Tilastot ja tutkimukset -kuukausitiedote maaliskuu 2021

Ensimmäinen Helsinki GSE:n Uudenmaan tilanneraportti julki: Uudenmaan kuntien talous- ja työllisyyskehitys kääntynyt uuteen laskuun

Taloustieteen tutkimukseen erikoistunut Helsinki Graduate School of Economicsin (Helsinki GSE) tilannehuone on julkaissut ensimmäisen Uudenmaan tilanneraportin. Raportti tarjoaa reaaliaikaista tilastotietoa koronakriisin vaikutuksista Uudenmaan kuntien talouteen, työllisyyteen ja yrityksien toimintaan. Tietojen avulla kunnat ja muut alueen toimijat pystyvät seuraamaan kriisin etenemistä ja luomaan ajankohtaista tilannekuvaa sen vaikutuksista. 

Tarkempi uutinen aiheesta https://www.helsinkigse.fi/news/tilannehuoneen-uusimaa-rapotti-4-3-2021/

Tutustu raporttiin Helsinki GSE:n sivuilla (valitse Uusimaa_state-kansio) https://www.helsinkigse.fi/korona-data/

Seuraavaa raporttia käsitellään Tilastotorstai-tapahtumassa 25.3. klo 8.30 https://www.uudenmaanliitto.fi/tietopalvelut/tilastotorstai

Espoon väestö oli vuoden 2021 tammikuun lopussa ennakkotietojen mukaan 293 300 asukasta

Ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi tammikuun 2021 aikana 420 asukkaalla, mikä on 120 asukasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Syntyneitä oli noin 20 lasta edellisvuotta enemmän ja samoin kuolleita oli 40 edellisvuotta enemmän. Luonnollinen väestönlisäys aleni 20 henkilöllä edellisvuodesta. Kuntien välinen nettomuutto oli tappiollinen 80 asukkaan verran. Maahanmuutto laski 120 hengellä edellisvuodesta, espoolaisten muutto ulkomaille väheni 20 hengellä ja nettosiirtolaisuus laski edellisvuodesta 100 henkilöllä.

Tammikuussa 2021 Espoon väestöä lisäsi eniten maahanmuutto. Nettosiirtolaisuuden osuus väestönkasvusta oli 81 prosenttia, luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 59 prosenttia. Sen sijaan kuntien välinen muutto oli tappiollinen 80 asukkaan verran, 40 prosenttia.

Espoo sai muuttovoittoa pohjoismaista 10 asukkaan verran ja EU-maista 60 asukkaan verran. Suurin osa Espoon saamasta muuttovoitosta ulkomailta yleensä tulee pohjoismaiden ja EU-maiden ulkopuolelta, tammikuussa määrä oli 80 asukasta. Kuitenkin tällä hetkellä noin puolet muuttovoitosta ulkomailta tulee pohjois- ja EU-maista. Mukana lienee myös suomalaisia paluumuuttajia.

Vieraskielisiä asukkaita (Trimble Locus -tietokannan Väestöosan mukaan) oli vuoden 2021 tammikuun lopussa 53 500, mikä on yli 19 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa vuoden 2021 tammikuun väestönkasvusta oli yli 80 prosenttia.

Tammikuu	Elävänä syntyneet	Kuolleet	Luonnollinen väestönlisäys	Kuntien välinen tulomuutto	Kuntien välinen lähtömuutto	Kuntien välinen netto-muutto	Maahan-muutto	Maasta-muutto	Netto-siirto-laisuus	Väestön-lisäys**	Väkiluku/ ennakko-väkiluku
2020*	262	128	134	1 363	1 451	-88	361	111	250	301	290 032
2021*	278	167	111	1 424	1 499	-75	245	92	153	420	293 333
Muutos	16	39	-23	61	48	13	-116	-19	-97	119	3 301
* Ennakkotieto		Lähde: Tilastokeskus
** ei sisällä väkiluvun korjausta

Työttömiä 1,5-kertainen määrä vuodentakaiseen verrattuna

Uudenmaan ely-keskuksen julkaiseman epävirallisen korona-ajan työllisyysseurannan mukaan Espoossa oli helmikuun lopulla työttömiä 16 860, joista lomautettuja oli 3056. Työttömien osuus työvoimasta oli 11,5 %. Korona-ajan työllisyysseurannan luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia virallisiin työttömyyslukuihin.

Tuoreimmat viralliset tiedot ovat tammikuun lopulta, jolloin Espoossa oli työttömiä yhteensä 16 870 ja työttömien osuus työvoimasta oli 11,5 %. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1580 ja 50 vuotta täyttäneitä 5666. Naisia oli 45,8 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 5289 eli 31,4 % työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 2622 avointa työpaikkaa.

Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna Espoossa oli tammikuun lopulla työttömiä 1,5-kertaa (5778 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 3,9 prosenttiyksikköä korkeampi. Koko maassa työttömiä oli noin 1,3-kertainen määrä vuodentakaiseen verrattuna. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Espoossa 1,7-kertainen määrä (665 henkeä enemmän) ja pitkäaikaistyöttömiä 1,5 kertainen määrä (1836 henkeä enemmän) vuodentakaiseen verrattuna. Avoimia työpaikkoja oli 20 % (648 työpaikkaa) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Viime vuoden helmikuuhun asti avointen työpaikkojen määrä oli kasvanut lähes yhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta.

Lokakuussa 2016 alkanut työttömyyden väheneminen hidastui voimakkaasti vuonna 2019 ja lopulta pysähtyi viime vuoden helmikuussa. Koronakriisin myötä työttömyys kääntyi jyrkkään nousuun saavuttaen huippunsa viime toukokuussa (23 177 työtöntä ja työttömyysaste 15,8 %). Sen jälkeen työttömyys laski hidastuvaa tahtia, kunnes se kääntyi jälleen kasvuun viime joulukuussa.

Kuukausikatsaus Espoon työttömyydestä:espoo.fi > Työttömyys kuukausittain

Laajempi katsaus työllisyydestä ja työttömyydestä neljännesvuosittainEetvartti-julkaisussa