Tiedote: Sami Tallbergin Villiyrttikeittokirjasta kymmenes painos – Paras on nyt vielä parempi juhlapainos

Jaa

Huippukokki Sami Tallbergin ensimmäisestä Villiyrttikeittokirjan painoksesta on kulunut 10 vuotta. Nyt täydennetty 111 villikasvia käsittelevä ja 528-sivuinen juhlapainos on kymmenes. Tallbergin kirja on jo klassikko. Hämmästyttävää on se, miten paras on nyt vielä parempi. Viiden Tähden päätoimittaja Eeropekka Rislakki esittelee ohessa juhlapainoksen. Teksti on vapaasti käytettävissä.

Kirjan kansi
Kirjan kansi

Olen seurannut Sami Tallbergin Villiyrttikeittokirja - 111 suuomalaista villikasvia, niiden keruu ja käyttö -teoksen tarinaa alusta lähtien. Kehotin, ja sittemmin pakotin, Tallbergin kirjoittamaan ensimmäisen villiyrttikirjansa, kun hän oli Lontoossa 2004 työskennellessään keittiömestarina Mark Hixin Rivington Grill -ravintolassa päätynyt villiyrttien keruuseen ja käyttöön villivihannesten toimittajan Miles Irvingin johdattamana.

Siitä lähtien villiyrtit ovat olleet oleellinen osa Tallbergin uraa muodostaen hänen ikigain eli elämäntehtävän. Tallbergilla oli tietoa, joka täydensi Suomessa noussutta innostusta ja kiinnostusta lähiruokaan.

Edellisen kerran villikasvit ovat olleet esillä 1980-luvun alussa, kun professori Toivo Rautavaaran alun perin pulavuosien tarpeisiin kirjoittaman Mihin kasvimme kelpaavat -kirjan (1942) uusintapainos aiheutti kymmenien metrien jonon kirjakauppojen oville. Sittemmin syötävien villikasvien osalta vallitsi yli parinkymmenen vuoden hiljaisuus.

Sami Tallbergin lähtökohta oli puhtaasti gastronominen. Ensimmäisen Villiyrttikeittokirjan myötä alkoi alati kasvava kiinnostus luonnonkasvien eli villiyrttien hyödyntämiseksi niin koti- kuin ravintolakeittiöissä. Siten Tallbergin merkitys luontomme villikasvien hyödyntämiseksi ja gastronomisen identiteettimme syventämiseksi on kulttuuriteko.

Sami Tallberg onkin toistaiseksi ainoa ruokakulttuurin edustaja, joka on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi-palkinnon (2012).

Villiyrttikeittokirjan 10. painos on käynyt läpi täydellisen sisältöpäivityksen. Jo aiempina vuosina Tallberg on täydentänyt uusia syötäviä luonnonkasveja jokaiseen painokseen. Myös kasveihin liittyvät reseptit, kulttuurihistoria, ravitsemustieto ja kasvitiede ovat syventyneet. Siksi paras on nyt parempi.

Ensimmäisessä painoksessa oli 49 kasvia – nyt 111

Ensimmäisessä Villiyrttikeittokirjassa oli 49 kasvia tarinoineen ja resepteineen. Nyt täydellisesti päivitetyssä uutuuspainoksessa on 111 kasvia. Määrä on kasvanut sitä mukaa, kun Sami Tallberg on kohdannut uusia kasveja. Reseptejä ei ole poistunut. Onpa vain tullut lisää.

Tallberg puhuu uusien reseptien takana olevista uusista kasveista kohtaamisina ja ilmaantumisina. Hänen mukaansa käyskentely luonnossa syventää luontosuhdetta jokaisena tuntina, päivänä, viikkona, kuukautena ja vuotena.

“Mitä enemmän vietämme aikaa luonnossa sitä tarkkaillen, sitä useammin kohtaamme uusia tuttavuuksia: eri kasvilajeja eri kasvuvaiheissa nuoresta versosta alkaen muutaman kymmenen sentin kasviin ja siitä kukkavarteen, kukkanuppuun, kukintoon, marjaan ja lopulta siementen ja juurakon keruuvaiheeseen. Ilman kiirettä luonto näyttää meille, mitä olemme valmiita sen yltäkylläisestä tarjonnasta oppimaan”, Tallberg avaa kokemustaan.

Tallberg vakuuttaa, että villiyrttien tuntemus laajenee samalla kaavalla meille kaikille.

”Moni aloittaa nokkosesta, maitohorsman versosta tai ketunleivästä ja kasvattaa valikoimaa itselle sopivaan ja merkitykselliseen tahtiin. Villiyrttien lääkinnälliset vaikutukset ovat myös erinomainen kompassi oman luontoyhteyden voimistamiseen”, hän tähdentää.

Tallberg on käynyt puhumassa, kurssittamassa ja valmistamassa villiyrteistä ruokaa yli 20 maassa. Vastaanotto on ollut vähintäänkin ylistävää.

Mikä villiyrttien nykyisessä suosiossa yllätti Sami Tallbergin?

Tallberg kertoo ihmettelevänsä, miten suuri yllätys kaikille alusta asti asian parissa toimiville on ollut se, kuinka hitaasti villiyrtit muuttuivat pienestä trendistä ilmiöksi ja siitä taas nykyiseksi kansanliikkeeksi.

“Toki olen alusta asti uskonut tämän tapahtuvan. Luonto ei koskaan hosu ja silti kaikki valmistuu ajallaan. Näin nähtynä kaikki on hyvin just näin”, Tallberg pohdiskelee.

Viljelyä edeltävää aikakautta kutsutaan keräily- ja metsästyskulttuuriksi. Siinä missä viljely edustaa voittoa luonnosta, keräilykulttuuri edustaa tasapainossa olemista luonnon kanssa. Ne ovat siten toistensa vastakohtia.

Jokamiehenoikeus on ruokakulttuurimme ydin

Väitänkin, että ruokakulttuurimme omaleimaisuus syntyy keräily- ja metsästyskulttuurin elinvoimaisuudesta sekä maaperän ja ilmaston erityispiirteistä, jotka ovat muovanneet juuri meillä esiintyvän lajiston.

Ruokakulttuurissamme on runsaasti elementtejä, jotka ovat ajalta ennen viljelyn syntyä. Kulttuurin katsotaan alkaneen viljelystä, joka erottaa meidät luonnosta ja villieläimistä. Näin ihmisestä muotoutui luomakunnan valtias – tai niin ihminen on luullut viime aikoihin saakka.

Villiruoka lautasillamme on ikiaikaista tietoa, juuri sitä väsymykseen asti toistettua suomalaista luontosuhdetta, mutta kerrankin sillä on katetta. Meillä on mahdollisuus ikiaikaisen keräilyyn ja metsästykseen jokamiehenoikeuden ansiosta, mikä ei ole itsestäänselvyys muualla.

Jokamiehenoikeudet ovat todellinen rikkaus, joka ei olisi toteutunut ilman kansalaisaktivismia sata vuotta sitten.

”Ruokolahtelainen Ilma Lindgren teki hienon työn, kun hän haastoi maanomistajan oikeuteen puolustaessaan oikeuksiaan kerätä ämpäriinsä puolukoita, mikä lopulta johti jokamiehenoikeuksiin. Ilma ansaitsee oman liputuspäivänsä sekä vaikkapa nimikkoleivoksensa”, Tallberg ehdottaa.

“Ihmisen perimmäinen hyvinvointi on luonnosta kotoisin”

Sami Tallberg kertoo, kuinka hänen ruoanlaiton filosofiansa on viime vuosina muuttunut radikaalisti. Ravintolatason herkuttelukokemus on saanut rinnalle ravinnepitoisen sisällön, jolla vaikutetaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

“Tämä taitaa olla oma erikoisuuteni. Siksi 10. painos on hiukan enemmän kuin keittokirja ja kasvien tunnistusopas”.

Pointtina on avata luontoyhteyttä niin Tallbergin omalla johdantotekstillä kuin Jaakko Halmetojan esipuheella, joka painottuu ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen.

"Halmetojan kanssa olemme tutustuneet biohakkereiden kanssa viime vuodet toimiessani. Ihmisen perimmäinen hyvinvointi on luonnosta kotoisin. Halmetoja jos kuka ymmärtää tämän, nauttii siitä ja valmentaa ihmisiä aiheeseen”, Tallberg perustelee.

Kymmenen oman alansa uranuurtajaa suosittelee Villiyrttikeittokirjaa takakannessa. Heitä ovat Frantsilan Luomuyrttitilan Virpi Raipala-Cormier, professori emerita ja kasvitieteilijä Sinikka Piippo, ravintoloitsija-kokki Sikke Sumari, Hotelli Punkaharjun hôtelière Saimi Hoyer, Michelin-tähtiravintola Grönin ravintoloitsija Toni Kostian sekä elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia jo alusta lähtien mukana olleiden huippukokki Hans Välimäen, eräkokki Markus Maulavirran ja tämän tekstin kirjoittajan lisäksi.

Teoksen kasvien tunnistuskuvista vastaavat yhä Eija ja Jouko Lehmuskallio, joiden elämäntyö Luontoportti.fi-verkkopalvelu on palkittu mm. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla (2012).

“Jo ensimmäisen painoksen tiimoilta otin yhteyttä Lehmuskallioihin. Oivalsin heidän uunituoreen LuontoPortti-verkkopalvelun sisällön ainutlaatuisuuden, koska se yhdisti niin perinnetiedon kuin uusimman akateemisen tutkimuksen. Ystävystyimme heti, sillä koimme olevamme yhteisellä asialla villiravinnon puolestapuhujina – Eija noteerasi minut keittiömestarina, taiteilijana ja pioneerina”, Tallberg muistelee.

“Eijan ja Joukon kanssa varmistan, että kaikki villiyrttitieto on ajantasaista. Uusimmassa painoksessa on useita korjauksia. Lisäksi monen kasvin virallinen nimi on viime vuosina uudistunut”, Sami Tallberg kertoo lopuksi.


Toimittaja, haluatko Sami Tallbergin vetämälle villiyrttien keruu- ja kokkauskurssille?

Kaikki aiheesta ennen 14.5.2021 kirjoittaneet toimittajat voivat osallistua Sami Tallbergin tarjoamalle villiyrttien keruu- ja kokkauskurssille Turun Ruissaloon. Kurssi sisältää lounaan juomineen.

Ajankohta: pe 14.5. klo 11–13. Kilkantie 37, 20100 Ruissalo.

Ilmoittautumiset: sami@samitallberg.com

Villiyrttikeittokirja - 111 suomalaista villikasvia, niiden keruu ja käyttö
10. Painos, 2021, 528 s. 
Tekijä: Sami Tallberg, samitallberg.com
Kustantaja: Readme.fi / A Bonnier Group Company
Lajikuvaukset: luontoportti.fi / Eija Lehmuskallio ja Jouko Lehmuskallio
Kasvikuvat: Jouko Lehmuskallio
“Plustietojen” sitaatit: Hannu Piekkola
Ruokakuvat: Tommi Anttonen
Graafinen suunnittelu: Jukka Aalto, Armadillo Graphics

Tiedotteen teksti: Eeropekka Rislakki

Tutustu kirjaan ja lataa kansikuva: www.readme.fi/kirja/villiyrttikeittokirja-2021/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Readme.fi, Ari Sahanen, ari.sahanen@readme.fi

Arvostelukappaleen tilaus: paivi.hertel@readme.fi

Kuvat

Kirjan kansi
Kirjan kansi
Lataa
Sami Tallberg. Kuva: Polina Korolev.
Sami Tallberg. Kuva: Polina Korolev.
Lataa
Sami Tallberg. Kuva: Polina Korolev.
Sami Tallberg. Kuva: Polina Korolev.
Lataa
Sami Tallberg. Kuva: Polina Korolev.
Sami Tallberg. Kuva: Polina Korolev.
Lataa
Sami Tallberg. Kuva: Polina Korolev.
Sami Tallberg. Kuva: Polina Korolev.
Lataa
Kirjassa annetaan vinkkejä villiyrttien säilöntään. Villiyrttikeittokirjan kuvitusta.
Kirjassa annetaan vinkkejä villiyrttien säilöntään. Villiyrttikeittokirjan kuvitusta.
Lataa
Vuohenputki on tuttu pihakasvi. Sitä voi käyttää ruoanvalmistuksessa monella tapaa. Villiyrttikeittokirjan kuvitusta.
Vuohenputki on tuttu pihakasvi. Sitä voi käyttää ruoanvalmistuksessa monella tapaa. Villiyrttikeittokirjan kuvitusta.
Lataa
Vuohenputki on maukkaimmillaan tuoreena ja raakana. Sitä voi käyttää salaatissa tai paistetun kalan lisukkeena.
Vuohenputki on maukkaimmillaan tuoreena ja raakana. Sitä voi käyttää salaatissa tai paistetun kalan lisukkeena.
Lataa
Leveäosmankäämi on monelle tuttu, mutta myös maukas rantakasvi. Villiyrttikeittokirjan kuvitusta.
Leveäosmankäämi on monelle tuttu, mutta myös maukas rantakasvi. Villiyrttikeittokirjan kuvitusta.
Lataa
Leveäosmankäämi maistuu metsäsienten kera. Reseptissä on käytetty neljää luonnonkasvia. Villiyrttikeittokirjan kuvitusta.
Leveäosmankäämi maistuu metsäsienten kera. Reseptissä on käytetty neljää luonnonkasvia. Villiyrttikeittokirjan kuvitusta.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Viisi Tähteä

Tiedote: Lääkäri Pippa Laukka komppaa kokkeja Frex-perunasta: ”Erityisen maukas ja koostumukseltaan poikkeuksellisen laadukas – täydellinen kokonaisuus”24.3.2021 09:20:00 EET | Tiedote

Voiko perunaa syödä, jos laihduttaa? Voiko perunalla korvata eläinperäisiä proteiineja? Montako perunaa tarvitaan, jotta päivittäinen kalsiumin tarve täyttyy? Lääkäri ja terveysbloggaaja Pippa Laukka tutustui Frex-perunan laboratoriotuloksiin. Hän suosittelee perunaa terveellisen ravinnon perustaksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme