseessä on ennakkoarvio, ja tarkennettu lopullinen suositus valmistuu viimeistään elokuun alussa. Ennakkotiedon avulla kunnat ehtivät valmistautua rokotusten antamiseen. THL:n tämänhetkisen arvion mukaan kolmen rokotteen sarjan jälkeen tehosterokotuksia annettaisiin seuraavasti: 15.8. alkaen kaikille 65 vuotta täyttäneille 1.9. alkaen kaikille 60 vuotta täyttäneille 1.9. alkaen kaikille 12–59-vuotiaille, jotka kuuluvat vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin. Suositus tulee perustumaan ajantasaiseen lääketieteelliseen ja epidemiologiseen arvioon. ”Koronaepidemia hyvin todennäköisesti kiihtyy syksyllä. Lisäksi vanhempien ikäryhmien sekä riskiryhmiin kuuluvien suoja vakavaa koronatautia vastaa alkaa hitaasti hiipua. Tämänhetkisen tiedon valossa neljänsien annosten laajentaminen loppukesästä on perusteltua”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. ”Nuoremmilla vakava koronatauti on harvinainen, ja heillä k
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme