Tiedote: Saamelaisten kalloja on mitattu rotututkimuksen tarpeisiin vielä 1970-luvulla

Suomen Saamenmaalla oli vielä 1960- ja 70-luvuilla kaksikin laajaa fyysisen antropologian tutkimushanketta, joissa mitattiin satojen saamelaisten kalloja, tutkittiin heidän ihonväriään, hiusten rakennetta ja monta muuta ominaisuutta. Mittaukset heijastavat sitä, kuinka saamelaisia pidettiin pitkään muita alempiarvoisena kansana.

Fyysisen antropologian mittauksista jäi monille saamelaisille syvä trauma ja paljon ahdistusta, joka seuraa heitä vielä tänäänkin. Kukka Rannan ja Jaana Kannisen uusi tietokirja Vastatuuleen – Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta antaa saamelaisten puhua rasismista, vihapuheen ja pakkosuomalaistamisen kokemuksistaan. Tärkeitä teemoja ovat myös maiden menetys ja saamelaisten kokemukset oman maailmankuvan, yhteiskuntajärjestelmän ja kielen kieltämisestä. Vastatuuleen on tehty tiiviissä vuorovaikutuksessa saamelaisten kanssa, alkuperäiskansatutkimuksen eettisten ohjeiden luotsaamana.

Monista vallan väärinkäytöksistä johtuen saamelaiset kokevat Suomen valtiota kohtaan syvää epäluottamusta, mikä ilmenee monenlaisena vastakkainasetteluna valtaväestön kanssa. Osasyynä konflikteihin on suomalaisten syvä rakenteellinen tietovaje saamelaisista ja saamelaisuudesta. Tietokirja syntyi tarpeesta paikata tätä vajetta.

Kukka Ranta (s. 1982) ja Jaana Kanninen (s. 1954) ovat toimittajia ja tietokirjailijoita. Ranta on myös valokuvaaja ja väitöskirjatutkija, ja Kanninen on tehnyt pitkän uran Yleisradion ulkomaantoimittajana. Molemmat ovat perehtyneet maailmalla ihmisoikeuksiin ja ympäristökriiseihin, sekä raportoineet erityisesti Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansoista.

Arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt: johanna.forss@sets.fi