Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n tutkimus: kolmas koronarokoteannos tuottaa työikäisille merkittävästi vasta-aineita kaikkia virusmuunnoksia vastaan

Jaa

Vasta-aineiden määrä oli tehosteannoksen eli kolmannen rokoteannoksen saaneilla työikäisillä korkea sekä yhden että kahden kuukauden kuluttua rokottamisesta, selviää THL:n uudesta tutkimuksesta. Vasta-aineita löydettiin kaikkia tutkittuja virusmuunnoksia eli delta-, beeta- ja omikronmuunnosta vastaan.

THL:n tutkimuksessa arvioitiin kolmannen rokoteannoksen tuottamia immuunivasteita kahdellakymmenellä 27-63-vuotiaalla aikuisella sekä yhdeksällä 71-89-vuotiaalla hoivakodin asukkaalla (1). Tutkittavana oli sekä Modernan Spikevax että BioNTech Pfizerin Comirnaty -valmiste.

Tutkittavat olivat saaneet kolmannen rokoteannoksen 6-9 kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen. Vasta-aineita tutkittiin näytteistä, jotka oli otettu 1-2 kuukautta tehosteannoksen jälkeen.

Ikääntyneillä vasta-aineiden määrä oli keskimäärin matalampi kuin nuoremmilla, eikä se riittänyt kaikilla tutkittavilla neutraloimaan omikron- ja beetamuunnosta laboratoriokokeessa.

”Tehosterokotteen on todettu aiemmissa tutkimuksissa tuottavan 2–7-kertaisen vasta-ainevasteen verrattuna toisen annoksen tuottamaan vasteeseen. Vasteen voimakkuuteen vaikuttavat rokotettujen ikä, rokotevalmiste, annosväli sekä se, millä menetelmillä vasta-aineita on mitattu”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin.

Spikevax tuottaa voimakkaan immuunivasteen ja on suositeltava tehosterokote erityisesti ikääntyneillä

Pieni osa työikäisistä oli saanut tehosteannoksena Spikevax-rokotevalmistetta, ja heillä vasta-aineiden määrä oli korkeampi kuin Comirnaty-valmistetta saaneilla.

Spikevax-rokotteen on aikaisemmin havaittu tuottavan yli kaksinkertaiset vasta-ainemäärät verrattuna Comirnaty-rokotteeseen kaksi annosta saaneilla aikuisilla (2). Vasta-aineiden määrä oli sitä korkeampi, mitä nuoremmista tutkittavista oli kyse.

Vastaavasti on havaittu, että rokotteiden teho alfa- ja deltamuunnoksen aiheuttamaa tartuntaa ja vakavaa tautia vastaan säilyi jonkin verran paremmin kaksi annosta Spikevax-rokotetta saaneilla verrattuna Comirnatylla rokotettuihin (3).

”Kolmansina rokoteannoksina kannattaa käyttää Spikevaxia erityisesti ikääntyneillä, sillä se näyttää tuottavan voimakkaamman immuunivasteen”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Tehosterokotteen jälkeisiä vasta-ainepitoisuuksia on raportoitu aiemmin joulukuussa julkaistussa englantilaisessa tutkimuksessa (4). Tutkimuksessa verrattiin tehosterokotuksen jälkeisiä immuunivasteita seitsemällä eri covid-19-rokotteella, joista mRNA-rokotteet tuottivat voimakkaimman vasta-ainevasteen.

Omikronvariantti pystyy väistämään vasta-aineisiin perustuvaa suojaa tartuntaa vastaan, sillä vain osa rokottamalla aikaansaaduista vasta-aineista tunnistaa muuntuneen piikkiproteiinin rakenteita.

”Aiemmissa tutkimuksissa on nähty, että kaksi rokoteannosta saaneilla vasta-aineiden määrä ei ole niin korkea, että se riittäisi tehokkaasti neutraloimaan omikronvarianttia, joskin pidennetyllä annosvälillä rokotetuilla tilanne voi olla hieman parempi”, Melin sanoo (5).

Kolmas rokoteannos nostaa vasta-aineiden määrää korkeammalle tasolle, mikä riittää neutraloimaan myös omikronmuunnosta. Suojan kesto tartuntaa vastaan riippuu siitä, kuinka kauan vasta-aineet säilyvät riittävän korkealla tasolla.

”Nämä tulokset korostavat kolmannen rokotusannoksen tärkeyttä nyt, kun omikronvariantin leviämistä pyritään hidastamaan Suomessa myös rokotusten avulla”, Nohynek toteaa.

Viitteet 

1. Haveri et al: Neutralizing antibodies to SARS-CoV-2 Omicron variant after 3rd mRNA vaccination in health care workers and elderly subjects and response to a single dose in previously infected adults. medRxiv 2021, ei vielä julkaistu.

2. Steenselds et al.: Comparison of SARS-CoV-2 Antibody Response Following Vaccination With BNT162b2 and mRNA-1273. JAMA 2021. https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2783797 

3. Dickerman et al.:Comparative Effectiveness of BNT162b2 and mRNA-1273 Vaccines in U.S. Veterans. The New England Journal of Medicine 2021. https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa2115463 

4. Munro et al.: Safety and immunogenicity of seven COVID-19 vaccines as a third dose (booster) following two doses of ChAdOx1 nCov-19 or BNT162b2 in the UK (COV-BOOST): a blinded, multicentre, randomised, controlled, phase 2 trial. The Lancet 2021. https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(21)02717-3/fulltext

5. Dejnirattisai et al.: Reduced neutralisation of SARS-CoV-2 omicron B.1.1.529 variant by post-immunisation serum. The Lancet 2021. https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(21)02844-0/fulltext

Lisätietoja: 

Hanna Nohynek 
ylilääkäri 
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi  

Merit Melin
tutkimuspäällikkö
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi 

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Raskaus altistaa vakavalle koronavirusinfektiolle – raskaana olevat lisätty vakavan koronataudin riskiryhmiin18.1.2022 16:12:53 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on lisännyt raskaana olevat vakavalle koronavirustaudille altistavien sairauksien tai tilojen listalle. Riskiryhmien listaus on tuotettu Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää (KRAR) kuullen. Lista pohjautuu lääketieteelliseen riskinarvioon. Riskiryhmään kuuluvat kaikki raskaana olevat. Tieto koronaviruksen ja rokotusten vaikutuksesta raskaana olevalle, sikiölle sekä syntyneelle lapselle on merkittävästi lisääntynyt. Lisäksi omikronvariantin leviäminen sekä vaikeutunut epidemiatilanne vahvistavat koronarokotteiden merkitystä myös raskaana oleville. Raskaus lisää naisen riskiä sairastua vakavaan koronavirusinfektioon sekä nostaa sairaala- ja tehohoidon tarvetta. Koronavirusinfektion on todettu lisäävän myös pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen riskiä. ”Jos raskaana oleva saa koronatartunnan, ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyys kasvaa. Koronatauti lisää myös veritulppien riskiä, joka on raskaana olevilla jo ennestään suurempi kuin muilla”, kert

THL: Voimakkaiden rajoitustoimien tarkoituksenmukaisuus kyseenalaista, koronastrategiassa tulisi painottaa rokotuksia ja oireisten kotieristystä18.1.2022 15:12:55 EET | Tiedote

THL katsoo, että tärkein keino hillitä omikrontartuntojen aiheuttamaa sairaalahoidon kuormitusta on se, että ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat rokotetaan kolmanteen kertaan mahdollisimman nopeasti. Lisäksi etenkin suurimman tartuntariskin tapahtumia tulee edelleen rajoittaa. THL on julkaissut lausuntonsa valmiuslaista sekä koronan epidemiatilanteesta. Lausuntojen mukaan äärimmäiset sulkutoimet voisivat madaltaa omikronin aiheuttamaa tartuntahuippua, mutta toisaalta todennäköisesti pitkittäisivät tautitilannetta. Tämä saattaisi puolestaan nostaa vakavien tautitapausten riskiä, kun rokotettujen saama suoja vakavaa tautimuotoa vastaan ehtisi heiketä. ”Omikron leviää todella nopeasti. Merkittävä hidastuminen edellyttäisi sitä, että koko väestön kontakteja rajoitettaisiin erittäin voimakkaasti. Tällaisen toimen hyödyllisyys ei kuitenkaan ole yksiselitteistä,” sanoo THL:n ylilääkäri Otto Helve. ”Epidemian pitkittyessä väestön rokotussuoja alkaa hiipua. Pitkittyminen ei myöskään välttämätt

Koronan sairastaminen ei ole este rokotteiden saamiselle – sairastettu tauti vastaa yhtä rokoteannosta14.1.2022 15:19:40 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tarkentanut koronavirustaudin sairastaneiden rokotussuositusta. Kaikille 18 vuotta täyttäneille aiemmin rokottamattomille ensimmäinen rokoteannos voidaan antaa jo kahden kuukauden kuluttua sairastetusta taudista. Alle 18-vuotiaille koronarokote voidaan antaa 4–6 kuukautta sairastetun taudin jälkeen. ”Sairastettu koronatauti ei ole esteenä rokotteiden saamiselle. Koronataudin seurauksena muodostuva immuniteetti säilyy ainakin 6–12 kuukautta ja antaa todennäköisesti ainakin osittain suojaa myös eri virusmuunnosten aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Sairastettu koronatauti muodostaa yhtä rokoteannosta vastaavan immuunivasteen. Tutkimusten perusteella taudin sairastanut saa yhdestä rokoteannoksesta vähintään yhtä hyvän vasteen kuin kaksi annosta saaneet, jotka eivät ole sairastaneet koronavirustautia. Jos rokotettu sairastuu koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, vahvistaa sairastettu tauti rokotteilla ai

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme