Tiedote: EU:n energiatehokkuusdirektiivin muutoksilla rajuja seurauksia asumiskustannuksiin

KOVA haluaa nostaa esille myös muut rahoitukseen liittyvät haasteet. Nykyisessä tukijärjestelmässä ARA-toimijat voivat saada avustusta rakennuksen energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin ainoastaan samaan aikaan myönnettävän perusparannuksen korkotukilainan kanssa. Ongelmana kuitenkin on, että kasvukeskusten ulkopuolelle korkotukilainojen myöntäminen on vaikeaa, sillä lainan saamiseksi edellytetään kunnan antamaa omavelkaista takausta. KOVA pitää tärkeänä uuden tukijärjestelmän luomista ja esittää, että ARA-toimijoille myönnettäisiin jatkossa avustusta rakennusten korjaamiseksi energiatehokkaammiksi. Näin ollen taloudelliset kannustimet hyödyttäisivät myös suoraan pienituloisia asukkaita.

Ehdotus rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttamisesta

Euroopan komissio julkaisi joulukuussa 2021 uuden ehdotuksensa rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä, osana laajaa Fit for 55 -ilmastopakettia. Ilmastopaketin tarkoituksena on vähentää EU:n päästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Komission ehdotus käsittää paitsi nykyisten energiatehokkuustoimien tehostamista, myös uusia linjauksia. KOVA pitää direktiivin tavoitteita lähtökohtaisesti myönteisinä ja kannatettavina, mutta haluaa painottaa esitettyjen toimenpiteiden kustannustehokkuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Myös riittäviin resursseihin ja rahoitukseen on KOVAn mielestä syytä kiinnittää huomiota.

Komission ehdotuksessa esitetään, että kaikkien uusien rakennusten olisi oltava päästöttömiä vuodesta 2030 lähtien. Julkisten rakennusten osalta tämän vaatimuksen pitäisi täyttyä jo vuodesta 2027 alkaen. Komissio ehdottaa lisäksi velvoitetta parantaa energiatehokkuudeltaan huonoin rakennuskanta huomattavasti energiatehokkaammaksi. Tämän vuoksi rakennuskannan korjaustoimenpiteitä olisi jatkossa tehtävä myös vain energiatehokkuuden parantamiseksi. EU:n tavoitteena on, että koko rakennuskanta olisi nollapäästöinen vuoteen 2050 mennessä.

Energiatehokkuusluokkien todistuksiin esitettyjä vaatimuksia KOVA pitää tarpeettomina, sillä kokee nykyisen asetuksen toimivana. Myöskään sähköautojen latausjärjestelyihin ja polkupyörien pakollisiin pysäköintipaikkoihin ehdotettuja muutoksia KOVA ei pidä tarpeellisina.

Kokonaisuudessaan KOVA kokee ilmastopäästöjen vähentämisen ja energiatehokkuuden parantamisen tärkeinä tavoitteina, mutta huomauttaa, ettei rakennusten korjaaminen ainoastaan energiatehokkuuden parantamisen vuoksi ole kustannustehokasta eikä suomalaisen kiinteistöjen ylläpidon periaatteiden mukaista. KOVA myös pitää EU-tason sääntelyn näkökulmasta oleellisimpana sitä, että jäsenmaat voisivat itse määrittää maan kiinteistökannan perusteella kaikkein kustannustehokkaimmat ja vaikuttavimmat keinot päästöjen vähentämiseen.

Eduskunta käsittelee par’aikaa Suomen neuvottelukantoja direktiivin jatkoneuvotteluihin.