Tieteen termit avautuvat kertomusten ja kuvien avulla

– Tarkastelin muun muassa, miten kertomuksia ja kuvia käytetään termien merkityksen havainnollistamiseen ja kuinka termeille rakennetaan kontekstia, Satokangas kuvailee tutkimustaan.
Tutkimuksen aineistoina oli tutkijoiden kirjoittamia tiedettä yleistajuistavia tietokirjoja sekä peruskoulun oppikirjoja.
Historia, kertomus ja kuvat määrittävät termejä
Termejä selitetään käyttämällä esimerkiksi kuvaa ja kerrontaa. Lukijalle voidaan kertoa esimerkiksi termin keksineestä ihmisestä ja termin historiasta, tai termi voidaan esitellä jonkin nimetyn tieteenalan kautta. Kaikki tällainen toiminta syventää lukijan ymmärrystä termin eri merkityksistä.
Kertomusta käytetään termien havainnollistamisen keinoina joustavasti ja valikoiden: kertomus jostakin tietystä tapahtumasta voi johdatella termin esittelyyn. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kirjoittajan kertomukset henkilökohtaisista muistoista.
Toisinaan termiä voidaan lähestyä historian kautta. Termin syntyä ja käyttöympäristöä voidaan kuvata hyvinkin juurta jaksain.
– Esimerkiksi teoksessa Matkaopas keskiajan Suomeen esitellään eri tapoja rajata keskiaika yhtäältä Euroopan historian ja toisaalta Pohjoismaiden historian kontekstissa. Lukijalle esitellään myös ne perusteet, joiden mukaan ajanjakso kussakin asiayhteydessä rajataan. Tällainen termien kontekstien kuvaus toimii sekä luku- että käyttöohjeena termeille.
Myös kuvat voivat tarjota havainnollistavan esimerkin tai kuvata termin merkitystä käsitteellisemmällä tasolla.
– Merentutkimusta yleistajuistavassa teoksessa Meret – maapallon siniset kasvot termi kumpuaminen määritellään tiiviisti pinnalle nousevaksi virtaukseksi, mutta sitä kuvataan myös kaavakuvalla, jossa tuulen ja veden liikkeitä on piirretty näkyviin nuolin ja värein.
Sanastolla on väliä
– Meneillään oleva pandemia on esimerkki tilanteesta, joka koskettaa kaikkien arkea, ja josta saadaan tietoa tieteellisen tutkimuksen avulla. Jotta ylipäänsä voimme käsitellä pandemiaa ja kaikkea siihen liittyvää ja puhua näistä asioista, tarvitsemme erikoissanastoa. Ei ole yhdentekevää, millaista tuo sanasto on ja mistä se tulee, ja ymmärrys termien synnystä ja elämästä tukee osallisuutta tässäkin ajankohtaisessa aiheessa.
– Ymmärrys termien merkitysten rakentumisesta on osa tärkeitä kansalaistaitoja: kriittistä lukutaitoa, medialukutaitoa ja tieteenlukutaitoa. Kielitietoisuus ei ole tarpeen vain koulussa vaan ihan koko yhteiskunnassa, Satokangas summaa.
**
FM Henri Satokangas väitteli 17.12.2021 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Termien selittäminen tietokirjoissa". Väitöstilaisuus järjestettiin osoitteessa Päärakennus (vanha puoli, Unioninkatu 34), sali U3032.
Vastaväittäjänä oli dosentti Pekka Pälli, Aalto-yliopisto, ja kustoksena professori Pirjo Hiidenmaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme