Tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Mika Kari: Naton jäsenenä Suomen tiedusteluviranomaiset voivat huolehtia entistä paremmin tehtävistään - riittävät resurssit turvattava

- Nato-jäsenyys tulee laajentamaan Suomen sotilaallis- ja siviilitiedustelutoiminnan kenttää. Olemme jo tehneet kahdenvälistä tiedusteluyhteistyötä eri Naton jäsenmaiden kanssa, mutta jatkossa viranomaiset voivat toimia myös monenkeskisessä yhteistyössä liittokunnan rakenteiden piirissä ja kahdenvälinen yhteistyö syvenee. Suomen toimintaedellytykset huolehtia tiedusteluun liittyvistä tehtävistä näin ollen paranevat, Mika Kari toteaa.

Tiedusteluvalvontavaliokunta antoi lausuntonsa (TiVL 1/2022) Suomen Nato-sopimusta käsittelevästä hallituksen esityksestä ulkoasiainvaliokunnalle 26. tammikuuta. Ulkoasiainvaliokunta laatii asiasta mietinnön.

Tiedusteluvalvontavaliokunta korostaa lausunnossaan, että tehtävien laajentuessa tiedustelutoiminnan tarvittavat resurssit on turvattava mm. Suojelupoliisin toiminnassa. Myös tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnasta vastaavan tiedusteluvalvontavaltuutetun voimavarojen riittävyydestä tulee huolehtia.

- Nato-jäsenyydellä tulee kaikkiaan olemaan merkittäviä vaikutuksia henkilöstötarpeisiin valtionhallinnossa, erityisesti ulko- ja puolustusministeriössä sekä Puolustusvoimissa”, myös puolustusvaliokunnan jäsenenä toimiva Kari korostaa.

- Naton jäsenenä Suomen tiedusteluviranomaisten tulee antaa Naton tiedusteluelimille ja jäsenmaille tarpeellista tiedustelutietoa. Valiokunnan mukaan näyttää siltä, että Suojelupoliisi voi voimassa olevan sääntelyn mukaan antaa henkilötietoja muiden valtioiden turvallisuus- ja tiedustelupalveluille, mutta ei Naton elimille. Sääntelyn selvittäminen on valiokunnan saaman selvityksen mukaan sisäministeriössä vireillä osana Natoon liittymisestä seuraavien lainsäädännön muutostarpeiden kokonaisvaltaisempaa arviointia, Kari päättää.