Todennäköisyyspohjainen menetelmä auttaa: sidosryhmien erilaiset mielipiteet paremmin mukaan ympäristöpäätösten tekoon
Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskus Luken tutkijat ovat kehittäneet todennäköisyyspohjaisen, Bayes-laskentaan perustuvan menetelmän, jonka avulla voidaan huomioida useiden jopa hyvin eri mieltä olevien sidosryhmien arvoja tai mielipiteitä osana päätöksentekoprosessia.
– Menetelmän avulla voidaan visuaalisesti tuoda esille sidosryhmien mielipide-erot. Toisaalta tällä pystytään myös kehittämään sidosryhmien keskinäistä ymmärrystä, sanoo tohtorikoulutettava Mirka Laurila-Pant Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Ihmisten sitoutuminen ympäristöpäätöksiin voi vaikuttaa siihen, miten pitkälle he ovat valmiita noudattamaan ympäristöön liittyviä sääntöjä ja säännöksiä. Sitoutumista voidaan tiivistää ottamalla sidosryhmät mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Yksimielisyyden saavuttaminen saattaa kuitenkin olla työlästä, koska eri sidosryhmillä voi olla omat, usein vastakkaiset näkökulmansa ja tavoitteensa.
– Yritämme vastata haasteeseen tällä uudella menetelmällä, summaa Laurila-Pant.
Tutkijat havainnollistivat menetelmää merialuesuunnitteluesimerkin kautta.
– Merialuesuunnittelussa on tehtävä päätöksiä siitä, miten eri ihmistoimintoja sijoitetaan alueelle. Vaikutukset kohdistuvat siis sekä ympäristöön että paikallisiin ihmisiin. Kehittämämme todennäköisyyspohjainen menetelmä voi auttaa luomaan kattavampia suunnitelmia päätöksenteon tueksi, kun eri osapuolten näkemykset ovat ristiriidassa keskenään, Laurila-Pant toteaa.
Tutkimus on tehty Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskus Luken tutkijoiden yhteistyönä.
Artikkeli:
Laurila-Pant, M., Mäntyniemi, S., Venesjärvi, R., & Lehikoinen, A. (2019). Incorporating stakeholders' values into environmental decision support: A Bayesian Belief Network approach. Science of The Total Environment, 134026. DOI: https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2019.134026
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mirka Laurila-Pant
mirka.laurila-pant@helsinki.fi
https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/mirka-laurila-pant
@MirkaLPant
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
@LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme