Tiedote: KOVAn jäsenillä maltilliset vuokrankorotukset

Menneet kaksi vuotta ovat kuluneet suurelta osin koronaepidemian varjossa. Tilanne on vaikuttanut myös monin tavoin yleiseen talouden kehitykseen sekä kustannusympäristöön. Pitkään jatkunut nollatasoinen korkoympäristö sekä yleinen kustannuskehitys ovat tämän vuoksi tukeneet varsin maltillisia vuokrankorotuksia, mikä on auttanut myös tavallisia vuokralaisia asumisen kulujen pysyessä kohtuullisina.

Myös Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenillä vuokratasot ovat nousseet hyvin maltillisesti, eikä 25 KOVAn jäsenyhteisöä korottanut ARA-kohteiden vuokria tai käyttövastikemaksuja ollenkaan vuodelle 2022. 16 jäsenellä vuokrat tai käyttövastikkeet korottuivat enintään 1 prosentilla tällä vuodelle viime vuodesta. KOVAn jäsenet toimivat omakustannusperiaatteella, jolloin asuntojen vuokra- ja käyttövastiketasot perustuvat todellisiin kustannuksiin.

KOVAn jäsenyhteisöjen rajoitusten alaisten vuokra-asuntojen asuntomäärällä painotettu keskimääräinen vuokrataso on 10,82 euroa neliöltä kuukaudessa vuonna 2022. KOVAn jäsenyhteisöjen asuntomäärällä painotettu keskimääräinen vuokrankorotus ARA-kannassa on 0,74 % vuodelle 2022. Keskivuokrien korotukset vaihtelevat yhteisöittäin 0,0–3,7 % välillä. Jäsenistön vuokrankorotusten syynä ovat olleet pääosin kasvaneet hoitomenot, mutta myös pääomamenot tai nämä molemmat.

- Kohtuuhintaisen asumisen toimijat pyrkivät siihen, että asuminen pysyisi koko ajan kohtuuhintaisena. Sen ovat viime vuosina mahdollistaneet sekä alentuneet rahoituskulut että maltillisesti kehittyneet ylläpitokulut. Lisäksi omakustannusperiaatteen hengen mukaisesti yhteisöt etsivät keinoja alentaa kulujaan, KOVAn toimitusjohtaja Jouni Parkkonen huomauttaa.

Huomattavat vuokrankorotukset todennäköisiä vuodelle 2023

Lisääntyneistä ylläpitokustannuksista ja rahoituskuluista johtuen KOVAn jäsenyhteisössä joudutaan kuitenkin todennäköisesti korottamaan vuokria ensi vuonna. Vuokrankorotusten tarve riippuu paljolti yhteisön kulurakenteesta, ja mikäli korkotason nousu on pitempiaikaista, voi tietyissä yhteisöissä rahoituskulujen osuus kasvaa huomattavasti. Tämä kaventaa taloudellista liikkumavaraa, ja lisää pääomamenojen kasvun vuoksi tarvetta vuokrien korotukseen.

Ylläpito- ja korjauskulujen osalta jo syksyllä 2021 käynnistynyt hintojen nousu on myös osaltaan vuosia jatkuneen matalan inflaation tulosta. Kiinteistöjen energiakulut kärsivät välillisesti myös tästä samasta inflaation vaikutuksesta, mutta taustalla on myös koko energiatalouden ison kuvan muutos kohti fossiilisten polttoaineiden jälkeistä aikaa.

- Tämän vuoden osalta yleinen kiinteistöjen kustannusindeksi on noussut vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana noin 8,8 prosenttia, ja nousu jatkunee tästä vielä. Karkeasti arvioiden hoitomenojen osuus on noin 60 % ARA-vuokrataloyhtiöiden perimästä kokonaisvuokrasta, joten se huomioiden korotuksen tarve ensi vuodeksi on joka tapauksessa useita prosentteja, arviolta 4–4,5 %. Osittain korotuspainetta voidaan toki lyhyellä tähtäimellä pienentää lykkäämällä investointeja, mutta tarpeellisten korjauksien laiminlyöntiinkään en näkisi jäsenillämme olevan varaa, KOVAn tekninen johtaja Sami Ylenius toteaa.