Toimeentulotukiuudistus ei vapauttanut aikaa sosiaalityöhön
14.7.2021 05:55:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Kyselyssä tiedusteltiin kuntien aikuissosiaalityön ammattilaisilta heidän käsityksiään siitä, miten sosiaalihuollon asiakkaat saavat heille kuuluvat palvelut ja etuudet, ja mikä asioinnissa on muuttunut vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksen myötä.
Toimeentulotuki uudistettiin vuonna 2017. Uudistuksen jälkeen perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan, kun taas ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki jäivät kuntien sosiaalityöhön. Osa asiakkaista joutuu siten asioimaan sekä Kelassa että kunnassa saadakseen toimeentulotukea.
Tuoreen raportin mukaan kuntien aikuissosiaalityön ammattilaiset eivät kannattaneet asiointia sekä Kelassa että kunnan sosiaalityössä toimeentulotuen saamiseksi. Sosiaalityön asiakkaiden kannalta kahdessa viranomaisessa asioinnin mallia pidettiin jopa epäonnistuneena.
Elämänhallinnan ongelmat johtavat usein toimeentulotuen tarpeeseen kunnissa
Kuntakyselyyn vastanneet aikuissosiaalityön ammattilaiset pitivät toimeentulotuen tarpeen keskeisimpinä syinä elämänhallinnan ongelmia, työttömyyttä, asumisen ongelmia, velkaantumista, taloudenhallinnan ongelmia sekä päihde- ja mielenterveysongelmia.
”Vastaajien mukaan toimeentulotuen tarvetta voitaisiin vähentää erityisesti vähentämällä etuuksiin liittyvää byrokratiaa, lisäämällä talous- ja velkaneuvontaa, poistamalla kannustinloukkuja ja parantamalla perusturvaa ”, sanoo THL:n tutkija Niina Tanner.
Sosiaalityössä aiempaa vähemmän aikaa yksilötyöhön
Toimeentulotukiuudistuksen piti vähentää kunnissa tehtävän perustoimeentulotuen hakemiseen liittyvää työmäärää. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Sosiaalityössä työaikaa kului viikossa noin 25 prosenttia Kelan perustoimeentulotuen hakemusten, päätösten ja oikaisupyyntöjen selvittelyyn.
”Vain noin neljäsosa aikuissosiaalityön ammattilaisten työajasta kohdistui yksilötyöhön”, toteaa Niina Tanner.
Tilanteen kohentamiseksi kunnissa on toivottu erityisesti Kelan ja kuntien välisen tietojärjestelmän kehittämistä.
”Tällä hetkellä Kelan järjestelmä on yksisuuntainen kuntiin päin. Kuntien sosiaalityöntekijät puolestaan eivät voi sieltä suoraan olla yhteydessä Kelaan, vaan asiat on selvitettävä viranomaislinjan kautta. Se hankaloittaa selvittelytyötä ja lisää painetta sosiaalityöhön”, THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto kertoo.
Kuntakyselyssä aikuissosiaalityön ammattilaiset pitivät tärkeänä lisätä sosiaalityön resursseja, esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia, kuntiin.
”Sekä Kelassa että kunnissa tarvitaan nyt enemmän resursseja tukemaan toimeentulotukea saavia hakemuksissa, jotta sosiaalityöntekijöiden työaikaa voidaan suunnata vaativaan yksilötyöhön”, sanoo Kivipelto.
THL:n kuntakysely 2021 toteutettiin toukokuussa 2021.
Lisätietoa
Niina Tanner
tutkija
THL
puh. 029 524 8233
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL on valmis ottamaan vastuun suomalaisen terveystietoalueen tieto- ja lupatoiminnon toteuttamisesta10.2.2026 10:00:05 EET | Tiedote
THL on valmis ottamaan vastuulleen terveystiedon hyödyntämiseen keskittyvän uuden kansallisen tieto- ja lupatoiminnon toteuttamisen. Sitran tänään julkaisemassa selvityksessä ehdotetaan, että Suomeen muodostetaan kansallinen terveystietoalue. Se kokoaisi yhteen terveystiedon infrastruktuurin, luvituksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan. Taustalla ovat tekoälyn tuomat mahdollisuudet datan hyödyntämiseen.
THL lanseeraa uudet rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestin – pelaajan luottorivi auttaa pelaamisen hallinnassa4.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut uudet rahapelaamisen riskirajat sekä testin, jonka avulla voi testata oman suhteensa rahapelaamiseen. Suomessa asuvien suhde rahapelaamiseen kiteytyy jatkossa luottoriviin 2-4-2, joka kuvastaa rahapelaamisen riskirajoja. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä päivänä kuukaudessa sekä välttää pelaamasta toistuvasti enempää kuin kahta eri pelityyppiä.
THL viikolla 6/202629.1.2026 15:12:02 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.2.2026 THL julkaisee uudet rahapelaamisen riskirajat sekä niiden pohjalta laaditun rahapelitestin. Toimitukset voivat halutessaan laatia myös oman yksinkertaisen laskurin riskirajojen pohjalta. Rahapelijärjestelmä muuttuu merkittävästi ensi vuonna. 2-4-2 on muistisääntö, joka auttaa jokaista selvittämään oman suhteensa rahapelaamiseen. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä pä
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation ökade något jämfört med föregående år – det nationella vaccinationsprogrammet utvidgas till nya riskområden29.1.2026 00:30:00 EET | Pressmeddelande
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation var under den senaste uppföljningsperioden högre än under tidigare år i Finland. Flest fall konstaterades i kustområden och i skärgården. Institutet för hälsa och välfärd (THL) har fastställt nya riskområden som omfattas av det nationella vaccinationsprogrammet, där grundserien av vaccinationer mot fästingburen hjärninflammation ges avgiftsfritt.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta – kansallinen rokotusohjelma laajenee uusille riskialueille29.1.2026 00:30:00 EET | Tiedote
Puutiaisaivotulehdustapauksia esiintyi viime seurantakaudella enemmän kuin aikaisempina vuosina Suomessa. Tapauksia todettiin eniten rannikkoalueilla ja saaristossa. THL on määritellyt uusia kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia riskialueita, joilla puutiaisaivotulehdusrokotteen perussarjan saa maksutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme