Tilastokeskuksen väestöennuste: Syntyvyys ei ole ikärakenteen kannalta kestävällä tasolla
Ennusteen mukaan Suomessa kuolee vuoden 2060 loppuun mennessä 700 000 ihmistä enemmän kuin syntyy, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Pitkällä aikavälillä syntyvyys ei ole ikärakenteen kannalta kestävällä tasolla, ennusteessa todetaan.
Vuonna 2020 Suomessa syntyi edellisvuotta enemmän lapsia. Syntyneiden määrän hidas kasvu on jatkunut myös kuluvana vuonna. Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo muistuttaa, että syntyvyys on silti yhä historiallisen alhaalla.
”Syntyvyyden lasku alkoi meillä vuonna 2010. Kymmenessä vuodessa on tultu aika rajustikin alaspäin. Jos nyt jäädään tasolle, jolla syntyvyydessä tällä hetkellä ollaan, se tarkoittaa vääjäämättä väkiluvun kääntymistä laskuun”, Rapo tiivistää.
Havaitulla syntyvyyden tasolla Suomessa olisi vuonna 2040 enää 15 kuntaa, joissa syntyneiden määrä on kuolleiden määrää suurempi. Matala syntyvyys näkyy nopeasti nuorten määrän laskuna.
Ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden määrä olisi vuoden 2060 lopussa lähes 200 000 nykyistä pienempi. Työikäisen väestön määrässä pitkittyvä matala syntyvyys näkyisi 2040-luvulta eteenpäin ja heijastuisi myös väestölliseen huoltosuhteeseen.
”Työikäisen väestön määrän pahin lasku on toistaiseksi ohi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana työikäinen väestö on vähentynyt noin 140 000 henkilöllä. Seuraavan 20 vuoden aikana työikäisten määrän ennustetaan vähenevän vajaalla 80 000 henkilöllä. Tämän jälkeen matala syntyvyys kiihdyttäisi jälleen työikäisen väestön määrän laskua. 2050–2060-luvuilla meillä olisi ennusteen mukaan työikäistä väestöä 300 000 nykyistä vähemmän”, Rapo kertoo.
Väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2034, jolloin maamme väkiluku olisi 5,6 miljoonaa. Vuonna 2050 väkiluku olisi jo tämänhetkistä pienempi.
”Vuonna 2040 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla, eli vielä tällä hetkellä kasvussa olevat Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa kääntyisivät lasku-uralle”, Rapo sanoo.
Koronavuosi 2020 toi muutoksia maan sisäiseen muuttoliikkeeseen. Esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa kuntien välinen nettomuutto oli tappiollista. Väestöennusteessa muutokset näkyvät ennusteen luonteen mukaisesti sillä painoarvolla, jonka yksi vuosi viiden vuoden tarkastelujaksolla saa.
”Koronavuosi on yksi vuosi muiden vuosien joukossa. Kun otetaan huomioon viimeisen viiden vuoden kehitys, sillä on oma pieni painoarvonsa. Jos nyt havaittu muuttoliikekehitys jatkuisi muutaman vuoden eteenpäin, seuraava ennuste voisi näyttää huomattavasti toisenlaisia aluekehityslukemia”, Rapo toteaa.
Seuraava väestöennuste julkaistaan syksyllä 2024.
Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen.
Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla väestökehitykseen yritettäisiin vaikuttaa. Päätöksentekijöiden tulisi arvioida ennusteen osoittaman väestökehityksen suotavuus ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin ennusteen toteutumisen estämiseksi, mikäli ennusteen osoittama väestökehitys ei ole toivottu.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja: yliaktuaari Markus Rapo p. 029 551 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi
Markus Rapoyliaktuaari
Puh:029 551 3238markus.rapo@tilastokeskus.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus tuottaa puolueettomia tilastoja suomalaisesta yhteiskunnasta. Tehtävämme on jalostaa eri tietolähteistä kertyvää tietoa tilastoiksi ja tuoda se kaikkien suomalaisten hyödyksi: kansalaisille, päättäjille, tutkijoille ja muille tietoa tarvitseville. Suurin osa tuottamistamme tilastotiedoista on verkossa vapaasti käytettävissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna25.4.2024 08:00:55 EEST | Tiedote
Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta22.4.2024 08:13:14 EEST | Tiedote
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut19.4.2024 08:00:57 EEST | Tiedote
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Suomi häviää muille Pohjoismaille ikääntyneiden työllisyydessä, mutta etenkin naisilla on nähty huima nousu16.4.2024 09:49:28 EEST | Tiedote
50–59-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa Ruotsin rinnalla Pohjoismaiden kärkeä vuonna 2022. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hanna Sutelan tuoreesta Tieto&trendit-verkkolehden blogista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme