Suomen Akatemia on julkaissut Suomen tutkimustoimintaa kuvaavat Tieteen tila 2022 -tilastot. Tilastoissa tarkastellaan tutkimuksen rahoitusta ja henkilöstöä sekä tieteellistä julkaisutoimintaa. Lisäksi Suomea tarkastellaan keskeisiin verrokkimaihin nähden.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen lisäämiselle tarvetta

Uusimmat Tieteen tila -tilastot kertovat, että Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta (t&k-intensiteetti) vuonna 2020 oli 2,9 %. Hallitus tavoittelee osuuden kasvua neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. T&k-intensiteetti kuvaa panostusta tulevaisuuden hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn rakentamiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (tki) avulla.

”Korkealaatuinen tki-järjestelmä myös kouluttaa yhteiskunnalle tärkeitä osaajia ja osaltaan houkuttelee kansainvälisiä opiskelijoita ja osaavia ihmisiä Suomeen”, Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola kiteyttää tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitystä.

Tilastot osoittavat, että Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa t&k-menojen osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2020 merkittävästi matalampi kuin vuonna 2010. Esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa taso on ollut korkeampi kuin Suomessa vuodesta 2015 lähtien.

Yrityssektorin osuus kaikista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista on Suomessa noin kaksi kolmasosaa, ja myös suurin osa kaikista tutkimustyövuosista tehtiin yrityssektorilla. Yritysten t&k-menoissa oli laskeva kehitys vuosina 2009–2016. Viime vuosina menot ovat jälleen kasvaneet. Vastaava kehitys on nähtävillä myös yrityssektorin tutkimustyövuosissa.

Tämänhetkinen t&k-menojen kasvu yrityssektorilla ei kuitenkaan ole riittävää neljän prosentin tavoitteen saavuttamiseksi. Sama huomio on esitetty myös Kansallisessa TKI-tiekartassa sekä parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraportissa.

Kansainvälinen yhteistyö lisää julkaisujen tieteellistä vaikuttavuutta

Tieteen tila -tilastot kertovat, että Suomen ja verrokkimaiden kansainvälisten yhteisjulkaisujen top 10 -indeksi oli selvästi korkeampi kuin kansallisten julkaisujen. Top 10 -indeksi kuvaa eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien tieteellisten julkaisujen suhteellista osuutta.

Lisäksi tilastot osoittavat, että kansainvälisten yhteisjulkaisujen tieteellinen vaikuttavuus on ollut Suomessa selvästi maailman keskitason yläpuolella jo 1990-luvulta alkaen. Suomen kansainväliset yhteisjulkaisut ovat kaikissa tieteenalaryhmissä selvästi tieteellisesti vaikuttavampia kuin julkaisut, joissa ei ole kansainvälistä yhteistyötä.

Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö on Tieteen tila -tilastojen perusteella myös kokonaisuudessaan taustaltaan entistä kansainvälisempää. Ulkomaan kansalaiset tekevät merkittävän osan väitöskirjatutkijoiden ja tutkijatohtorien henkilötyövuosista. Vaihtelu ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osuuksissa yliopistojen välillä on kuitenkin suuri.

Tutustu Tieteen tila 2022-katsaukseen:

• Tieteen tila -tilastot: Tutkimuksen rahoitus (pdf)
• Tieteen tila -tilastot: Tutkimuksen henkilöstö (pdf)
• Tieteen tila -tilastot: Tieteellinen julkaisutoiminta (pdf)

Lisätietoja

• pääjohtaja Paula Eerola, p. 029 533 5001
• johtava tiedeasiantuntija Laura Taajamaa, puh. 029 533 5027
• johtava tiedeasiantuntija Otto Auranen, puh. 029 533 5141

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Suomen Akatemian tieteen tila -työ tuottaa materiaalia, joka tukee korkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten kehitystyötä ja vahvistaa tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa. Tieteen tilassa julkaistaan säännöllisesti tilastollisia ja bibliometrisiä tarkasteluja tutkimuksen rahoituksesta ja henkilöstöstä sekä julkaisutoiminnasta. Lisäksi julkaistaan temaattisia analyysejä.

Tieteen tilan pohjalta järjestetään sidosryhmätilaisuus 14.10.2022. Tilaisuudessa keskustellaan tieteestä ja tutkimuksesta tulevaisuuden menestystekijöinä sekä tutkimuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Seuraavan kerran Tieteen tila -tilastot julkaistaan vuonna 2023.