Tilastot ja tutkimukset -kuukausitiedote kesäkuu 2020

Eetvartti 2/2020 -julkaisu on ilmestynyt

Ajankohtaista Eetvartti – Espoon toimintaympäristökatsauksessa:

• Toimivaa yhteistyötä Espoossa – Korona-ajan infoa monella kielellä ja kanavalla
• Tilastojen avulla selkeyttä koronakriisin hallintaan
• Espoon ruotsinkielisten väestöennuste vuosille 2019-2028 (31.12.)
• Espoolaiset ovat terveitä ja hyvinvoivia muuhun maahan verrattuna, väestöryhmien välillä on eroja
• Elämyksiä arkeen, kulttuurihyvinvointia espoolaisille
• Espoo pärjää kuutoskaupunkien ympäristövertailussa
• Lähes 90 prosenttia espoolaisista asuu alle puolen tunnin joukkoliikennematkan päässä nopeimmin saavutettavasta keskuksesta

Varttitiedot I neljännes 2020:

• Espoon väestö oli vuoden 2020 maaliskuun lopussa ennakkotietojen mukaan 290 700 asukasta
• Työttömyys kasvanut rajusti maaliskuusta alkaen
• Rakennustuotanto tasaantui viime vuoden ennätystahdista, mutta oli edelleen varsin hyvällä tasolla

Eetvartti-neljännesvuosijulkaisu

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste vuosille 2019-2028 (31.12.)

Espoon uusi alueittainen ruotsinkielisten väestöennuste perustuu Espoon ruotsinkielisen väestön viimeaikaiseen kehitykseen, Espoon ruotsinkielisen väestön pitkän aikavälin ennusteeseen vuoteen 2060 (Kaupunkitutkimus TA Oy) ja koko Espoon väestöennusteeseen. Uudessa ennusteessa oletetaan ruotsinkielisen väestön osuuden koko väestöstä laskevan noin 0,1 prosenttiyksikköä vuosittain koko ennustekauden. Tämä merkitsee, että ruotsinkielisen väestön määrä laskee.

Espoossa oli ruotsinkielisiä asukkaita vuoden 2018 lopussa 19 999. Ennusteen mukaan ruotsinkielisten määrä on vuoden 2028 lopussa 19 770 asukasta. Tällöin vuoden 2028 loppuun mennessä Espoon ruotsinkielisten asukkaiden määrä laskisi 230 asukkaalla nykyisestä. Samoin ruotsinkielisten suhteelliset osuudet Espoon väestöstä laskisivat vastaavana ajanjaksona 7,1 prosentista 6,1 prosenttiin.

Ennusteen mukaan ruotsinkielisten asukkaiden määrä kasvaa eniten Suur-Tapiolassa noin 200 asukkaalla ja laskee eniten Vanha-Espoon alueella yli 300 asukkaalla.

Ruotsinkielisen väestön määrä kasvaa yli 300 asukkaalla Otaniemen ja yli 200 asukkaalla Suurpellon, Iivisniemen, Niittykummun, Hannuksen ja Perkkaan pienalueilla ja vähenee eniten Haukilahdessa, Matinlahdessa, Laurinlahdessa, Kuitinmäessä ja Viherlaaksossa 100 - 250 asukkaalla.

Uudessa Espoon ruotsinkielisen väestön ennusteessa väestön määrä nousee verrattuna edelliseen vuosien 2016 -2026 (31.12.) ennusteeseen. Vuoden 2026 väestö on uudessa ennusteessa 260 asukasta korkeampi kuin vanhassa. Ennusteen aikajaksolla ruotsinkielisen väestön määrä laskee Espoossa uudessa ennusteessa 230 asukkaalla kun se edellisessä ennusteessa laski 560 asukkaalla.

Lähteet: Espoon kaupunki, Kaupunkitutkimus TA Oy, Tilastokeskus

Lyhyt yhteenveto on saatavissa kotisivultamme www.espoo.fi/tieto > Väestö ja väestönmuutokset > Väestöennusteet

Ennusteluvut ovat saatavissa Aluesarjat-tilastotietokannasta:

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2018 - 2027 on saatavissa Helsingin seudun Aluesarjat -tilastotietokannasta (www.aluesarjat.fi) > Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Väestöennuste > E2. Espoon ruotsinkielinen väestö 31.12.1998 - 2018 ja väestöennuste 31.12.2019 -2028.

Espoon väestö oli vuoden 2020 huhtikuun lopussa ennakkotietojen mukaan 290 720 asukasta

Ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi tammi-huhtikuun aikana lähes 1 000 asukkaalla, mikä on 940 asukasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Huhtikuun aikana Espoon väestö väheni seitsemällä henkilöllä, mikä on hyvin poikkeuksellista. Syntyneitä oli 20 lasta edellisvuotta vähemmän ja kuolleita viisi edellisvuotta enemmän. Luonnollinen väestönlisäys oli 20 henkeä edellisvuotta matalampi. Kuntien välinen nettomuutto oli tappiollinen 330 asukkaan verran. Maahanmuutto kasvoi 20 hengellä edellisvuodesta, espoolaisten muutto ulkomaille puolestaan väheni 200 hengellä ja nettosiirtolaisuus kasvoi edellisvuodesta 220 henkilöllä.

Tammi-huhtikuussa Espoon väestöä lisäsi eniten maahanmuutto. Nettosiirtolaisuuden osuus väestönkasvusta oli 92 prosenttia, luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 46 prosenttia. Sen sijaan kuntien välinen muutto oli tappiollinen yli 300 asukkaan verran, 38 prosenttia. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1 270 asukasta. Espoosta muutetaan runsain määrin muualle.

Espoo sai muuttovoittoa pohjoismaista 40 asukkaan verran ja EU-maista lähes 200 asukkaan verran. Suurin osa Espoon saamasta muuttovoitosta ulkomailta tulee kuitenkin pohjoismaiden ja EU-maiden ulkopuolelta, tammi-huhtikuussa määrä oli 550 asukasta, mikä on 70 prosenttia ulkomaisesta nettomuutosta. Lisäksi maan rajat ovat olleet kiinni huhti-toukokuun koronatilanteen vuoksi.

Vieraskielisiä asukkaita (Trimble Locus -tietokannan Väestöosan mukaan) oli tammi-huhtikuun lopussa 54 500, mikä on lähes 19 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa vuoden 2020 tammi-huhtikuun väestönkasvusta oli lähes 100 prosenttia.

Huhtikuu	Elävänä syntyneet	Kuolleet	Luonnollinen väestönlisäys	Kuntien välinen tulomuutto	Kuntien välinen lähtömuutto	Kuntien välinen netto-muutto	Maahan-muutto	Maasta-muutto	Netto-siirto-laisuus	Väestön-lisäys**	Väkiluku/ ennakko-väkiluku
2019	970	552	418	5 447	4 502	945	1 089	527	562	1 925	285 557
2020*	952	557	395	5 163	5 489	-326	1 110	326	784	988	290 719
Muutos	-18	5	-23	-284	987	-1 271	21	-201	222	-937	5 162
* Ennakkotieto		Lähde: Tilastokeskus
** sisältää väkiluvun korjauksen

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutosten ennakkotiedoista: Eetvartti-neljännesvuosijulkaisu

 

Työttömyys kasvoi rajusti keväällä, etenkin lomautettujen määrä moninkertaistui

Uudenmaan ely-keskuksen julkaisemien epävirallisten tietojen mukaan Espoossa oli toukokuun lopussa 23 729 työtöntä, joista lomautettuja 10 426. Tuoreimmat viralliset työttömyystiedot ovat huhtikuun lopulta, jolloin Espoossa oli työttömiä 22 497 ja työttömyysaste oli 15,4 %. Koko maan työttömyysaste oli 16,5 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 2631 ja 50 vuotta täyttäneitä 6677. Naisia oli 49,5 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 3660 eli 16 % työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 1895 avointa työpaikkaa.

Ennen koronapandemian rantautumista Suomeen elettiin kautta, jolloin vielä pari vuotta sitten nopea työttömyyden väheneminen oli tasaisesti hidastunut ja lopulta pysähtynyt viime helmikuussa. Huhtikuun lopulla Espoossa työttömiä olikin yhtäkkiä kaksi kertaa enemmän (3750 henkeä) kuin vuotta aiemmin ja työttömyysaste oli 8,1 prosenttiyksikköä vuodentakaista korkeampi. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Espoossa yli 2,5 -kertainen määrä (1729 henkeä enemmän) vuodentakaiseen verrattuna ja pitkäaikaistyöttömiä 8,9 % (298 henkeä) vuodentakaista enemmän. Avoimia työpaikkoja oli 25 % (636) vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuukausikatsaus Espoon työttömyydestä: espoo.fi > Työttömyys kuukausittain

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus työllisyydestä ja työttömyydestä Eetvartti-julkaisussa