Tiaiset avuksi metsälintujen laskentaan

Tuore tutkimus tuo uuden idean lintuyhteisöjen runsauden arviointiin. Monien lintujen populaatiokoko on huolestuttavasti pienenemässä, ja tarvitaan menetelmiä, joilla voidaan arvioida määrien vaihteluja. Tiaisten maailmanlaajuinen levinneisyys ja silmiinpistävä käyttäytyminen voivat avata uusia, tehokkaita ja edullisia mahdollisuuksia metsälintujen runsauden arviointiin.

Tietyillä lajeilla on taipumusta esiintyä yhdessä muiden lajien kanssa. Aiemmin on jäänyt vähemmälle huomiolle mahdollisuus tehdä tämän perusteella päätelmiä eri lajien tiheydestä. Kuitenkin esimerkiksi muuttolinnut käyttävät usein tietoa paikkalintujen, kuten tiaisten tiheydestä elinympäristön valinnassaan.

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, voiko tiaisten runsaus kertoa yleisemmin metsälintujen tiheydestä. Tutkijat analysoivat metsälintujen runsauden vaihtelua suhteessa tiaisten määrään Suomessa ja Ranskassa. Tulokset viittaavat siihen, että tiaiset saattavat toimia lintutiheyden indikaattorina Pohjois-Euroopan metsälintuyhteisöissä.

Nykyiset kansalaisille suunnatut lintujen seurantaohjelmat edellyttävät erittäin korkeatasoista lajintunnistustaitoa. ”Jos metsälintujen tiheyksiä voitaisiin arvioida käyttämällä merkkinä tiaisten runsautta, olisi mahdollista hyödyntää myös vähemmän kokeneiden lintutarkkailijoiden havaintoja tukemaan käynnissä olevia lintulaskentoja. Helposti havaittavien tiaisten avulla kansalaisia voitaisiin saada enemmän mukaan lintujen havainnointiin ja kansalaistieteeseen”, väitöskirjatutkija Mira Kajanus pohtii.

Tämä voisi laajentaa alueellista ja ajallista lintujen seurantajärjestelmää. Tiaisindikaattorin hyödyt nähdäänkin erityisesti suuressa mittakaavassa, sillä sen avulla voisi toteuttaa kattavamman havaintopaikkaverkon kuin perinteisessä lajitason seurannassa. Hyöty voisi olla suuri esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimuksessa. ”Ajatus tiaisten hyödyntämisestä muiden lajien tiheyden merkkinä on kuitenkin vielä alustava ja vaatii lisätutkimuksia”, Kajanus painottaa.

Tutkimuksessa käytettiin aineistoa pitkäaikaisista pesimälintulaskennoista, jotka on Suomessa toteutettu touko-kesäkuussa. Vapaaehtoisia lintuharrastajia, jotka pystyvät tunnistamaan kaikki linnut visuaalisesti ja akustisesti, toivotaan jälleen mukaan. Lue lsää Luonnontieteellisen keskusmuseon verkkosivuilta.

Tiaisia on tutkittu pitkään Oulun yliopistossa

Lintuja on yleensä käytetty enemmänkin luonnontilan arvioinnissa, eikä niinkään kertomaan toisten lajien runsauksista. Käkiä ja tikkoja on kuitenkin tutkittu enemmän, sillä ne ovat suorassa vuorovaikutuksessa muiden lintulajien kanssa: käet munivat toisten pesiin ja tikkojen hakkaamia koloja hyödyntävät monet lajit.

Oulun yliopistossa tiaisia on tutkittu pitkään eri tutkimusryhmissä. Tässä tutkimuksessa mukana olivat myös Sami Kivelä ja Jukka Forsman, jonka johdolla tutkitaan myös tiaisten ja kirjosieppojen välisiä keväisiä pesäpaikan valintoja. Tutkimukseen osallistui myös Jyväskylän yliopiston, Luonnontieteellisen keskusmuseon sekä kansainvälisten kumppaneiden tutkijoita.

• Tutkimus on julkaistu Ecology and Evolution -sarjassa helmikuussa 2022.
  Tutkimusartikkeli: Kajanus, M. H., Forsman, J. T., Vollstädt, M. G. R., Devictor, V., Elo, M., Lehikoinen, A., Mönkkönen, M., Thorson, J. T., & Kivelä, S. M. (2022). Titmice are a better indicator of bird density in Northern European than in Western European forests. Ecology and Evolution, 12, e8479. https://doi.org/10.1002/ece3.8479

Lue lisää Oulun yliopiston lintututkimuksesta

• Lintujen elinympäristöt muuttuvat – hömötiainen on erittäin uhanalainen 
• Tiaiselta siepolle tietoa hyvästä pesäpaikasta