Työllisyysrahasto

Tilastotietoa ansiopäivärahasta: naisten keskimääräinen ansiopäiväraha huomattavasti pienempi kuin miesten, Uudellamaalla keskimääräinen ansiopäiväraha selvästi muita maakuntia korkeammalla tasolla

Jaa
Suurimmat ansiopäivärahat työttömyysajalta maksettiin Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Lapissa ja Varsinais-Suomessa (yli 65 euroa päivältä) vuonna 2020.
Suurimmat ansiopäivärahat työttömyysajalta maksettiin Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Lapissa ja Varsinais-Suomessa (yli 65 euroa päivältä) vuonna 2020.

Työllisyysrahasto maksoi työttömyyskassoille 2 618 miljoonaa euroa ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen vuonna 2020, mikä oli 979 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019. Ansiopäivärahaa sai noin 456 000 henkilöä, joista miehiä oli noin 227 000 ja naisia noin 229 000 vuonna 2020. 

Selkeästi suurin ammattiluokka, joka naisista sai ansiopäivärahaa työttömyysajalta, oli palvelu- ja myyntityöntekijät. Miehien kohdalla ansiopäivärahan saajat työttömyysajalta jakautuivat tasaisemmin, eniten ansiopäivärahaa työttömyysajalta saivat rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät. 

Erityisesti naisten osalta korostui palvelu- ja myyntityöntekijöiden osuus kaikista ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavista naisista, sillä heidän suhteellinen osuutensa oli noin 32 %. Vastaavasti miesten suurimman ammattiluokan, eli rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät, suhteellinen osuus oli noin 26 %, kertoo Työllisyysrahaston rahoitusanalyytikko Antti Klemola.

Miehet saivat ansiopäivärahaa keskimäärin noin 83 päivältä ja heidän keskimääräinen ansiopäivärahansa oli suuruudeltaan noin 75 euroa päivältä vuonna 2020. 

Naiset saivat ansiopäivärahaa keskimäärin noin 92 päivältä vuonna 2020 ja heidän keskimääräinen ansiopäivärahansa oli noin 59 euroa päivältä. 

Ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavien suurin yksittäinen tuloluokka oli 2000 - 2500 euroa ansaitsevat. Heitä oli 24 % koko joukosta. Vuonna 2020 noin 72 % ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavista kuului tuloluokkaan 1500 - 3500 euroa ansaitsevat. 

Koronavuodessa 2020 oli paljon samaa aiempien taantumavuosien kanssa: työttömyys kohosi ja Työllisyysrahaston menot olivat nousussa. Viime vuosi poikkesi ns. normaalista taantumavuodesta siinä, että työttömyyden ja erityisesti lomautusten kasvu oli erittäin nopeaa keväällä 2020. Lomautettujen työnhakijoiden määrä säilyi poikkeuksellisen korkealla tasolla koko vuoden 2020. Lomautusmenon kasvu selitti lisäksi huomattavan osan rahaston menojen kasvusta, kun menot normaalisti jakaantuvat tasaisemmin työttömyyden eri muotojen kesken, taustoittaa Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtaja Tapio Oksanen

Ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavien keskimääräinen ikä oli 44,5 vuotta. Suurin yksittäinen ikäluokka oli 60 vuotta tai sitä vanhemmat henkilöt. 55- ja yli 60-vuotiaat muodostivat yhdessä noin 27 % ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavista vuonna 2020. 

Ansiopäiväraha työttömyysajalta maakunnittain 

Vuonna 2020 suurimmat ansiopäivärahat työttömyysajalta maksettiin Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Lapissa ja Varsinais-Suomessa. Näissä maakunnissa ansiopäivärahaa maksettiin keskimäärin yli 65 euroa päivältä. 

Uudellamaalla keskimääräinen ansiopäiväraha työttömyysajalta oli selvästi muita maakuntia korkeammalla tasolla. Muiden maakuntien kesken jakauma olikin sitten jo hieman tasaisempaa, Antti Klemola sanoo. 

Pienimmät ansiopäivärahat työttömyysajalta maksettiin Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa, Eteläpohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Näissä maakunnissa ansiopäivärahaa maksettiin keskimäärin alle 60 euroa päivältä. 

Eniten ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavia oli Uudellamaalla (122 250 henkilöä), Pirkanmaalla (43 310 henkilöä) ja Varsinais-Suomessa (40 007 henkilöä) vuonna 2020. 

Vähiten ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavia oli Ahvenanmaalla (983 henkilöä), Keski-Pohjanmaalla (4 769 henkilöä) ja Kainuussa (6 358 henkilöä). 

Vastaavanlainen järjestys on havaittavissa maakuntiin maksettujen päivärahojen kokonaismäärässä. Eniten ansiopäivärahaa työttömyysajalta maksettiin Uudellemaalle (732 milj. euroa), Pirkanmaalle (229 milj. euroa) sekä Varsinais-Suomeen (205 milj. euroa). 

Vähiten ansiopäivärahaa työttömyysajalta maksettiin Ahvenanmaalle (6 milj. euroa), Keski-Pohjanmaalle (24 milj. euroa) sekä Kainuuseen (38 milj. euroa). 

Ansiopäivärahapäiviä työttömyysajalta kertyi eniten saajaa kohden Kainuussa (101 päivää), Lapissa (98 päivää) ja Pohjois-Karjalassa (95 päivää). 

Vähiten ansiopäivärahapäiviä työttömyysajalta kertyi saajaa kohden Pohjanmaalla (62 päivää), Etelä-Pohjanmaalla (76 päivää) ja Varsinais-Suomessa (78 päivää). 

Työllisyysrahasto tuo turvaa työnmuutoksissa

Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut palkansaajilta ja työnantajilta. Maksuilla rahoitetaan mm. työttömyysturvaa, eläke-etuuksia sekä aikuiskoulutustukea. Vuonna 2020 Työllisyysrahasto maksoi työttömyysturvamenoihin työttömyyskassoille 2 618 miljoonaa euroa sekä Kelalle 207 miljoonaa euroa. 

Koronaviruspandemian aiheuttama työttömyyden, ja erityisesti lomautusten, kasvu sai aikaan äkillisen ja voimakkaan kasvun rahoittamissamme työttömyysturvamenoissa. Työllisyysrahasto turvasi etuuksien maksamisen muun muassa laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja sekä hyödyntämällä suhdannepuskuria ja lainalimiittejä. 

Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Ansiosidonnainen työttömyysturva vuonna 2020

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suurimmat ansiopäivärahat työttömyysajalta maksettiin Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Lapissa ja Varsinais-Suomessa (yli 65 euroa päivältä) vuonna 2020.
Suurimmat ansiopäivärahat työttömyysajalta maksettiin Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Lapissa ja Varsinais-Suomessa (yli 65 euroa päivältä) vuonna 2020.
Lataa
Ansiorahapäiviä kertyi eniten saajaa kohden Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa vuonna 2020.
Ansiorahapäiviä kertyi eniten saajaa kohden Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa vuonna 2020.
Lataa
Ansiopäivärahan saajien keski-ikä oli 44,5 vuotta vuonna 2020.
Ansiopäivärahan saajien keski-ikä oli 44,5 vuotta vuonna 2020.
Lataa
Vuonna 2020 ansiopäivärahaa saavien suurin yksittäinen tuloluokka oli 2000–2500 euroa tienaavat.
Vuonna 2020 ansiopäivärahaa saavien suurin yksittäinen tuloluokka oli 2000–2500 euroa tienaavat.
Lataa
Vuonna 2020 työttömyysajalta eniten ansiopäivärahaa saivat naisista palvelu- ja myyntityöntekijät ja miehistä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät.
Vuonna 2020 työttömyysajalta eniten ansiopäivärahaa saivat naisista palvelu- ja myyntityöntekijät ja miehistä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät.
Lataa
Vuonna 2020 eniten ansiopäivärahan saajia oli Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, jokaisessa yli 40 000.
Vuonna 2020 eniten ansiopäivärahan saajia oli Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, jokaisessa yli 40 000.
Lataa
Suurimmat ansiopäivärahamenot olivat Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, jokaisessa yli 200 milj. € vuonna 2020.
Suurimmat ansiopäivärahamenot olivat Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, jokaisessa yli 200 milj. € vuonna 2020.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työllisyysrahasto
Työllisyysrahasto
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

https://www.tyollisyysrahasto.fi/tyollisyysrahasto/

Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan mm. työttömyysturvaa ja edistetään palkansaajien osaamisen kehittämistä aikuiskoulutusetuuksilla. Työllisyysrahasto on tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työllisyysrahasto

Työllisyysrahasto käynnistää muutosneuvottelut29.2.2024 11:27:31 EET | Tiedote

Aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttaminen tarkoittavat Työllisyysrahastolle merkittäviä toiminnallisia muutoksia, jotka pakottavat toiminnan sopeuttamiseen. Pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että aikuiskoulutustuki lakkautettaisiin elokuussa 2024. Myöhemmin myös ammattitutkintostipendi ilmoitettiin lakkautettavaksi. Mahdollinen lakkauttaminen edellyttää lakimuutosta, joka eduskunnan tulee hyväksyä. Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevasta lainsäädännöstä (HE 8/2024) on annettu 15.2.2024. Hallituksen esityksen mukaan aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttava laki tulisi voimaan 1.6.2024. Tämän jälkeen aikuiskoulutustukea voisi myöntää vain opintoihin, jotka alkaisivat ennen 1.8.2024. Siirtymäaika kestäisi vuoden 2025 loppuun, jonka aikana olisi mahdollista hakea lisää tukioikeutta sekä tuen maksua, jos sekä opinnot että tukikausi alkaisivat v

Työllisyysrahasto toivoo selkeytystä aikuiskoulutustuen lakkauttavan lain siirtymäsäännökseen18.12.2023 14:24:38 EET | Tiedote

Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu aikuiskoulutustuen lakkauttaminen elokuussa 2024. Myöhemmin myös ammattitutkintostipendi ilmoitettiin lakkautettavaksi. Työllisyysrahasto vastaa molempien etuuksien toimeenpanosta ja rahoituksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta julkaistiin lausuntokierrokselle tiistaina 12.12.2023. Lausuntokierros päättyy 5.1.2024. Työllisyysrahasto on jättänyt lausuntonsa etuudet lakkauttavasta laista maanantaina 18.12.2023 ja se on luettavissa kokonaisuudessaan lausuntopalvelussa. Lausunnossaan Työllisyysrahasto pyytää selkeytystä siirtymäsäännökseen. Esitysluonnos sulkee pois syksyllä 2024 alkavat opinnot, vaikka aikuiskoulutustukea on mahdollista hakea kyseisiin opintoihin nykyisten voimassa olevien säännösten mukaan. Esitysluonnoksessa tulisi ottaa kantaa, onko lakkauttamisella tarkoitus takautuvasti vaikuttaa ennen

Mediatilaisuus: työttömyysvakuutusmaksujen taso vuonna 202430.8.2023 09:22:38 EEST | Kutsu

Tervetuloa Työllisyysrahaston järjestämään mediatilaisuuteen torstaina 31.8. klo 13–14. Tilaisuudessa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sekä taloudesta ja rahoituksesta vastaava johtaja Karo Nukarinen kertovat Euroopan ja Suomen taloustilanteen sekä hallitusohjelman kirjausten vaikutuksista rahaston talouteen ja rahaston esityksestä vuoden 2024 työttömyysvakuutusmaksuiksi. Lisäksi asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo aikuiskoulutustuesta ja sen ajankohtaisesta tilanteesta. Voit osallistua tilaisuuteen joko Työllisyysrahaston toimistolla (Itämerenkatu 11–13, Helsinki) tai etänä. Tilaisuuteen toimistollamme osallistuville tarjoamme iltapäiväkahvit. Mediatilaisuudesta voit tehdä vapaasti uutisia. Keskusteluun ja kysymyksiin on varattu aikaa tilaisuuden loppupuolelta. Lisäksi tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus kahdenkeskisiin haastatteluihin Metsämäen, Nukarisen ja Saaren kanssa. Karo Nukarinen aloitti Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtajana 18.7.2023. Jos tulet

Mediatilaisuus: työttömyysvakuutusmaksujen taso vuonna 202424.8.2023 14:05:43 EEST | Kutsu

Tervetuloa Työllisyysrahaston järjestämään mediatilaisuuteen torstaina 31.8. klo 13–14. Tilaisuudessa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sekä taloudesta ja rahoituksesta vastaava johtaja Karo Nukarinen kertovat Euroopan ja Suomen taloustilanteen sekä hallitusohjelman kirjausten vaikutuksista rahaston talouteen ja rahaston esityksestä vuoden 2024 työttömyysvakuutusmaksuiksi. Lisäksi asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo aikuiskoulutustuesta ja sen ajankohtaisesta tilanteesta. Voit osallistua tilaisuuteen joko Työllisyysrahaston toimistolla (Itämerenkatu 11–13, Helsinki) tai etänä. Tilaisuuteen toimistollamme osallistuville tarjoamme iltapäiväkahvit. Mediatilaisuudesta voit tehdä vapaasti uutisia. Keskusteluun ja kysymyksiin on varattu aikaa tilaisuuden loppupuolelta. Lisäksi tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus kahdenkeskisiin haastatteluihin Metsämäen, Nukarisen ja Saaren kanssa. Karo Nukarinen aloitti Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtajana 18.7.2023. Jos tulet

Aikuiskoulutustuella opiskelulla tavoitellaan alanvaihtoa, helpotusta työn kuormittavuuteen ja korkeampaa tutkintoa15.6.2023 13:00:00 EEST | Tiedote

Työllisyysrahasto on ensimmäistä kertaa aikuiskoulutustuen historiassa selvittänyt, miksi tuen saajat ovat päättäneet lähteä opiskelemaan. Tutkimuksessa kysyttiin mikä on tuen saajien kokema aikuiskoulutustuen vaikutus työuralle ja miten he kokivat tavoitteidensa toteutuneen. Tutkimukseen vastasi lähes 5 000 henkilöä. Aikuiskoulutustuen koettu vaikuttavuus -tutkimustuloksissa motivaatiosyinä työuran aikana opiskeluun korostuivat alanvaihtosuunnitelmat, nykytyön kuormittavuus sekä halu edetä uralla. Vastaajat saivat valita useista vaihtoehdoista itselleen kaikkein tärkeimmät motivaatiotekijät, lähes kaikki valitsivat vähintään kaksi motivaatiotekijää. Vastaajista 59 % kertoi, että alanvaihto oli yksi syy lähteä opiskelemaan aikuisiällä. Koulutukseltaan perusastetaustaisista vastaajista jopa 84 % kertoi alanvaihdon olevan syy opiskeluun. Alanvaihtosuunnitelmat toteutuivat vastaajista 68 % kohdalla niistä, jotka mainitsivat pohtineensa alan vaihtoa. Niistä, joiden koulutustausta oli perus

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye