Tilastot ja tutkimukset -kuukausitiedote syyskuu 2020

Espoo alueittain 2019 -julkaisu antaa kattavan annoksen tietoa Espoon eri alueista

Espoo alueittain -raportissa vertaillaan Espoon eri alueita keskenään indikaattorien, kuten väestörakenteen, työssäkäynnin, asumisen ja hyvinvoinnin suhteen. Vertailua on tehty myös Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkeihin. Koska Espoo on Suomen mittakaavassa väestömäärältään suuri ja luonteeltaan moninainen kaupunki, on kiinnostavaa tarkastella tilastoja myös Espoon osa-alueittain.

Espoota koskeva tarkastelu on tehty pääosin tilastoalueittain. Julkaisuun on koottu erilaisia väestöä, koulutusta, tuloja, terveyttä, työvoimaa, työpaikkoja, asuntoja ja rakennuksia kuvaavia indikaattoreita. Julkaisu mahdollistaa Espoon alueiden erityispiirteiden paremman ymmärtämisen näiden indikaattoreiden avulla. Osa indikaattoreista on kuvattu taulukoin, osa erilaisina karttaesityksinä tai muina graafeina. Osasta indikaattoreita on koostettu myös teematiivistykset. Lisäksi julkaisuun on kirjoitettu lyhyet vertailutekstit suuralueista, Helsingistä, Vantaasta ja koko Suomesta.

Tutustu julkaisuun: Espoo alueittain 2019

Espoon väestönmuutokset 2019 -julkaisu on valmistunut

Espoon väestönlisäyksestä selvästi suurempi osa tuli vuonna 2019 muuttovoitosta (4 511 henkeä) kuin luonnollisesta väestönkasvusta (1 501 henkeä). Vuoden 2019 muuttovoitosta saatu väestönlisäys oli suurin viimeisen 40 vuoden aikana. Espoon muuttovoitossa painottuvat nuoret työikäiset aikuiset sekä pienet lapset, kun taas muuttotappio koskee pääasiassa 50 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutustu julkaisuun: Väestönmuutokset 2019

Pääkaupunkiseudun yhteisen hyvinvointikyselyn valmistelu on alkanut

Pääkaupunkiseudun kunnat Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen toteuttavat yhteistyössä laajan hyvinvointikyselyn. Kyselyssä kerätään tietoa kuntalaisten koetusta terveydestä ja hyvinvoinnista. Kyselytutkimuksen valmistelu on alkanut ja tiedonkeruu on tarkoitus toteuttaa vuoden 2021 alussa. Tuloksia saadaan loppukeväällä 2021.

Kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimus käynnistyy

Valtakunnallisessa kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksessa selvitetään kuntalaisten tyytyväisyyttä julkisiin palveluihin sekä asumiseen kaupungissa. Espoo on osallistunut tutkimukseen yhdeksän kertaa vuodesta 1983 lähtien. Mukana on myös muita suuria kaupunkeja, esimerkiksi naapurikaupungit Helsinki ja Vantaa. Tutkimus on toteutettu valtuustokausittain. Välivuosina Espoossa on toteutettu Kuntapalvelujen laatu -tutkimusta.

Espoon väestö oli vuoden 2020 heinäkuun lopussa ennakkotietojen mukaan 291 400 asukasta

Ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi tammi-heinäkuun aikana yli 1 700 asukkaalla, mikä on lähes 2 200 asukasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Syntyneitä oli 50 ja kuolleita 100 edellisvuotta enemmän. Luonnollinen väestönlisäys oli 50 henkeä edellisvuotta matalampi. Kuntien välinen nettomuutto oli tappiollinen yli 440 asukkaan verran. Maahanmuutto väheni 260 hengellä edellisvuodesta, espoolaisten muutto ulkomaille myös väheni 420 hengellä ja nettosiirtolaisuus kasvoi edellisvuodesta yli 160 henkilöllä.

Tammi-heinäkuussa Espoon väestöä lisäsi eniten maahanmuutto. Nettosiirtolaisuuden osuus väestönkasvusta oli 79 prosenttia, luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 47 prosenttia. Sen sijaan kuntien välinen muutto oli tappiollinen 26 prosenttia. Laskua edellisvuoteen oli peräti yli 2 300 asukasta. Espoosta muutetaan nyt runsain määrin muualle. Muuttotase on ollut tänä vuonna positiivinen vain toukokuussa.

Espoo sai muuttovoittoa pohjoismaista 100 ja EU-maista 400 asukkaan verran. Suurin osa Espoon saamasta muuttovoitosta ulkomailta tulee kuitenkin pohjoismaiden ja EU-maiden ulkopuolelta, tammi-heinäkuussa määrä oli 810 henkilöä, mikä on 62 prosenttia ulkomaisesta nettomuutosta.

Vieraskielisiä asukkaita (Trimble Locus -tietokannan Väestöosan mukaan) oli heinäkuun lopussa 55 080, mikä on lähes 19 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa vuoden 2020 tammi-heinäkuun väestönkasvusta oli lähes 100 prosenttia.

Heinäkuu	Elävänä syntyneet	Kuolleet	Luonnollinen väestönlisäys	Kuntien välinen tulomuutto	Kuntien välinen lähtömuutto	Kuntien välinen netto-muutto	Maahan-muutto	Maasta-muutto	Netto-siirto-laisuus	Väestön-lisäys**	Väkiluku/ ennakko-väkiluku
2019	1 718	885	833	10 679	8 786	1 893	2 139	988	1 151	3 877	287 509
2020*	1 763	982	781	9 681	10 118	-437	1 884	570	1 314	1 708	291 439
Muutos	45	97	-52	-998	1 332	-2 330	-255	-418	163	-2 169	3 930
* Ennakkotieto		Lähde: Tilastokeskus
** sisältää väkiluvun korjauksen

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutosten ennakkotiedoista: Eetvartti-neljännesvuosijulkaisu

Yritysten liikevaihto Espoossa kääntyi laskuun vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä, henkilöstömäärän supistuminen alkoi huhtikuussa

Liikevaihto ja henkilöstömäärä supistuivat kuluvan vuoden alkupuolella etenkin kaupan, matkailu- ja ravitsemistoiminnan ja kuljetuksen toimialalla.

Espoossa oli vuoden 2020 tammi-toukokuussa henkilötyövuosien mukaan estimoituna noin 111 000 yritystyöpaikkaa. Vuosina 2011-2017 määrä oli 104 000 - 105 000, ja kääntyi vuonna 2018 selvään nousuun. Vuonna 2019 yritystyöpaikkojen määrä kasvoi 3700:lla edellisvuodesta. Vuonna 2020 kasvu taittui ja tammi-toukokuussa määrä suunnilleen vuodentakaisella tasolla.

Tilastokeskuksen suhdannepalvelun aineisto kuvaa yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitystä Espoossa, Kaupunkiradan kehityskäytävällä sekä Länsimetron kehityskäytävällä ja asemanseuduilla. Tuoreimmat tiedot kuvaavat kevään 2020 tilannetta. Aiheesta on laajempi katsaus kohta ilmestyvässä Eetvartti-julkaisussa.

Lomautettujen määrä laskenut toukokuun huippulukeman jälkeen, myös kokonaan työsuhdetta vailla olevien määrä kääntynyt laskuun

Uudenmaan ely-keskuksen julkaiseman epävirallisen korona-ajan työllisyysseurannan mukaan Espoossa oli elokuun kolmannella viikolla (viikko 34) työttömiä 18 615, kun heinäkuun lopussa virallisen tilaston mukaan työttömiä oli 20 911. Kesä-elokuun aikana työttömien määrä on vähentynyt toukokuun huippulukemasta ja työttömyysaste on laskenut kesä-elokuun aikana noin prosenttiyksikön kuukausivauhdilla. Työttömyysaste oli elokuun kolmannella viikolla koronaseurannan mukaan 13 %. Lomautettujen määrä kasvoi jyrkästi keväällä ja kääntyi laskuun kesäkuussa. Uudenmaan ely-keskuksen epävirallisen tiedon mukaan kokonaan työsuhdetta vailla olevien määrä kääntyi laskuun elokuussa.

Tuoreimmat viralliset tiedot ovat kesäkuun lopulta, jolloin Espoossa oli työttömiä yhteensä 20 911 ja työttömyysaste oli 14,3 %. Koko maan työttömyysaste oli 14,7 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 2480 ja 50 vuotta täyttäneitä 6158. Naisia oli 49,3 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 4322 eli 20,7 % työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 1540 avointa työpaikkaa.

Heinäkuun lopulla Espoossa oli 1,6-kertaa (8125 työtöntä) enemmän kuin vuotta aiemmin ja työttömyysaste oli 5,5 prosenttiyksikköä vuodentakaista korkeampi. Koko maassa työttömiä oli noin 1,4-kertainen määrä vuodentakaiseen verrattuna. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Espoossa lähes kaksinkertainen määrä (1200 henkeä enemmän) vuodentakaiseen verrattuna ja pitkäaikaistyöttömiä viidennes (712 henkeä) vuodentakaista enemmän. Avoimia työpaikkoja oli 28 % (593) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Viime helmikuuhun asti avointen työpaikkojen määrä oli kasvanut lähes yhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta.

Kuukausikatsaus Espoon työttömyydestä:espoo.fi > Työttömyys kuukausittain

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus työllisyydestä ja työttömyydestä Eetvartti-julkaisussa

Tammi-kesäkuussa valmistui uusia asuntoja reilu puolet vuodentakaisesta tuotannosta, aloituksissa asuntoja vajaa kolmannes enemmän vuodentakaiseen verrattuna

Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa valmistui Espoossa 1598 uutta asuntoa eli 1286 asuntoa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Aloituksissa asuntoja oli 2967, mikä oli 641 enemmän kuin vuodentakaisissa aloituksissa. Uusien kohteiden rakennusluvissa oli 3064 uutta asuntoa. Määrä oli hieman vuodentakaista suurempi.

Katsaus toisen vuosineljänneksen asuntotuotannosta on kohta ilmestyvässä Eetvartti-julkaisussa.

Keskimäärin kalleimmat kerrostalohuoneistojen neliöhinnat Tapiolan keskustassa ja edullisimmat Viherlaaksossa

Tilastokeskuksen tietojen  mukaan vuonna 2019  keskineliöhinta ylitti 4 300 euroa postinumeroalueittain Tapiolassa (02100), Westendissä (02160), Niittykummussa (02200), Haukilahdessa (02170) ja Uusmäessä (02680).

Keskineliöhinnat nousivat kerrostalohuoneistoissa edellisestä vuodesta eniten Westendin postinumeroalueella.

Aiheesta on laajempi katsaus kohta ilmestyvässä Eetvartti-julkaisussa.