Karolina Kouvola: Pohjolan noituus – Magian historia Pohjoismaissa

Ilmestyy 4.4.

Suomalaisessa ja skandinaavisessa kansanperinteessä pohjoinen on maaginen ilmansuunta. Vainajat ovat uskomusten mukaan asuneet pohjoisessa, tietäjät ovat hakeneet sieltä tietojaan ja myyttien mukaan maailmanlopussa kirkot kaatuvat kohti pohjoista. Sairauksia on palautettu taikavoimin takaisin syntysijoilleen kylmään ja pimeään.

Uskontotieteilijä Karolina Kouvola sukeltaa tietokirjassaan Pohjolan magiaan ja sen pitkään historiaan. Teoksessa tutustutaan viikinkiaikaisiin rituaaleihin, loitsuihin ja mytologisiin hahmoihin, jotka niitä käyttivät. Tietäjiä, ennustajia ja jumalia yhdisti Odin, sotureiden isäntä, joka ei arastellut käyttää sellaistakaan naisille varattua taikuutta, johon sekaantumista pidettiin miehille häpeällisenä.

Tietoa esihistoriallisesta taikuudesta on säilynyt riimukirjoitusten ja muiden arkeologisten löytöjen muodossa ja erityisesti skandinaavisissa saagoissa. Lähteitä löytyy myös Skandinavian itäpuolelta: vanhin tunnettu itämerensuomalainen teksti, Novgorodista löytynyt tuohikirje, sisältää loitsun, jossa puhutaan ”Jumalan nuolesta”.

Viikinkiajalta teos siirtyy keskiaikaisiin uskomuksiin ja taikoihin, joissa kristinusko ja paikalliset käsitykset saattoivat toimia sulassa sovussa. Esimerkiksi loitsuihin voitiin liittää pyhimysten nimiä, jotta ne toimisivat entistä vahvemmin, eivätkä papit kokeneet tätä rienauksena. Kirkko ja esivalta alkoivat vainota noitia vasta myöhemmin, kun 1600-luvun puhdasoppisuuden myötä myös hyvää tarkoittava magia alettiin nähdä yhteistyönä paholaisen kanssa.

Maaginen ajattelu oli voimissaan maatalousyhteiskunnissa vielä nykyajan kynnyksellä. 1900-luvun alusta Suomesta tunnetaan pienissä arkuissa haudattuja sammakkoja, joiden on ajateltu tuovan karjaonnea tai aiheuttavan vihamiehille sairauksia. Niin synnytyksiin kuin kuolemaankin uskottiin liittyvän yliluonnollisia voimia, tapahtuvathan ne kahden maailman rajalla.

Uskontieteilijä Karolina Kouvola on kirjoittanut aiemmin tietokirjoja muun muassa soturikuningattarista, Pohjolan jumalattarista ja Helsingin aaveista. Hän väittelee helmikuussa 2023 tohtoriksi ruotsinkielisen Pohjanmaan tietäjistä toiseutettuina hahmoina.

Arvostelukappaleet, haastattelupyynnöt, lisätiedot: hanna-leena.soisalo@atena.fi