Suomen tiedetoimittajain liitto

Tiedetoimittaja-palkinto Kimmo Pietiläiselle

Jaa
///Tiedote, toimituksille tiedoksi 29.1.2009, julkaisuvapaa 3.2.2009 klo 17///

Suomen tiedetoimittajain liitto ry. on myöntänyt vuosittaisen Tiedetoimittaja-palkinnon kääntäjä-kustantaja Kimmo Pietiläiselle. Hänet palkittiin erityisesti ajankohtaisen ulkomaisen tiedekirjallisuuden tarjoamisesta suomen kielellä suomalaisille lukijoille .
Palkinto luovutettiin Pietiläiselle Suomen tiedetoimittajain liiton Valon päivän juhlassa Helsingissä 3.2.2009. Palkintosumma on 5000 euroa. Palkintoa on jaettu vuodesta 1998 lähtien.

Teoreettisen fyysikon koulutuksen saanut Kimmo Pietiläinen on tehnyt merkittävän elämäntyön tiedetoimittajana, tiedekirjojen kääntäjänä ja kustantajana. Pietiläinen perusti tiedekustantamo Terra Cognitan vuonna 1997. Hän otti tehtäväkseen tuottaa suomenkielellä aikamme tärkeitä tietokirjoja, joista useista on tullut kansainvälisestikin aikansa suunnannäyttäjiä ja tieteellisen keskustelun aloittajia. Pietiläisellä on harvinainen kyky olla ajan hermoilla ja löytää merkittävät tiedekirjat ennen muita. Useat hänen kääntämistään kirjailijoista ovat saaneet merkittäviä palkintoja.

Tietokirjojen suomennoksia Kimmo Pietiläinen on tehnyt noin 80, joukossa aikamme merkittäviä teoksia kuten Richard Dawkinsin Geenin itsekkyys, Edward Wilsonin Elämän monimuotoisuus, Jared Diamondin ja Antonio Damasion teoksia, useita Richard Feynmanin teoksia ja kolme Phillip Ballin teosta. Monet hänen suomennoksistaan ovat kansainvälisiä ajankohtaisteoksia, kuten Samuel Huntingtonin Kulttuurien kamppailu, Richard Dawkinsin, Daniel Dennettin ja Sam Harrisin uskontokriittiset teokset ja tuoreimpina esimerkkeinä Nassim Nicholas Talebin Musta Joutsen ja Satunnaisuuden hämäämä, jotka ruotivat rahakriisin perusteita. Usein hänen suomennoksensa ovat tuoneet kokonaan uusia aloja suomalaiseen kirjakulttuuriin, kuten viime vuonna Marco Iacobonin Ihmisten peilaus (peilineuronit) ja Richard A. L. Jonesin Pehmeät koneet (nanoteknologia). Hän on suomentanut myös fysiikan, kemian ja matematiikan historiaa käsitteleviä teoksia.

Pietiläisen toiminta kääntäjänä ja kustantajana on merkittävää myös siksi, että suuret kustantajat ovat viime vuosina julkaisseet varsin vähän luonnontieteellisiä tietokirjoja suomeksi. Pietiläisen toiminnan ansiota lienee se, että muutkin kustantajat ovat heräämässä ja aktivoitumassa. Pietiläinen on myös kouluttanut tietokirjojen kääntäjiä.

Kääntäjä- ja kustannustyön ohessa Pietiläinen on toiminut aktiivisesti tieteen popularisoijana ja keskustelijana myös radio-ohjelmissa, muun muassa 1990-luvun alkupuolella Naturalia-kabinetissa Ylen ykkösellä ja sittemmin mm. Radiaattorissa ja näihin päiviin asti Tiedekahvilassa Yle Radio 1:ssä. Radio-ohjelmissa Kimmo Pietiläinen on tiukka keskustelija ja piristävä toisinajattelija, joka uskaltaa avoimesti kritisoida, purnatakin ja kyseenalaistaa. Hänen suurta tietomääräänsä ja kykyään yhdistellä asioita ovat hämmästelleet ja ihailleet monet radionkuuntelijat.

Kimmo Pietiläinen syntyi Helsingissä vuonna 1947. Hän valmistui teoreettiseksi fyysikoksi Helsingin yliopistosta vuonna 1972 ja toimi fysiikan ja matematiikan opettajana 1973-78. Vapaana tiedetoimittajana hän on ollut vuodesta 1973, vakituisena avustajana Suomen Kuvalehdessä 1978-80 ja Uudessa Suomessa 1980-1988, ja sen jälkeen hän on kirjoittanut Suomen Kuvalehteen ja Aamulehteen. Tietokirjojen kustantajana ja kirjoittajana Pietiläinen on ollut Art House ja Tietosanoma -kustantamoissa vuosina 1988-1997 ja vuodesta 1997 alkaen perustamassaan Terra Cognitassa.

Yhteystiedot:
Kimmo Pietiläinen, puh. (09) 2289 0822, kimmo.pietilainen@terracognita.fi, http://www.terracognita.fi/

Lisätietoja:
Suomen tiedetoimittajain liitto ry:n puheenjohtaja Raili Leino, puh. 040 3424345, raili.leino@talentum.fi ja
pääsihteeri Vesa Niinikangas, puh. 0400 433307, toimisto@tiedetoimittajat.fi .

Suomen tiedetoimittajain liittoon kuluu lähes 900 jäsentä: tieteeseen erikoistuneita toimittajia tiedotusvälineissä, tiedottajia korkeakouluissa, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, tieteellisten lehtien ja julkaisusarjojen toimittajia sekä muita tiedeviestinnässä työskenteleviä. Liitto edistää tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta kehittämällä tiedeviestintää ja sen tekijöiden ammatillisia taitoja. Se järjestää opintomatkoja kotimaassa ja ulkomaille ja koulutustilaisuuksia sekä jakaa vuosittain Tiedetoimittaja-palkinnon ja apurahoja. Vuonna 2008 Suomen tiedetoimittajain liitto jakoi lähes 140.000 euroa apurahoina työskentelyyn, koulutukseen ja laitehankintoihin.

Tietoja julkaisijasta

Suomen tiedetoimittajain liitto
Suomen tiedetoimittajain liitto
Salon IoT Campus, Joensuunkatu 7
24100  SALO

toimisto (at) tiedetoimittajat.fihttp://www.tiedetoimittajat.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen tiedetoimittajain liitto

Ihminen on tunnevetoinen eläin, joka janoaa tarinoita – Palkitut tiedetoimittajat ja tiedeviestijät hiovat tieteestä esiin kiinnostavan ja tärkeän2.2.2023 01:00:00 EET | Tiedote

Vuoden 2023 tiedetoimittaja Kirsi Heikkinen tunnustaa, ettei tiedä muuta työtä, joka olisi samaan aikaan hauskaa, loputtoman kiinnostavaa ja tärkeää. Samanlaisella intohimolla työhönsä suhtautuvat myös Vuoden tiedeviestintäpalkinnon saaneen Tiedetripin toimittaja Henry Tikkanen ja palkitut informaatiomuotoilijat Juuso Koponen ja Jonatan Hildén.

Korona käänsi valokeilan tieteeseen, uutiskone ei käy ilman sitä – Vuoden 2021 tiedetoimittaja on Annikka Mutanen3.2.2021 12:00:00 EET | Tiedote

Vuoden tiedetoimittaja, Helsingin Sanomain Annikka Mutanen sanoo, että koronavirusepidemia on tietysti ikävä juttu, mutta sukupolvellamme ei ole syytä viritellä itkuvirsiä sen takia. Paljon pahemminkin voisi olla. Tämän vuoden tiedeviestintäpalkinto myönnettiin Tieteen päivien tapahtumatuottaja Mandi Vermilälle ja Museoliiton Museokortille. Tiedetoimittajain liiton historian ensimmäisen Vuoden ilmiö -tunnustuksen saa koronavirus, joka nosti tutkitun tiedon kysynnän aivan uudelle tasolla kaikkialla maailmassa.

/Embargo ma 3.2.2020 klo 00.01. Tiede elää faktoista, mutta ei tylsyydestä3.2.2020 00:01:00 EET | Tiedote

Vuoden tiedetoimittaja Leena Mattila on radion suorasuu Kun lääketieteen asiantuntija haluaa puhua alaraajoista Ylen toimittaja Leena Mattila tarkentaa: "tarkoitat siis jalkoja". Vuoden tiedetoimittaja Mattila ei kursaile yleistajuistaa huippututkijankaan puheita. Turhaa tieteellistä jargonia karsivat puheistaan myös Vuoden 2020 tiedeviestintäpalkinnon saajat, Ursan tiedottaja, tähtitieteilijä Anne Liljeström ja arkeologi, bloggaaja Ilari Aalto. "Kuuntelijamme haluavat tietoa, eivät he halua kevyitä lässyohjelmia, joissa julkkikset puuhaavat jotakin keskenään. Jotkut kuuntelijamme ovat todellisia tieteen suurkuluttajia, varsinkin liittyen avaruusaiheisiin, genetiikkaan tai psykologiaan." Tämä suorasukainen puhetyyli on juuri tyypillistä Leena Mattilaa, jonka Suomen tiedetoimittajan liitto palkitsi Vuoden 2020 tiedetoimittajana. Vuodesta 1998 asti Ylessä työskennellyt Mattila kuuluu Yle Radio 1:n Tiedeykkösen tiimiin, jossa aiheiden kirjo on lavea. Kuluneen vuoden aikana hän on valistan

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye