Espoon kaupunki - Esbo stad

Tilastot ja tutkimukset -kuukausitiedote lokakuu 2020

Jaa

Espoon väestö oli vuoden 2020 elokuun lopussa ennakkotietojen mukaan 291 490 asukasta. Työttömyys laskenut edelleen syyskuussa, mutta huomattavasti hitaammin kuin kesällä. Tammi-syyskuussa valmistui uusia asuntoja vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta aloituksissa ja myönnetyissä rakennusluvissa asuntoja oli vuodentakaista enemmän. Eetvartti-julkaisun aiheina mm. Espoo alueittain 2019 -julkaisu antaa kattavan annoksen tietoa Espoon eri alueista.

Espoon väestö oli vuoden 2020 elokuun lopussa ennakkotietojen mukaan 291 490 asukasta

Ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi tammi-elokuun aikana 1 760 asukkaalla, mikä on yli 2 500 asukasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Syntyneitä oli 60 ja kuolleita 90 edellisvuotta enemmän. Luonnollinen väestönlisäys oli 40 henkeä edellisvuotta matalampi. Kuntien välinen nettomuutto oli tappiollinen yli 750 asukkaan verran. Maahanmuutto väheni 320 hengellä edellisvuodesta, espoolaisten muutto ulkomaille myös väheni 480 hengellä ja nettosiirtolaisuus kasvoi edellisvuodesta yli 160 henkilöllä.

Tammi-elokuussa Espoon väestöä lisäsi eniten maahanmuutto. Nettosiirtolaisuuden osuus väestönkasvusta oli 88 prosenttia, luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 56 prosenttia. Sen sijaan kuntien välinen muutto oli tappiollinen 44 prosenttia. Laskua edellisvuoteen oli peräti yli 2 700 asukasta. Espoosta muutetaan nyt runsain määrin muualle. Pelkästään elokuussa kuntien välinen nettomuutto oli tappiollinen peräti 460 asukkaan verran.

Viime vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla Espoon poikkeuksellisen korkea muista kunnista saama muuttovoitto perustui Helsingistä ja muualta Suomesta tulleeseen runsaaseen muuttovoittoon. Vaikka Espoo samanaikaisesti menetti väestöä kehyskuntiin, Helsingistä ja muualta Suomesta tullut muuttovoitto nosti kuntien välisen muuttotaseen korkeaksi. Tänä vuonna Espoon saama muuttovoitto Helsingistä ja muualta Suomesta on vähentynyt paljon ja lisäksi Espoo menettää asukkaita kehyskuntiin ja Vantaalle paljon enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Viime vuonna Espoo sai muuttovoittoa Helsingin seudulta 600 asukkaan verran, tänä vuonna alueelta on tullut muuttotappiota 1 300 asukkaan verran. Muualta Suomesta Espoo sai muuttovoittoa viime vuonna kesäkuuhun mennessä 1 000 asukkaan verran, tänä vuonna muuttotappio on lähes 800 henkeä.  

Espoo sai muuttovoittoa pohjoismaista 100 ja EU-maista 410 asukkaan verran. Suurin osa Espoon saamasta muuttovoitosta ulkomailta tulee kuitenkin pohjoismaiden ja EU-maiden ulkopuolelta, tammi-elokuussa määrä oli 980 henkilöä, mikä on 66 prosenttia ulkomaisesta nettomuutosta.

Vieraskielisiä asukkaita (Trimble Locus -tietokannan Väestöosan mukaan) oli elokuun lopussa 55 400, mikä on lähes 19 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa vuoden 2020 tammi-elokuun väestönkasvusta oli lähes 100 prosenttia.

Elokuu

Elävänä syntyneet

Kuolleet

Luonnollinen väestönlisäys

Kuntien välinen tulomuutto

Kuntien välinen lähtömuutto

Kuntien välinen netto-muutto

Maahan-muutto

Maasta-muutto

Netto-siirto-laisuus

Väestön-lisäys**

Väkiluku/ ennakko-väkiluku

2019

1 992

1 004

988

12 768

10 784

1 984

2 569

1 239

1 330

4 302

287 934

2020*

2 047

1 095

952

11 759

12 513

-754

2 248

756

1 492

1 759

291 490

Muutos

55

91

-36

-1 009

1 729

-2 738

-321

-483

162

-2 543

3 556

* Ennakkotieto

Lähde: Tilastokeskus

** sisältää väkiluvun korjauksen

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutosten ennakkotiedoista: Eetvartti-neljännesvuosijulkaisu

Työttömyys laskenut edelleen syyskuussa, mutta huomattavasti hitaammin kuin kesällä

Uudenmaan ely-keskuksen julkaiseman epävirallisen korona-ajan työllisyysseurannan mukaan Espoossa oli lokakuun alussa (viikko 40) työttömiä 17 620 ja työttömyysaste oli 12 %. Viimekeväinen työttömyyden nopea kasvu saavutti huippunsa toukokuussa ja työttömyys kääntyi laskuun kesäkuussa. Syyskuussa työttömyyden lasku on hidastunut. Lomautettujen määrä kasvoi jyrkästi keväällä ja kääntyi laskuun kesäkuussa, mutta syyskuussa lasku näyttää lähes pysähtyneen. Kokonaan työsuhdetta vailla olevien määrä kasvoi lomautettujen määrää hitaammin ja kääntyi laskuun elokuussa. Laskuvauhti on hidastunut syyskuussa. Edelleenkin työttömiä on Espoossa yli 6500 enemmän kuin ennen koronakriisiä viime helmikuussa.

Tuoreimmat viralliset tiedot ovat elokuun lopulta, jolloin Espoossa oli työttömiä yhteensä 18 022 ja työttömyysaste oli 12,3 %. Koko maan työttömyysaste oli 12,5 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1942 ja 50 vuotta täyttäneitä 5736. Naisia oli 47 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 4426 eli 24,6 % työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 1707 avointa työpaikkaa.

Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna Espoossa oli elokuun lopulla työttömiä 1,6-kertaa (6740 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 4,6 prosenttiyksikköä korkeampi. Koko maassa työttömiä oli noin 1,4-kertainen määrä vuodentakaiseen verrattuna. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Espoossa lähes kaksinkertainen määrä (927 henkeä enemmän) vuodentakaiseen verrattuna ja pitkäaikaistyöttömiä viidennes (712 henkeä) vuodentakaista enemmän. Avoimia työpaikkoja oli 26 % (602 työpaikkaa) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Viime helmikuuhun asti avointen työpaikkojen määrä oli kasvanut lähes yhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta.

Kuukausikatsaus Espoon työttömyydestä: espoo.fi > Työttömyys kuukausittain

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus työllisyydestä ja työttömyydestä Eetvartti-julkaisussa

Tammi-syyskuussa valmistui uusia asuntoja vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta aloituksissa ja myönnetyissä rakennusluvissa asuntoja oli vuodentakaista enemmän

Kuluvan vuoden tammi-syyskuussa valmistui Espoossa 2 393 eli 979 asuntoa vuodentakaista vähemmän. Kuluvana vuonna valmistuvien asuntojen määräksi ennustetaan 3 600 – 3 900, mikä on vähemmän kuin viime vuonna, mutta edelleen erittäin suuri volyymi. Tammi-syyskuun aloituksissa uusia asuntoja oli 4017 eli 1141 enemmän kuin vuotta aiemmin. Uusien kohteiden rakennusluvissa oli 4134 asuntoa, mikä on 762 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot: Tyt/Asuntoyksikkö.

Eetvartti 3/2020 -julkaisu on ilmestynyt

Ajankohtaista Eetvartti – Espoon toimintaympäristökatsauksessa:

  • Espoo alueittain 2019 -julkaisu antaa kattavan annoksen tietoa Espoon eri alueista
  • YK:n kestävän kehityksen kaupunkiarvio valmistui Espoossa – yhdessä tekemällä
  • Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksilla ohjataan seudun rakentumista kestävästi
  • Suhdannekehitys indeksien valossa Espoossa sekä Kaupunkiradan ja Länsimetron kehityskäytävillä, huhti-toukokuun 2020 tilanne
  • Yritysten työpaikkakehitys Espoossa

Eetvartti-neljännesvuosijulkaisu

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väestönmuutosten ennakkotiedot: Tutkija Teija Jokiranta, teija.jokiranta@espoo.fi, puh. 043 8265 208
Työttömyys, asuntotuotanto ja Eetvartti-julkaisu: Tietopalvelupäällikkö Petri Lintunen, petri.lintunen@espoo.fi, puh. 043 8265 211

Tietoja julkaisijasta

Espoon kaupunki - Esbo stad
Espoon kaupunki - Esbo stad
PL 1 / PB 1
02070 ESPOON KAUPUNKI / ESBO STAD

+358 9 816 21http://www.espoo.fi

Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa.

Facebook

Twitter

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Espoon kaupunki - Esbo stad

Työtä yhdessä 2020 -tapahtuma luotasi kuntien uutta roolia työllisyydenhoitajana: Ensi vuonna yhä useampi työtön saa työnhakupalvelunsa TE-toimiston sijaan kunnalta23.10.2020 08:25:05 EESTTiedote

Helsinki, Espoo ja Vantaa järjestivät 21.10.2020 verkkotapahtuman Työtä yhdessä 2020, jossa nostettiin esiin työllisyydenhoidon ajankohtaisia teemoja. Tapahtuma oli kolmen suuren kaupungin lähtölaukaus tammikuussa 2021 käynnistyville työllisyyden kuntakokeiluille. Työvoimapalvelujen uudistaminen on mitä ajankohtaisin aihe suomalaisen työelämän ollessa murroksessa digitalisaation, globalisaation ja koronapandemian vuoksi. Tapahtuman pääpuhujia olivat työministeri Tuula Haatainen ja teknologiavaikuttaja Taneli Tikka. Päivän kestävän livelähetyksen juonsi André Noël Chaker. Kuntatalolta lähetettyyn tapahtumaan osallistui työministerin, kuntapäättäjien ja yritysten edustajien ohella yli 2500 osallistujaa verkkovälitteisesti eri puolilta Suomea. Puheenvuorot löytyvät Kunta-TV:n sivuilta tallenteina viikolla 44/2020.

Nämnden Svenska rum fastställde arbets- och lovtiderna för nästa läsår22.10.2020 21:51:11 EESTTiedote

På torsdagens möte fastställde nämnden Svenska rum de svenskspråkiga förskolornas, grundskolornas och gymnasiets arbets- och lovtider för läsåret 2021-2022 i Esbo. Nämnden beslutade också att Boställsskolan ändrar namn till Alberga skola från och med 1.8.2021 då skolan flyttar till nya lokaler i Monikko. På mötet behandlades även servicesedeln inom privat småbarnspedagogik samt projektet Espoonlahden päiväkoti 2.

Kaija och Heikki Siren förnyade vardagen med hjälp av arkitekturen: ”Det gjorde gott att det var knappt om pengar”22.10.2020 06:31:00 EESTTiedote

Kaija och Heikki Siren var ett avundsvärt arkitektpar som redan i början av sin karriär vann många viktiga utmärkelser i olika arkitekturtävlingar. Tidigare framgångar ledde till en flera år lång kedja av framgångsrika arbeten och utmärkelser, vilket även syns i bostäderna de ritat i Hagalund och Otnäs. Utställningen Allt och inget – Arkitekterna Kaija + Heikki Siren, som presenterar arkitektparets arkitektur, öppnas i KAMU Esbo stadsmuseum den 23.10.2020.

Kaija ja Heikki Siren uudistivat asumisen arkea: ”Se, että rahaa oli vähän, teki hyvää”22.10.2020 06:30:00 EESTTiedote

Kaija ja Heikki Siren oli kadehdittava arkkitehtiparivaljakko, joka sai uransa alkuvaiheessa useita tärkeitä palkintoja arkkitehtuurikilpailuissa. Varhaisista kilpailumenestyksistä seurasi usean vuoden voittoputki ja kilpailumenestys näkyy myös Tapiolan ja Otaniemen asuinrakennuksissa. Kaija ja Heikki Sirenin arkkitehtuuria esittelevä Kaikki ja ei mitään – Arkkitehdit Kaija + Heikki Siren -näyttely avautuu 23.10.2020 KAMU Espoon kaupunginmuseolla.

Iso Omena maternity and child health clinic and mental health services join forces to help parents21.10.2020 12:59:57 EESTPress release

The Iso Omena Service Centre’s maternity and child health clinic and mental health and substance abuse services have created a joint service model. The new model makes it easier for a public health nurse at the maternity and child health clinic to consult a psychologist if the nurse is especially concerned about the well-being of a new parent or a parent-to-be. The service model was selected as the winner in the innovation competition of the Iso Omena Service Centre.

Mödra- och barnrådgivningen i Iso Omena och mentalvården hjälper föräldrar tillsammans21.10.2020 12:56:43 EESTTiedote

Mödra- och barnrådgivningen samt mental- och missbruksvården som finns på servicetorget i Iso Omena har tillsammans utvecklat en ny tjänstemodell. Tack vare modellen kan rådgivningsbyråns hälsovårdare nu lättare konsultera en psykolog om hen känner speciell oro över en förälder i en familj som väntar barn eller nyss fått barn. Tjänstemodellen utsågs till vinnare i den innovationstävling som servicetorget i Iso Omena ordnade.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme