THL:n tutkimus: Sosiaalityöllä rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa alueelliseen huono-osaisuuteen
17.1.2022 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Sosiaalialan ammattilaiset kokivat kasaantuneeseen huono-osaisuuteen vaikuttamisen hankalaksi. Vaikutusmahdollisuudet omaan asiakaskuntaan koettiin kohtalaisiksi, mutta heikoiksi varsinkin koko alueen tilanteeseen.
Tämä käy ilmi THL:n tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuntien sosiaalityön ammattilaisten näkemyksiä huono-osaisuuden keskittymisestä ja alueellisen eriytymisen ongelmista.
Pääkaupunkiseudulla korostuvat asumisen ongelmat, muualla Suomessa mielenterveys- ja elämänhallinnan ongelmat
Pääkaupunkiseudulla huono-osaisuus liittyy erityisesti asumiseen, esimerkiksi asunnon saamiseen ja saadun asunnon pitämiseen. Muualla Suomessa painottuvat alueittain varsinkin mielenterveyteen ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat.
Viime vuosina on kiinnitetty huomiota huono-osaisuuden siirtymiseen sukupolvelta toiselle.
”Ilmiö näkyy myös sosiaalityössä. Sote-uudistuksen myötä lähipalvelut voivat loppua joiltain alueilta kokonaan, mikä voi ruokkia kehitystä edelleen”, sanoo THL:n erityisasiantuntija Pekka Karjalainen.
”Sosiaalityön ammattilaisten mukaan kunnissa ja jatkossa hyvinvointialueilla pitäisi vaikuttaa eniten mielenterveysongelmiin, päihteiden käyttöön ja asunnon saamiseen. He arvioivat, että pystyvät itse vaikuttamaan näistä parhaiten asunnon saamiseen”, Karjalainen kertoo.
Parhaiten sosiaalityön ammattilaiset katsoivat voivansa vaikuttaa asiakkaiden hyvinvointiin, taloustilanteeseen, harrastus- ja liikuntamahdollisuuksiin. Vastaajista kuitenkin vain alle kolmannes piti sosiaalityön vaikutusmahdollisuuksia näihin hyvänä tai melko hyvänä.
Heikoiten sosiaalityön ammattilaiset kokivat pystyvänsä vaikuttamaan tuloeroihin, työllistymiseen, rikollisuuteen ja alueen turvallisuuteen.
Sosiaalityön ammattilaisia pitäisi kuulla aluesuunnittelussa ja kaavoituksessa
Sosiaalityön hyviksi toimintamalleiksi koettiin ehkäisevän toimeentulotuen rohkea käyttö riittävän varhain, jalkautuva työ asiakkaiden kanssa ja asiakkaiden pariin sekä erilaiset yhteisasiakkuudet talous- ja velkaneuvonnassa tai työllisyyspalveluissa
“Sosiaalityön toiminta-alueet pitäisi rajata riittävän pieniin maantieteellisiin alueisiin, jotta sosiaalityön ammattilaiset voisivat tehdä sujuvammin yhteistyötä paikallisten toimijoiden, kuten järjestöjen ja seurakuntien kanssa”, Karjalainen sanoo. ”Sosiaalityön asiantuntijoita pitäisi myös kuulla aiempaa enemmän kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa, jotta alueellista huono-osaisuutta voitaisiin vähentää sen tiedon avulla, jota ammattilaisilla on.”
Alueellista huono-osaisuutta pitää vähentää sosiaalipoliittisilla toimilla
Asuinaluekohtaisen tiedon avulla voidaan tehdä huono-osaisuuden ja alueellisen eriytymisen ilmiöitä näkyviksi sekä vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun, asuntopolitiikkaan ja palveluiden saatavuuteen.
“Tulevilla hyvinvointialueilla on seurattava alueellisesti keskittyneen eriarvoisuuden kehittymistä ja sitä, millaisilla toimilla ongelmia voidaan vähentää. Tarvitsemme myös sosiaalipoliittista keskustelua siitä, miten alueellisesti painottuneet sosiaaliset ja terveydelliset vaikeudet saadaan vähenemään”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto.
”On pohdittava toimia, joilla voidaan pysäyttää esimerkiksi tuloerojen, rikollisuuden ja alueiden turvattomuuden eriarvoistava kehitys.”
Lähteet
Juho Saari, Niko Eskelinen & Liisa Björklund: Raskas perintö – Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus 2020.
Lisätietoa
Tutkimuksesta tiiviisti: Alueellinen eriytyminen ja huono-osaisuus sosiaalityössä
Julkaisu liittyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden väestöraken-teen ja sosiaalisten ongelmien muokkaajina -tutkimushankkeeseen.
Yhteystiedot
Pekka Karjalainen
erityisasiantuntija
THL
puh. 029 524 7055
Minna Kivipelto
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7760
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation ökade något jämfört med föregående år – det nationella vaccinationsprogrammet utvidgas till nya riskområden29.1.2026 00:30:00 EET | Pressmeddelande
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation var under den senaste uppföljningsperioden högre än under tidigare år i Finland. Flest fall konstaterades i kustområden och i skärgården. Institutet för hälsa och välfärd (THL) har fastställt nya riskområden som omfattas av det nationella vaccinationsprogrammet, där grundserien av vaccinationer mot fästingburen hjärninflammation ges avgiftsfritt.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta – kansallinen rokotusohjelma laajenee uusille riskialueille29.1.2026 00:30:00 EET | Tiedote
Puutiaisaivotulehdustapauksia esiintyi viime seurantakaudella enemmän kuin aikaisempina vuosina Suomessa. Tapauksia todettiin eniten rannikkoalueilla ja saaristossa. THL on määritellyt uusia kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia riskialueita, joilla puutiaisaivotulehdusrokotteen perussarjan saa maksutta.
Turvakotien asiakasmäärä kasvoi viime vuonna – myös Nollalinjalle soitettiin edellisvuotta enemmän27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 turvakotien asiakasmäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Turvakodeissa oli yhteensä 5 979 asiakasta, mikä on noin 180 enemmän kuin vuonna 2024. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2025 ennakkotiedoista. Kasvua myös asumisvuorokausissa Ennakkotietojen mukaan viime vuonna asumisvuorokausia kertyi yhteensä noin 113 000, mikä on lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Yhden asiakkaan turvakodissa viettämä keskimääräinen aika pidentyi edellisvuodesta yhdellä päivällä. Viime vuonna keskimääräinen turvakotijakso oli 19 päivää, mutta joillakin alueilla muutos edellisvuosiin oli selvästi suurempi. Viime vuonna pisimmät turvakotijaksot olivat Rovaniemellä sijaitsevassa Lapin turvakodissa, missä jakson kesto oli keskimäärin 28 vuorokautta. ”Rovaniemellä asuntopula on pidentänyt turvakotijaksoja. Jos asiakkaalla on taloudellisia vaikeuksia tai maksuhäiriömerkintä, asuntoa on hyvin hankala saada”, kertoo Lapin turvakodin vastaava sosiaalityön
THL viikolla 5/202622.1.2026 15:06:28 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 22.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ti 27.1. Ennakkotiedot turvakotien ja Nollalinjan auttavan puhelimen asiakasmääristä vuonna 2025 julkaistaan. Lisätiedot: soile.koskela(at)thl.fi, puh. 029 524 7058 Uutiset to 29.1. Kansallisen rokotusohjelman TBE- eli puutiaisaivotulehdusrokotukset laajenevat uusille taudin riskialueille. Julkaisemme uudet rokotussuositukset sekä päivitettyä tietoa alueista, joilla omakustanteisia TBE-rokotuksia suositellaan paljon luonnossa liikkuville. Lisätiedot: elisa
Digisuositukset lapsille ovat valmiit – omia älypuhelimia ei suositella alle 13-vuotiaille22.1.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansalliset vapaa-ajan digisuositukset lapsille tarkentuivat syksyn lausunto- ja kommenttikierroksen jälkeen. Valmiit suositukset sisältävät tiukennuksen älypuhelimen hankinnan suositusikärajaan, joka on nyt 13 vuotta. Suositukset tiiviisti: Alle 13-vuotiaalle ei suositella omaa älypuhelinta. Alle 2-vuotiaille ei suositella lainkaan ruutuaikaa 2–5-vuotiaille ruutuaikaa suositellaan enintään tunti päivässä. 6–10-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa enintään tunti päivässä ja 11–13-vuotiaille enintään kaksi tuntia päivässä. Aikuisen tulee tarvittaessa rajoittaa ruudulla oloa. Digitalisella laitteella käytettävän sisällön tulee olla lapselle sopivaa ja kehitystä tukevaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että digitaalisten pelien, televisio-ohjelmien ja elokuvien ikärajoja tulee noudattaa, eikä lapsi saa altistua haitallisille sisällöille. Alle 13-vuotiaat eivät saa käyttää sosiaalisen median palveluita. Suositukset koskevat 0–13-vuotiaiden lasten digitaalisten laitteiden käytön ikärajoja, laitt
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme