Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennuste: Syntyvyys ei ole ikärakenteen kannalta kestävällä tasolla

Jaa

Ikäluokkien koko uhkaa pienentyä tulevina vuosikymmeninä entisestään. 2060-luvulla Suomessa syntyisi enää 40 000 lasta vuosittain. Näin kertoo Tilastokeskuksen tänään torstaina julkaisema uusi väestöennuste.

Ennusteen mukaan Suomessa kuolee vuoden 2060 loppuun mennessä 700 000 ihmistä enemmän kuin syntyy, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Pitkällä aikavälillä syntyvyys ei ole ikärakenteen kannalta kestävällä tasolla, ennusteessa todetaan.

Vuonna 2020 Suomessa syntyi edellisvuotta enemmän lapsia. Syntyneiden määrän hidas kasvu on jatkunut myös kuluvana vuonna. Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo muistuttaa, että syntyvyys on silti yhä historiallisen alhaalla.

”Syntyvyyden lasku alkoi meillä vuonna 2010. Kymmenessä vuodessa on tultu aika rajustikin alaspäin. Jos nyt jäädään tasolle, jolla syntyvyydessä tällä hetkellä ollaan, se tarkoittaa vääjäämättä väkiluvun kääntymistä laskuun”, Rapo tiivistää.

Havaitulla syntyvyyden tasolla Suomessa olisi vuonna 2040 enää 15 kuntaa, joissa syntyneiden määrä on kuolleiden määrää suurempi. Matala syntyvyys näkyy nopeasti nuorten määrän laskuna.

Ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden määrä olisi vuoden 2060 lopussa lähes 200 000 nykyistä pienempi. Työikäisen väestön määrässä pitkittyvä matala syntyvyys näkyisi 2040-luvulta eteenpäin ja heijastuisi myös väestölliseen huoltosuhteeseen. 

”Työikäisen väestön määrän pahin lasku on toistaiseksi ohi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana työikäinen väestö on vähentynyt noin 140 000 henkilöllä. Seuraavan 20 vuoden aikana työikäisten määrän ennustetaan vähenevän vajaalla 80 000 henkilöllä. Tämän jälkeen matala syntyvyys kiihdyttäisi jälleen työikäisen väestön määrän laskua. 2050–2060-luvuilla meillä olisi ennusteen mukaan työikäistä väestöä 300 000 nykyistä vähemmän”, Rapo kertoo.

Väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2034, jolloin maamme väkiluku olisi 5,6 miljoonaa. Vuonna 2050 väkiluku olisi jo tämänhetkistä pienempi.

”Vuonna 2040 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla, eli vielä tällä hetkellä kasvussa olevat Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa kääntyisivät lasku-uralle”, Rapo sanoo.

Koronavuosi 2020 toi muutoksia maan sisäiseen muuttoliikkeeseen. Esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa kuntien välinen nettomuutto oli tappiollista. Väestöennusteessa muutokset näkyvät ennusteen luonteen mukaisesti sillä painoarvolla, jonka yksi vuosi viiden vuoden tarkastelujaksolla saa.

”Koronavuosi on yksi vuosi muiden vuosien joukossa. Kun otetaan huomioon viimeisen viiden vuoden kehitys, sillä on oma pieni painoarvonsa. Jos nyt havaittu muuttoliikekehitys jatkuisi muutaman vuoden eteenpäin, seuraava ennuste voisi näyttää huomattavasti toisenlaisia aluekehityslukemia”, Rapo toteaa.

Seuraava väestöennuste julkaistaan syksyllä 2024.

Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. 

Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla väestökehitykseen yritettäisiin vaikuttaa. Päätöksentekijöiden tulisi arvioida ennusteen osoittaman väestökehityksen suotavuus ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin ennusteen toteutumisen estämiseksi, mikäli ennusteen osoittama väestökehitys ei ole toivottu.   

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja: yliaktuaari Markus Rapo p. 029 551 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Kuvat

Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus.
Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tilastokeskus
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI

Vaihde 029 551 1000https://www.tilastokeskus.fi

Tilastokeskus tuottaa puolueettomia tilastoja suomalaisesta yhteiskunnasta. Tehtävämme on jalostaa eri tietolähteistä kertyvää tietoa tilastoiksi ja tuoda se kaikkien suomalaisten hyödyksi: kansalaisille, päättäjille, tutkijoille ja muille tietoa tarvitseville. Suurin osa tuottamistamme tilastotiedoista on verkossa vapaasti käytettävissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus

Mobiiliteknologia mullisti lasten ja nuorten ajanvieton – television katselu vähentynyt, somen käytöstä tullut jatkuvaa16.12.2021 11:20:41 EET | Tiedote

Nuoret viettävät valtaosan vapaa-ajastaan sosiaalisessa mediassa, internet on luonut uusia lukemisen tapoja ja teknologia muuttanut musiikin kuuntelua ja jopa musiikkimieltymyksiä. Tänään ilmestynyt Mitä kuuluu vapaa-aikaan? Tutkimus, tieto ja tulkinnat -kirja kertoo vapaa-ajassa tapahtuneesta muutoksesta. Uusi teknologia on tavoittanut suomalaislapset ja -nuoret: älypuhelin on lähes kaikilla 10–19-vuotiailla. Netissä nuorten aika kuluu erityisesti videoiden ja musiikin kuuntelun parissa. Verkkomedian ja eritoten sosiaalisen median parissa kuluu nuorilla oikeastaan lähes kaikki vapaa-aika. Tilastokeskuksen Vapaa-aikatutkimuksen mukaan televisio-ohjelmien katselu on lapsilla ja nuorilla vähentynyt aiemmista vuosikymmenistä, vaikka katseluun on laskettu myös nettitelevisio ja 2010-luvulla yleistyneet tilausvideopalvelut. Valtaosa lapsista ja nuorista ei katsele televisio-ohjelmia päivittäin. Television sijasta erityisesti poikien mielenkiinto on suuntautunut digipelaamiseen. Sosiaalinen

Koronavirustautiin kuoli 558 vuonna 2020, itsemurhien ja alkoholikuolemien määrät ennallaan10.12.2021 08:02:30 EET | Tiedote

Covid-19-virusinfektioon eli koronavirustautiin kuoli yhteensä 558 henkilöä vuonna 2020. Näin ollen joka sadas Suomessa tapahtunut kuolema oli koronavirustaudin aiheuttama. Kaikkiaan vuonna 2020 Suomessa kuoli 55 500 henkeä, mikä on noin 1 500 enemmän kuin edellisvuonna. Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu kokonaiskuolleisuus ei kuitenkaan kasvanut edellisvuodesta, vaan pysyi lähes ennallaan sekä miehillä että naisilla, selviää kuolemansyyt-tilaston lopullisista tiedoista. Koronavirustautiin kuolleet olivat enimmäkseen ikääntyneitä: mediaanikeski-ikä oli 84 vuotta. Alle 65-vuotiaita tautiin kuoli 42, mikä on alle kahdeksan prosenttia kaikista koronavirustautiin kuolleista. Koronavirustautiin kuolleissa oli lähes yhtä paljon miehiä ja naisia, mutta nuoremmissa ikäryhmissä miesten osuus oli naisia huomattavasti suurempi. Kaikki alle 55-vuotiaana kuolleet olivat miehiä, ja lähes yhdeksän kymmenestä alle 65-vuotiaana kuolleestakin oli mies. “Ensimmäiset koronavirustaudin aiheuttam

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme