Tilastot ja tutkimukset -kuukausitiedote syyskuu 2022

Espoon väestö oli vuoden 2022 heinäkuun lopussa ennakkotietojen mukaan 301 150 asukasta

Ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi vuoden 2022 tammi-heinäkuun aikana 4 020 asukkaalla, mikä on 1 330 asukasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Espoo kasvoi Suomen kunnista eniten, seuraavaksi eniten kasvoivat Helsinki (2 810 asukasta), Vantaa (1 930 asukasta) ja Tampere (1 220 asukasta).

Syntyneitä oli Espoossa 100 lasta vuotta aiempaa vähemmän ja kuolleita 70 henkilöä vuotta aiempaa enemmän. Luonnollinen väestönlisäys (810 henkeä) pieneni 160 henkilöllä vuotta aiemmasta. Kuntien välinen muutto oli voitollinen 1 230 asukkaan verran, mikä on 1 120 asukasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuntien välinen tulomuutto oli 180 henkeä pienempi kuin vuotta aiemmin ja lähtömuutto 1 300 henkeä pienempi kuin vuotta aiemmin. Maahanmuutto kasvoi 180 hengellä ja espoolaisten muutto ulkomaille 10 henkilöllä vuotta aiemmasta, joten nettomaahanmuutto (1 780 henkeä) kasvoi vuotta aiemmasta 170 henkilöllä.

Vuoden 2022 väestönkasvuksi tulisi noin 6 900 asukasta tammi-heinäkuun tietojen perusteella, mikä on paljon. Erityisesti kuntien välinen lähtömuutto on pienentynyt vuotta aiempaan verrattuna.

Tammi-heinäkuussa Espoon väestöä lisäsi eniten nettomaahanmuutto. Sen osuus väestönkasvusta oli 47 prosenttia. Kuntien välisen nettomuuton osuus oli 32 prosenttia ja luonnollisen väestönlisäyksen osuus 21 prosenttia väestönkasvusta.

Espoo sai muuttovoittoa 250 asukkaan verran EU-maista. Suurin osa Espoon saamasta muuttovoitosta ulkomailta tulee EU-maiden ulkopuolelta, tammi-heinäkuussa määrä oli 1 530 asukasta ja osuus 86 prosenttia ulkomaisesta nettomuutosta.

Vieraskielisiä asukkaita (Trimble Locus, Väestö) oli vuoden 2022 heinäkuun lopussa 63 210, mikä on 21 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa tammi-heinäkuun väestönkasvusta oli 74 prosenttia.

Tammi-heinäkuu	Elävänä syntyneet	Kuolleet	Luonnollinen väestönlisäys	Kuntien välinen tulomuutto	Kuntien välinen lähtömuutto	Kuntien välinen netto-muutto	Maahan-muutto	Maasta-muutto	Netto-maahan-muutto	Väestön-lisäys**	Väkiluku/ ennakko-väkiluku
2021	1 958	989	969	10 890	10 780	110	2 385	775	1 610	2 689	295 485
2022*	1 859	1 054	805	10 714	9 484	1 230	2 568	785	1 783	4 017	301 149
Muutos	-99	65	-164	-176	-1 296	1 120	183	10	173	1 328	5 664
* Ennakkotieto		Lähde: Tilastokeskus
** sisältää väkiluvun korjauksen

Väestönmuutosten ennakkotiedot PowerBI-esityksenä

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutoksista Eetvartti-julkaisussa

 

Yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä vahvassa kasvussa

Tuoreimpien estimaattien mukaan Espoossa oli kuluvan vuoden tammi-toukokuussa noin 122 000 yritystyöpaikkaa (yrityksissä työskentelevää henkilöä). Kasvua vuodentakaisesta määrästä oli noin viisi prosenttia. Koronapandemian alussa vuonna 2020 kasvu notkahti 0,5 %:iin, mutta seuraavana vuonna kasvuvauhti jopa ylitti vuosien 2018 ja 2019 tason (n. 4 %).  Yritysten kokonaisliikevaihto Espoossa kasvoi vuoden 2021 aikana 8,2 % edeltävän vuoden tasosta. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 12,9 % vuodentakaisesta. Huhtikuussa estimoitu liikevaihto kasvoi peräti 19,2 %.

Tilastokeskuksen Suhdannepalvelu tuottaa estimaatit yritysten yhteenlasketusta henkilöstömäärästä ja liikevaihdosta kahdesti vuodessa tammikuun ja heinäkuun lopulla, ja niiden ajallinen viive on 2-4 kuukautta. Estimoidut luvut eivät ole eksaktia tilastotietoa, mutta ne antavat kohtuullisen hyvän ja ajantasaisen kuvan yritystoiminnan kehityksestä Espoossa.

Aineisto kuvaa yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitystä Espoossa, Länsimetron ja Kaupunkiradan kehityskäytävällä sekä Kehä II:n vyöhykkeellä.  Lisäksi tarkastelussa on mukana Länsimetron asemanseudut sekä Kaupunkiradan varrelta Leppävaaran, Kilon-Keran ja Espoon keskuksen asemanseudut. Suurimmilta aluekokonnaisuuksilta tuotetaan estimaatit myös toimialaryhmiltä 1) teollisuus ja rakentaminen, 2) kauppa, matkailu- ja ravitsemusala ja kuljetus, 3) palvelualat sekä uutena toimialaryhmänä 4) korkean osaamisen toimialat.

Aineistosta koottu raportti on jaettu kaupungin johtoryhmälle ja strategiaryhmälle. Raportista julkaistaan tiivistetty versio seuraavassa Eetvartissa, joka ilmestyy syyskuussa.

Työttömyysluvut edelleen laskussa, kesä- ja heinäkuussa työttömyys säännöllisesti korkeimmillaan

Heinäkuun 2022 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 14 334 ja työttömien osuus työvoimasta oli 9,5 %. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 10,3 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1239 ja 50 vuotta täyttäneitä 4733. Naisia oli 47 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 5580 eli 39 % työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 3291 avointa työpaikkaa.

Kokonaistyöttömyyden lasku korona-ajan huippulukemista (23 177 työtöntä toukokuussa 2020) perustui pitkään pääosin lomautettujen määrän vähenemiseen. Viime vuoden syyskuusta lähtien myös ilman työsuhdetta olevien työttömien määrä on laskenut vuodentakaiseen verrattuna.

Työttömyysluvut ovat lähestymässä koronaa edeltävän ajan tasoa. Kolmen vuoden takaiseen eli koronapandemiaa edeltävään tilanteeseen verrattuna työttömien osuus työvoimasta oli kesäkuussa reilu puoli prosenttiyksikköä korkeampi ja työttömiä oli 1548 enemmän.

Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna Espoossa oli heinäkuun 2022  lopulla työttömiä 20 % (3599 henkeä) vähemmän ja työttömyysaste oli 2,4 prosenttiyksikköä alhaisempi. Koko maassa työttömiä oli 16 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Espoossa 33 % (602 henkeä) vuodentakaista vähemmän. Myös kaksi vuotta kasvussa ollut pitkäaikaistyöttömyys kääntyi viime maaliskuussa laskuun ja kesäkuussa määrä oli 22 % (1546 henkeä) pienempi kuin vuotta aiemmin. Avoimia työpaikkoja oli 31 % (783 työpaikkaa) enemmän kuin vuotta aiemmin. Avointen työpaikkojen määrä kasvanut voimakkaasti kuluneen reilun vuoden aikana.

Tuoreimmat työttömyystiedot PowerBI-esityksenä

Kuukausikatsaus Espoon työttömyydestä: Työttömyys kuukausittain
Laajempi katsaus työllisyydestä ja työttömyydestä neljännesvuosittain Eetvartti-julkaisussa

Ajankohtaista tietoa Helsingin seudun kehityksestähttps://www.helsinginseudunsuunnat.fi/