Tilinpäätös 2020: Espoo torjui koronaa ja huolehti kuntalaisten palveluista

Koronavirusepidemia vaikutti kaupungin talouteen vuonna 2020 huomattavasti keväällä oletettua vähemmän, mutta taloudelliset vaikutukset jatkuvat kuluvana ja tulevina vuosina. Kasvanut työttömyys, yritysten taloudelliset vaikeudet ja hidas talouskasvu pienentävät tulokehitystä ja epidemian aikana kertynyt hoito-, opetus- ja hyvinvointivelan purkaminen kasvattavat kustannuksia.

Verorahoitus kasvoi vuodelta 2019 tilittämättä jääneiden verotulojen ja valtion koronakompensaatioiden vuoksi poikkeuksellisesti 14,5 prosenttia. Kompensaatioiden vaikutus Espoon talouteen oli noin 176 milj. euroa. Kaupungin vuosikate toteutui 304 milj. euron tasolla ja tilikauden tulokseksi muodostui 129,1 milj. euroa. Ilman valtion kompensaatioita vertailukelpoinen tilikauden tulos olisi asettunut noin -10 milj. euron tasolle.

Espoo investoi kestävään kasvuun

Länsimetron toisen vaiheen ja uusien asemanseutujen infran rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen jatkuu vuoteen 2023 asti, Raide-Jokerin rakentaminen on käynnissä ja kaupunkiradan rakentamista Leppävaarasta Kauklahteen valmistellaan. Koko Espoo-konserni investoi 785 milj. eurolla vuonna 2020. Kaupungin osuus bruttoinvestoinneista oli 381 milj. euroa ja konserniyhteisöjen 404 milj. euroa. Verorahoituksen hyvän kasvun siivittämänä konserninkin vuosikate nousi 435 milj. euroon ja konsernin investoinneista pystyttiin rahoittamaan tulorahoituksella 62 prosenttia.

Valtion kanssa solmittu maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus vuosille 2020–2031 mahdollistaa Espoon kaupunkiradan toteuttamisen Leppävaaran ja Kauklahden välille. ”Raiteisiin tukeutuva kaupunkirakenne antaa mahdollisuuden rakentaa kestävää monipuolista asumista, kaupunkikeskuksiin tukeutuvaa älykästä palvelujärjestelmää sekä älykästä ketjutettua liikennejärjestelmää”, sanoo kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

”Espoo on myös käynnistänyt yhdessä VTT:n kanssa Restart Espoo -hankkeen, jolla varaudutaan koronan jälkeiseen kasvuun. Koko kansantalouden ja kuntatalouden kestävyyden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että Suomeen syntyy lisää osaamis- ja tietointensiivisiä yrityksiä ja työpaikkoja ja Espoolla on siinä keskeinen rooli”, kaupunginjohtaja Mäkelä jatkaa.

Lainakanta kasvoi

Espoo konsernin lainakanta oli vuoden 2020 lopussa 4 286 milj. euroa ja se kasvoi hyvästä tuloksesta huolimatta 483 milj. eurolla. Lainakanta asukasta kohden oli 14 632 euroa. Oikaistu eli verorahoitteinen lainakanta (Espoon Asunnot Oy:n, HSY:n sekä Länsimetro Oy:n lainoista Helsingin osuus vähennettynä) oli 2 886 milj. euroa.

Espoo-tarinassa on asetettu tavoitteeksi kaupungin taloudellisesti, sosiaalisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti kestävä kasvu. Taloudellisesti kestävä Espoo –tuottavuus- ja sopeutusohjelman tavoitteena on saada lainakannan kasvu taittumaan vuoteen 2025 mennessä.

Espoon ilmastopäästöt laskivat prosentilla edellisvuodesta. Asukasta kohti päästöt laskivat Espoossa kolme prosenttia ja olivat kolmatta vuotta peräkkäin seudun pienimmät. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiselle keskeistä Espoo Clean Heat -yhteistyötä Fortumin kanssa jatkettiin ja sen odotetaan tuovan merkittäviä päästövähennyksiä tulevina vuosina, kun mm. kivihiilestä luovutaan kaukolämmön tuotannossa.