Tilastot ja tutkimukset -kuukausitiedote lokakuu 2021

Pääkaupunkiseudun hyvinvointikyselyn tulokset julkaistaan lokakuun puolivälissä

Pääkaupunkiseudun hyvinvointikyselyn ensimmäiset, kuvailevat tulokset julkaistaan lokakuun puolivälissä. Koko tulosraportti on saatavilla verkkosivulla https://pkskysely.kaupunkitieto.fi/ lokakuun puolivälin jälkeen. Se sisältää hyvinvoinnin ja terveyden kannalta keskeisimpien indikaattorien  jakaumia kunnittain sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. 

Pääkaupunkiseudun hyvinvointikysely on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten keväällä 2021 toteuttama asukkaiden elinoloja, terveyttä ja hyvinvointia kartoittava kyselytutkimus.  Tutkimukseen valittiin väestörekisterijärjestelmästä satunnaisesti noin 25 000 pääkaupunkiseudun 20 vuotta täyttänyttä asukasta. Vastauksia kertyi lähes 12 000, joista 4 800 oli helsinkiläisiä, 3 300 espoolaisia, 2 600 vantaalaisia ja 1 100 kauniaislaisia. Kyselyn vastausprosentti oli 47.

Espoon väestöennuste 2021–2030 (31.12.)

Espoon alueellisen väestöennusteen ennustekausi on 10 vuotta. Alueellinen väestönkasvu Espoon väestöennusteessa perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Espoossa oli asukkaita vuoden 2020 lopussa 292 796 ja Espoon väestömäärä 31.12.2030 on ennusteen mukaan 340 100, jolloin Espoon väestönkasvu vuoden 2020 lopusta ennustekauden loppuun vuoden 2030 loppuun on yhteensä 47 300 asukasta eli keskimäärin noin 4 700 asukasta vuodessa. Espoon väestömäärä ylittää 300 000 asukkaan rajan vuoden 2022 aikana.

Suuralueista eniten kasvavat Suur-Espoonlahti, Suur-Leppävaara ja Suur-Tapiola 11 000 – 8 900 asukkaalla. Suhteellinen kasvu on suurinta Suur-Kauklahdessa.

Espooseen valmistuu ennustekaudella 34 500 uutta asuntoa, joista vajaat 13 prosenttia pientaloihin.

Tilastot: Helsingin seudun Aluesarjat www.aluesarjat.fi –tilastotietokanta (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Väestöennuste > E1. Espoon väestö 31.12.1998-2020 ja väestöennuste 31.12.2021-2030.

Yhteenveto on saatavissa: Väestöennusteet

Espoon väestö oli vuoden 2021 elokuun lopussa ennakkotietojen mukaan 295 200 asukasta

Ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi tammi-elokuun aikana 2 380 asukkaalla, mikä on 540 asukasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Syntyneitä oli 200 lasta edellisvuotta enemmän ja kuolleita lähes viimevuotinen määrä. Luonnollinen väestönlisäys kasvoi 200 henkilöllä edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kuntien välinen nettomuutto oli tappiollinen, mutta aineistossa mahdollisesti olevan virheen vuoksi emme voi julkaista tarkkaa lukua. Maahanmuutto oli lähes sama kuin vuotta aiemmin, mutta espoolaisten muutto ulkomaille väheni. Nettosiirtolaisuus kasvoi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 120 henkilöllä.

Vuoden 2021 väestönkasvuksi tulee tammi-elokuun ennakkotietojen perusteella 3 600 asukasta. Kuntien välinen muuttoliike on ollut hyvin vaihtelevaa kuukausittain, joskus tappiollista joskus voitollista. Tämän vuoden kokonaisväestönkasvu riippuu pääosin maan sisäisen muuttoliikkeen loppuvuoden kehityksestä, jota on hyvin vaikea ennustaa.

Tammi-elokuussa Espoon väestöä lisäsi eniten maahanmuutto. Nettosiirtolaisuuden osuus väestönkasvusta oli 73 prosenttia, luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 51 prosenttia ja kuntien välinen muutto oli tappiollinen 24 prosentin verran. 

Espoo sai muuttovoittoa pohjoismaista 40 ja EU-maista 430 asukkaan verran. Suurin osa Espoon saamasta muuttovoitosta ulkomailta yleensä tulee pohjoismaiden ja EU-maiden ulkopuolelta, tammi-elokuussa määrä oli 1 170 asukasta. Tällä hetkellä 29 prosenttia muuttovoitosta ulkomailta tulee pohjois- tai EU-maista.

Vieraskielisiä asukkaita (Trimble Locus -tietokannan Väestöosan mukaan) oli elokuun lopussa 58 070, mikä on 19,7 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa vuoden 2021 tammi-elokuun väestönkasvusta oli 89 prosenttia.

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutoksista Eetvartti-julkaisussa

Sekä työttömiä työnhakijoita että avoimia työpaikkoja paljon

Elokuun 2021 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 15 941 ja työttömien osuus työvoimasta oli 10,7 %. Myös koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 10,7 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1473 ja 50 vuotta täyttäneitä 5391. Naisia oli 47 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 7011 eli 44 % työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 3145 avointa työpaikkaa.

Vaikka työttömyys oli kuluvan vuoden elokuussa alhaisempi kuin vuotta aiemmin, on se edelleen huomattavasti korkeampi kuin juuri ennen koronakriisiä viime vuoden helmikuussa.

Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna Espoossa oli elokuun lopulla työttömiä 11,5 % (2081 henkeä) vähemmän ja työttömyysaste oli 1,3 prosenttiyksikköä alhaisempi. Koko maassa työttömiä oli 15 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Espoossa 24 % (469 henkeä) vuodentakaista vähemmän. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömiä oli 58 % (2585 henkeä) enemmän vuodentakaiseen verrattuna. Avoimia työpaikkoja oli 84 % (1438 työpaikkaa) enemmän kuin vuotta aiemmin. Avointen työpaikkojen määrä kasvanut voimakkaasti kuluvan vuoden aikana.

Kuukausikatsaus Espoon työttömyydestä: Työttömyys kuukausittain

Laajempi katsaus työllisyydestä ja työttömyydestä neljännesvuosittain Eetvartti-julkaisussa

Eetvartti 3/2021 on julkaistu

Ajankohtaista Eetvartti – Espoon toimintaympäristökatsauksessa:

• Radioseurannalla uutta tietoa liito-oravien käyttäytymisestä kaupunkiympäristössä
• Kerrostalohuoneistojen keskineliöhinnat nousivat vuoden 2020 aikana eniten Tapiolassa ja laskivat eniten Laajalahdessa
• Suhdannekehitys indeksien valossa Espoossa sekä Kaupunkiradan ja Länsimetron kehityskäytävillä, toukokuun 2021 tilanne
• Yritysten työpaikkakehitys Espoossa
• Espoon väestöennuste 2021-2030 (31.12.)

Varttitiedot II neljännes 2021:

• Espoon väestö oli vuoden 2021 kesäkuun lopussa ennakkotietojen mukaan 294 840 asukasta
• Työpaikkojen määrä kasvussa
• Asuntotuotanto jatkuu yli 4000 asunnon vuosivauhdilla

Eetvartti-neljännesvuosijulkaisu