Tiedonkäyttö lainsäädäntötyössä on sekavaa – selvitys ehdottaa kehittämisen asiantuntijoita eduskuntaan ja valtioneuvostoon

Kansanedustajien mahdollisuudet hyödyntää tietoa päätöksenteossa riippuvat pitkälti kunkin kansanedustajan ja eduskuntaryhmän käytännöistä ja kyvyistä. Tämä johtuu muun muassa siitä, että eduskunnassa ei ole lainsäädäntöprosesseja tukevaa institutionaalista tiedontuotantoa, tiedon kirjaamiskäytännöt vaihtelevat, eikä lainsäädäntöprosessin aikana synny yhteistä tietopohjaa valtioneuvoston ja eduskunnan yhteistyössä. Näistä syistä niin päättäjiltä kuin kansalaisiltakin puuttuu reaaliaikainen näkymä lainsäädäntöprosessien etenemiseen ja siihen, millaiseen tietoon tehdyt päätökset perustuvat. Tämä rajoittaa myös kansalaisten osallistumismahdollisuuksia.

Tiedot ilmenevät Sitran tänään julkaisemasta selvityksestä Miten tietoa käytetään päätöksenteossa. Selvitys tukee osaltaan eduskunnan uudistamistyötä ja sen osana Päätöksenteon tietotuki –hanketta, jonka tavoitteena on kartoittaa edustajien tietoympäristön muutosta ja luoda linjat kansanedustajille suunnatun tietotuen kehittämiseksi. Sitran Uudistumiskyky-teeman johtajan Antti Kivelän mukaan tiedonkäytön kehittäminen ja lainsäädännön läpinäkyvyyden parantaminen on tärkeää, sillä tiedon määrä kasvaa nopeasti samalla kun käsiteltävät asiat ja maailma käyvät yhä monimutkaisemmiksi. Kivelä on myös eduskunnan uudistamistyöryhmän jäsen.

”Kansanedustajien työn hajanaisuudesta johtuva kiire ja tiedon suuri määrä ja huono käytettävyys voivat johtaa siihen, että kansanedustajat hakevat tietonsa sieltä, mistä sitä helpoimmin saa, eli esimerkiksi verkon hakukoneista tai sosiaalisen median kanavista. Tiedonkäyttöä lainsäädännössä ja päätöksenteossa tulisi selkeyttää, ja tätä varten sekä eduskuntaan että valtioneuvostoon tulisi nimetä prosessien jatkuvan kehittämisen asiantuntijoita, Kivelä sanoo.

Eduskunnassa kehitteillä uusia palveluja ja toimintatapoja

Selvitystyön toteuttaminen aloitettiin tammikuussa 2020. Selvitystä varten haastateltiin noin 40 lainsäädäntöprosessiin keskeisesti osallistuvaa henkilöä. Haastateltujen joukkoon kuuluu kansanedustajia, eduskuntaryhmien kanslioiden työntekijöitä, valtiosihteereitä sekä erityisavustajia, keskeisiä virkamiehiä eduskunnasta ja valtioneuvoston puolelta sekä läheisten tutkimusorganisaatioiden edustajia.

Eduskunnan tietopalvelupäällikkö Antti Rautava sanoo, että selvitys on erittäin hyödyllinen eduskunnan tietotuen kehittämisen näkökulmasta.

”Haastatteluissa esiin nousseet eri tiedon käytön haasteet auttavat meitä ymmärtämään kansanedustajien ja ryhmäkanslioiden arkea. Päätöksenteon tietotuki -hankkeen puitteissa kehitetään uusia palveluita ja toimintatapoja, jolla pyritään vastaamaan näihin”, Rautava sanoo.

Lisätiedot:
Antti Kivelä, johtaja, Uudistumiskyky-teema, Sitra, antti.kivela@sitra.fi, puh. +358 (294) 618 265
Antti Rautava, tietopalvelupäällikkö, eduskunta, antti.rautava@eduskunta.fi, puh. 050-5507547
Jukka Vahti, johtava asiantuntija, Sitra, jukka.vahti@sitra.fi, puh. 040 566 5152

Esimerkkejä selvityksen kehitysehdotuksista:

Ehdotus: Yhteistyöryhmän perustaminen koordinoimaan lainsäädäntötyön kokonaisuutta. Prosessien jatkuvaan kehittämiseen nimetään asiantuntija eduskunnassa ja valtioneuvostossa.

Perustelut: Selvityksen perusteella suurimmat haasteet liittyvät lainsäädännön kokonaisuuden johtamiseen ja prosessien ennakoitavuuteen. Koko lainsäädäntöprosessia tulisi nähdä ja kehittää yhtenä kokonaisuutena, johon kuuluu valtioneuvoston valmistelu sekä eduskunnassa tehtävä valiokuntatyö sekä päätöskäsittely. Koska kokonaisuuden hallinta ja johtaminen edellyttää sekä valtioneuvoston että eduskunnan yhteistyötä, niin tätä varten tulisi perustaa yhteistyöryhmä, johon osallistuu relevantit tahot sekä valtioneuvoston, että eduskunnan puolelta. Organisoidaan jatkuva kehittäminen osaksi prosessin toimintaa ja kehitetään data hallintaa ja visualisointia, yhteisiä prosessikuvauksia. Prosessien jatkuvaan kehittämiseen tulisi nimetä asiantuntija eduskunnassa ja valtioneuvostossa.

Ehdotus: Kirjaamisen yhtenäistäminen, joka mahdollistaa yhteiset seurantajärjestelmät ja prosessin läpinäkyvyyden.

Perustelut: Sekä päätöksenteon että tietoprosessin kehittäminen edellyttää prosessin tekemistä näkyväksi ja mahdollisuutta seurata asioiden käsittelyvaiheita. Tällä hetkellä tilanne on se, että eduskunnassa on yhteinen lainsäädännön prosessin kirjaamistapa, mutta tästä puuttuu avoin rajapinta. Valtioneuvoston puolelta tilanne on päinvastainen. Eli on erilaisia kirjaamiskäytänteitä, joka tekevät valmistelun etenemisen seurannan lähes mahdotto­maksi, vaikka järjestelmässä on avoin rajapinta. Selkeän prosessin, tietojohtamisen kehit­tämisen, avoimuuden sekä demokratian näkökulmasta on aivan olennaista luoda yhtene­väinen tapa kirjata miten päätöksenteko etenee.

Ehdotus: Eduskuntaryhmät ja näiden kansliat otettava mukaan eduskunnan tiedonkäytön kehittämiseen

Perustelut: Eduskuntaryhmät ovat nousseet eduskunnassa avainasemaan tiedon käsittelijöinä, mikä on nostanut myös eduskuntaryhmien kanslioiden merkitystä kansanvallan instituutioina. Kuitenkin eduskuntaryhmien ja näiden kanslioiden toimintatavat ovat jääneet varjoon kehitettäessä valtioneuvoston ja eduskunnan tiedonkäyttöä, ja ryhmien toimintatavat ovat eriytyneitä. Näiden erojen vuoksi kansanedustajat ovat eriarvoisessa asemassa kyvyssään käyttää tietoa ja koordinoida politiikantekoa.

Eduskuntaryhmät ja näiden kansliat huomioidaan tiedon käytön kehittämisessä yhtenä keskeisistä toimijoista. Muiden toimijoiden toimintaa on arvioitava ja kehitettävä ei vain suhteessa kansanedustajiin ja eduskunnan valiokuntiin vaan myös suhteessa eduskuntaryhmiin.

Eduskuntaryhmien ja näiden kanslioiden tiedon käytön toimintatapoja tulee arvioida samalla viivalla muiden toimijoiden kanssa, eikä näitä tulisi jättää kehittämisen ulkopuolelle.

Ehdotus: Etäkuulemisten mah­dollistaminen/vakiin­nuttaminen

Perustelut: Valiokunnat kuulevat ensisijaisesti pääkaupunkiseudulla asuvia ja toimivia asiantuntijoita. Osa valiokunnista on jättänyt tietoisesti muilla paikkakunnilla tai ulkomailla asuvia asiantuntijoita kuulematta, koska valiokunnalla ei ole ollut varaa näiden matkakorvauksiin. Ongelma kaventaa valiokuntien käytössä olevaa asiantuntijuutta. Valiokuntien kannattaisi ottaa järjestelmällisesti käyttöön etäkuulemiset. Käyttöönoton yhteydessä varmistetaan, että valiokunnat ottavat huomioon laajentuneet mahdollisuudet ulkomaisten ja Helsingin ulkopuolella asuvien asiantuntijoiden kuulemiseen. Eduskunnan tulee tarjota kaikille valiokunnille toimivat ja nykyaikaiset välineet etäkuulemisten järjestämiseen. Osa valiokunnista järjestää etäkuulemisia jo nyt, mutta käytänteet vaihtelevat ja samakin valiokunta voi vaihtaa käytäntöä vaalikausittain. Koronapandemian myötä valiokunnat ovat alkaneet toteuttamaan etäkuulemisia. Tämä tapa olisi syytä vakiinnuttaa myös koronan jälkeen.