Työllisyysrahasto

Tilastotietoa ansiopäivärahasta: naisten keskimääräinen ansiopäiväraha huomattavasti pienempi kuin miesten, Uudellamaalla keskimääräinen ansiopäiväraha selvästi muita maakuntia korkeammalla tasolla

Jaa
Suurimmat ansiopäivärahat työttömyysajalta maksettiin Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Lapissa ja Varsinais-Suomessa (yli 65 euroa päivältä) vuonna 2020.
Suurimmat ansiopäivärahat työttömyysajalta maksettiin Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Lapissa ja Varsinais-Suomessa (yli 65 euroa päivältä) vuonna 2020.

Työllisyysrahasto maksoi työttömyyskassoille 2 618 miljoonaa euroa ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen vuonna 2020, mikä oli 979 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019. Ansiopäivärahaa sai noin 456 000 henkilöä, joista miehiä oli noin 227 000 ja naisia noin 229 000 vuonna 2020. 

Selkeästi suurin ammattiluokka, joka naisista sai ansiopäivärahaa työttömyysajalta, oli palvelu- ja myyntityöntekijät. Miehien kohdalla ansiopäivärahan saajat työttömyysajalta jakautuivat tasaisemmin, eniten ansiopäivärahaa työttömyysajalta saivat rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät. 

Erityisesti naisten osalta korostui palvelu- ja myyntityöntekijöiden osuus kaikista ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavista naisista, sillä heidän suhteellinen osuutensa oli noin 32 %. Vastaavasti miesten suurimman ammattiluokan, eli rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät, suhteellinen osuus oli noin 26 %, kertoo Työllisyysrahaston rahoitusanalyytikko Antti Klemola.

Miehet saivat ansiopäivärahaa keskimäärin noin 83 päivältä ja heidän keskimääräinen ansiopäivärahansa oli suuruudeltaan noin 75 euroa päivältä vuonna 2020. 

Naiset saivat ansiopäivärahaa keskimäärin noin 92 päivältä vuonna 2020 ja heidän keskimääräinen ansiopäivärahansa oli noin 59 euroa päivältä. 

Ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavien suurin yksittäinen tuloluokka oli 2000 - 2500 euroa ansaitsevat. Heitä oli 24 % koko joukosta. Vuonna 2020 noin 72 % ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavista kuului tuloluokkaan 1500 - 3500 euroa ansaitsevat. 

Koronavuodessa 2020 oli paljon samaa aiempien taantumavuosien kanssa: työttömyys kohosi ja Työllisyysrahaston menot olivat nousussa. Viime vuosi poikkesi ns. normaalista taantumavuodesta siinä, että työttömyyden ja erityisesti lomautusten kasvu oli erittäin nopeaa keväällä 2020. Lomautettujen työnhakijoiden määrä säilyi poikkeuksellisen korkealla tasolla koko vuoden 2020. Lomautusmenon kasvu selitti lisäksi huomattavan osan rahaston menojen kasvusta, kun menot normaalisti jakaantuvat tasaisemmin työttömyyden eri muotojen kesken, taustoittaa Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtaja Tapio Oksanen

Ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavien keskimääräinen ikä oli 44,5 vuotta. Suurin yksittäinen ikäluokka oli 60 vuotta tai sitä vanhemmat henkilöt. 55- ja yli 60-vuotiaat muodostivat yhdessä noin 27 % ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavista vuonna 2020. 

Ansiopäiväraha työttömyysajalta maakunnittain 

Vuonna 2020 suurimmat ansiopäivärahat työttömyysajalta maksettiin Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Lapissa ja Varsinais-Suomessa. Näissä maakunnissa ansiopäivärahaa maksettiin keskimäärin yli 65 euroa päivältä. 

Uudellamaalla keskimääräinen ansiopäiväraha työttömyysajalta oli selvästi muita maakuntia korkeammalla tasolla. Muiden maakuntien kesken jakauma olikin sitten jo hieman tasaisempaa, Antti Klemola sanoo. 

Pienimmät ansiopäivärahat työttömyysajalta maksettiin Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa, Eteläpohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Näissä maakunnissa ansiopäivärahaa maksettiin keskimäärin alle 60 euroa päivältä. 

Eniten ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavia oli Uudellamaalla (122 250 henkilöä), Pirkanmaalla (43 310 henkilöä) ja Varsinais-Suomessa (40 007 henkilöä) vuonna 2020. 

Vähiten ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavia oli Ahvenanmaalla (983 henkilöä), Keski-Pohjanmaalla (4 769 henkilöä) ja Kainuussa (6 358 henkilöä). 

Vastaavanlainen järjestys on havaittavissa maakuntiin maksettujen päivärahojen kokonaismäärässä. Eniten ansiopäivärahaa työttömyysajalta maksettiin Uudellemaalle (732 milj. euroa), Pirkanmaalle (229 milj. euroa) sekä Varsinais-Suomeen (205 milj. euroa). 

Vähiten ansiopäivärahaa työttömyysajalta maksettiin Ahvenanmaalle (6 milj. euroa), Keski-Pohjanmaalle (24 milj. euroa) sekä Kainuuseen (38 milj. euroa). 

Ansiopäivärahapäiviä työttömyysajalta kertyi eniten saajaa kohden Kainuussa (101 päivää), Lapissa (98 päivää) ja Pohjois-Karjalassa (95 päivää). 

Vähiten ansiopäivärahapäiviä työttömyysajalta kertyi saajaa kohden Pohjanmaalla (62 päivää), Etelä-Pohjanmaalla (76 päivää) ja Varsinais-Suomessa (78 päivää). 

Työllisyysrahasto tuo turvaa työnmuutoksissa

Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut palkansaajilta ja työnantajilta. Maksuilla rahoitetaan mm. työttömyysturvaa, eläke-etuuksia sekä aikuiskoulutustukea. Vuonna 2020 Työllisyysrahasto maksoi työttömyysturvamenoihin työttömyyskassoille 2 618 miljoonaa euroa sekä Kelalle 207 miljoonaa euroa. 

Koronaviruspandemian aiheuttama työttömyyden, ja erityisesti lomautusten, kasvu sai aikaan äkillisen ja voimakkaan kasvun rahoittamissamme työttömyysturvamenoissa. Työllisyysrahasto turvasi etuuksien maksamisen muun muassa laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja sekä hyödyntämällä suhdannepuskuria ja lainalimiittejä. 

Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Ansiosidonnainen työttömyysturva vuonna 2020

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suurimmat ansiopäivärahat työttömyysajalta maksettiin Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Lapissa ja Varsinais-Suomessa (yli 65 euroa päivältä) vuonna 2020.
Suurimmat ansiopäivärahat työttömyysajalta maksettiin Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Lapissa ja Varsinais-Suomessa (yli 65 euroa päivältä) vuonna 2020.
Lataa
Ansiorahapäiviä kertyi eniten saajaa kohden Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa vuonna 2020.
Ansiorahapäiviä kertyi eniten saajaa kohden Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa vuonna 2020.
Lataa
Ansiopäivärahan saajien keski-ikä oli 44,5 vuotta vuonna 2020.
Ansiopäivärahan saajien keski-ikä oli 44,5 vuotta vuonna 2020.
Lataa
Vuonna 2020 ansiopäivärahaa saavien suurin yksittäinen tuloluokka oli 2000–2500 euroa tienaavat.
Vuonna 2020 ansiopäivärahaa saavien suurin yksittäinen tuloluokka oli 2000–2500 euroa tienaavat.
Lataa
Vuonna 2020 työttömyysajalta eniten ansiopäivärahaa saivat naisista palvelu- ja myyntityöntekijät ja miehistä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät.
Vuonna 2020 työttömyysajalta eniten ansiopäivärahaa saivat naisista palvelu- ja myyntityöntekijät ja miehistä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät.
Lataa
Vuonna 2020 eniten ansiopäivärahan saajia oli Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, jokaisessa yli 40 000.
Vuonna 2020 eniten ansiopäivärahan saajia oli Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, jokaisessa yli 40 000.
Lataa
Suurimmat ansiopäivärahamenot olivat Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, jokaisessa yli 200 milj. € vuonna 2020.
Suurimmat ansiopäivärahamenot olivat Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, jokaisessa yli 200 milj. € vuonna 2020.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työllisyysrahasto
Työllisyysrahasto
Kansakoulukuja 1, Pl 191
00100 HELSINKI

https://www.tyollisyysrahasto.fi/tyollisyysrahasto/

Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan mm. työttömyysturvaa ja edistetään palkansaajien osaamisen kehittämistä aikuiskoulutusetuuksilla. Työllisyysrahasto on tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työllisyysrahasto

Seminaari: Aikuiskoulutustuki osana jatkuvaa oppimista7.9.2021 13:58:06 EEST | Kutsu

KUTSU Työllisyysrahaston seminaari Aikuiskoulutustuki osana jatkuvaa oppimista torstaina 9.9.2021 klo 13 - 15.30 Jatkuva oppiminen tarkoittaa osaamisen kehittämistä elämän ja työuran eri vaiheissa. Aikuiskoulutustuen avulla osaamistaan ja ammattitaitoaan kehittää tai ammattia vaihtaa noin 25 000 suomalaista palkansaajaa vuosittain. Ansiosidonnaisen aikuiskoulutustuen käytön suosio on kasvanut vuosittain 2000-luvulla. Seminaarissa saamme kuulla mm. miten työuran aikainen oppiminen toteutuu, miten aikuiskoulutustuki tukee jatkuvaa oppimista sekä miten aikuiskoulutustukea tulisi kehittää. Aiheita tarkastellaan yhdistämällä tutkimustieto ja kokemukset työuran aikaisesta oppimisesta. Ilmoittaudu mukaan mielenkiintoiseen ja ajankohtaiseen virtuaalitapahtumaan viimeistään tiistaina 7.9.2021. Ilmoittautuessasi saat henkilökohtaisen linkin tapahtumaan. Ohjelma Aikuiskoulutustuen vaikutus jatkuvassa oppimisessa Janne Metsämäki, toimitusjohtaja, Työllisyysrahasto Työllisyysrahasto työn murroksess

Seminaari: Aikuiskoulutustuki osana jatkuvaa oppimista30.8.2021 12:58:24 EEST | Kutsu

KUTSU Työllisyysrahaston seminaari Aikuiskoulutustuki osana jatkuvaa oppimista torstaina 9.9.2021 klo 13 - 15.30 Jatkuva oppiminen tarkoittaa osaamisen kehittämistä elämän ja työuran eri vaiheissa. Aikuiskoulutustuen avulla osaamistaan ja ammattitaitoaan kehittää tai ammattia vaihtaa noin 25 000 suomalaista palkansaajaa vuosittain. Ansiosidonnaisen aikuiskoulutustuen käytön suosio on kasvanut vuosittain 2000-luvulla. Seminaarissa saamme kuulla mm. miten työuran aikainen oppiminen toteutuu, miten aikuiskoulutustuki tukee jatkuvaa oppimista sekä miten aikuiskoulutustukea tulisi kehittää. Aiheita tarkastellaan yhdistämällä tutkimustieto ja kokemukset työuran aikaisesta oppimisesta. Ilmoittaudu mukaan mielenkiintoiseen ja ajankohtaiseen virtuaalitapahtumaan viimeistään perjantaina 3.9.2021. Ilmoittautuessasi saat henkilökohtaisen linkin tapahtumaan. Ohjelma Aikuiskoulutustuen vaikutus jatkuvassa oppimisessa Janne Metsämäki, toimitusjohtaja, Työllisyysrahasto Työllisyysrahasto työn murrokse

Työllisyysrahaston rahoittamat työttömyysturvamenot kasvoivat 48 % vuonna 202025.3.2021 13:46:33 EET | Tiedote

Työllisyysrahaston rahoittamat työttömyysturvan menot kasvoivat 48 % vuonna 2020. Huolimatta voimakkaasti kasvaneista työttömyysturvamenoista Työllisyysrahaston maksuvalmius säilyi hyvällä tasolla vuonna 2020. Vuonna 2020 Työllisyysrahasto maksoi työttömyyskassoille yhteensä 2 618 miljoonaa euroa, josta Työllisyysrahasto rahoitti 52 % ja valtio 48 %. Työllisyysrahaston osuus kerättiin palkansaajien ja työnantajien maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla. Koska valtio poikkeuksellisesti maksoi lomautuspäivärahoihin peruspäivärahan suuruisen valtionosuuden lähes koko vuoden 2020 ajalta, sen osuus ansiosidonnaisen työttömyysturvamenojen rahoituksesta oli suurempi kuin aikaisempina vuosina. Esimerkiksi vuonna 2019 valtion osuus työttömyyskassojen rahoituksesta oli 42 %. Kelalle tilitettiin työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuus työttömyysvakuutusmaksun tuotosta perusturvan rahoitukseen. Kelalle tilitettiin yhteensä 207 miljoonaa euroa. - Koronapandemia aiheutti keväällä 2020

Työttömyyskassojen vastaanottamien hakemusten määrä korkeimmillaan sitten kesän 20209.3.2021 13:17:09 EET | Tiedote

Tammikuussa 2021 työttömyyskassoille lähetettyjen ensihakemusten määrä oli korkeammalla tasolla kuin elokuussa 2020. Tammikuussa ensihakemuksia saapui työttömyyskassoille lähes 33 000 kpl:tta, kun niitä saapui hieman alle 19 000 kpl:tta joulukuussa 2020. Nousua hakemusten määrässä oli noin 14 300 kpl:tta eli noin 77 %. Vastaavasti vuotta aiemmin, tammikuussa 2020 ensihakemuksia saapui lähes 22 500 kappaletta. Tammikuussa 2021 nousua vuodentakaiseen tilanteeseen oli siis noin 47 %. - Kolmena edellisenä vuonna ensihakemusten määrä on myös noussut tammikuussa joulukuun luvuista, mutta tänä vuonna nousu vaikuttaisi olleen poikkeuksellisen suurta, kertoo Työllisyysrahaston rahoitusanalyytikko Antti Klemola. Tammikuussa 2021 kaikkien työttömyyskassoille tulleiden hakemusten yhteismäärä oli korkeammalla tasolla kuin heinäkuussa 2020. Kaikkia hakemuksia saapui kassoille yhteensä lähes 250 000 kpl:tta tammikuussa 2021, kun niitä saapui noin 202 000 kpl:tta joulukuussa 2020. Nousua oli yli 47 00

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme