Tietojohtamisen haasteet sosiaali- ja terveyshuollossa

Projektipäällikkö Kimmo Parhiala THL:stä kertoi maakunnittaisista, kunkin sairaanhoitopiirin alueella julkisesti järjestettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden arvioinneista.

– Tavoitteena on erityisesti arvioida palvelujen yhdenvertainen saatavuus, kustannustehokas toteutus ja palvelujen integraatio. Alueiden välillä on eroja siinä, miten ne käyttävät tietojohtamista tukenaan. Arviointien aineistoina ovat eri dokumentit sekä yli 500 niin sanottua indikaattoria että vuoropuhelu alueitten kanssa, kertoi Parhiala.

Sote-uudistuksen valmistelu etenee

Sote-uudistuksen valmistelun koordinoija, erityisasiantuntija Karri Vainio Suomen Kuntaliitosta toi esille, kuinka uudistus pyritään saamaan eteenpäin lainsäädännön osalta ja valmistelussa huomioidaan usean vaalikauden näkökulmat. Tähän kuuluvat kuntien ja maakuntien roolien selkiyttäminen sekä kentän toimijoiden tukeminen. Periaatteena on, että asiakkaita ja etulinjassa työskenteleviä pitää kuunnella.

– Valmistelussa uutta on sosiaali- ja terveystietojen toissijaisen käytön eli toisiokäytön lainsäädäntö. Myös teknistä toteuttamista pitää vielä kehittää, valaisi Vainio.

Luennossaan Vainio tarkasteli tietojohtamista laajasti historiallisesta näkökulmasta nykypäivään saakka.

Sosiaalityön tutkimuksiin panostetaan

– Helsingin yliopistossa tullaan ensi vuonna panostamaan moniin sosiaalityön tutkimuksiin. Tutkimuksissa yhteistyö eri kohderyhmien kanssa on todella tärkeää ja välttämätöntä. Tutkimuksissa on myös mietittävä, miten voimme yhdistää saadut tulokset, ja kuinka voimme luoda yhteisiä suosituksia, painotti Helsingin yliopiston professori Ilse Julkunen.

Julkunen toi esille vuorovaikutteisia tutkimuksia, joissa tehtiin yhteisiä toimintamäärittelyjä ja suosituksia. Julkunen kertoi muun muassa esimerkistä ”Malmö näyttää tietä kohti kestävää tulevaisuutta”. Malmössa koottiin 20 asiantuntijan ryhmä eri aloilta. Projekti oli onnistunut Malmön kunnanhallituksen mielestä, sillä se myönsi rahoituksen myös hanketyön jatkamiseksi, joka käsitti monia toimenpideohjelmia ongelmien ratkaisemiseksi.

”Terveydenhuollon arkivaikuttavuus on kykyä auttaa potilasta”

THL:n ylilääkäri, professori Antti Malmivaara puhui aiheesta: Miten arvioida ja edistää terveydenhuollon arkivaikuttavuutta?

– Täydellistä osaajaa ei ole olemassa, vaan jokainen voi tehdä oman osansa terveydenhuollossa. Jokainen voi miettiä, miten omassa työssään luo arvoa asiakkaille. Saadun tiedon täytyy tavoittaa ”kandista kansliapäällikköön”, kuvailee Malmivaara.

Tutkimuksessa aina lähdetään siitä, mikä on ongelma. Tutkimuksessa määritellään, mihin kysymyksiin halutaan vastaukset ja mitkä ovat vähimmäistiedot, joita ilman tutkimus ei voi onnistua. Tutkimusaineiston on oltava kuitenkin tarpeeksi kattavaa. Arjen toiminta sosiaali- ja terveydenhuollossa on osa arvokasta tutkimusta, siksi tutkimuksen ja käytännön ei pidä olla olla erillisiä toimintoja.

– Terveydenhuollon arkivaikuttavuus on kykyä auttaa potilasta. Meillä on vastuu tuoda esille oikeaa ja tutkittua tietoa, joka ei johda kansalaisia harhaan sekä säilyttää ammattilaisten ja väestön luottamus, Malmivaara korostaa.

Osana laatua ovat laaturekisterit, joiden päätarkoitus on sosiaali- ja terveyshuollon hoitotoimenpiteiden ja hoitoketjujen arviointi, mukaan lukien tiedolla johtaminen. Laaturekistereitä voi käyttää myös uusien teknologioiden käyttöönoton arviointeihin ja yksilöllisen lääketieteen mahdollistamiseen.

Seminaaripäivä oli erittäin antoisa ja uusia ajatuksia herättävä. Seminaarissa oli mukana noin 70 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista ja asiantuntijaa.