Toimeentulotukiuudistus ei vapauttanut aikaa sosiaalityöhön
THL on julkaissut uuden toimeentulotuen kuntakyselyn 2021 tuloksia.
Kyselyssä tiedusteltiin kuntien aikuissosiaalityön ammattilaisilta heidän käsityksiään siitä, miten sosiaalihuollon asiakkaat saavat heille kuuluvat palvelut ja etuudet, ja mikä asioinnissa on muuttunut vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksen myötä.
Toimeentulotuki uudistettiin vuonna 2017. Uudistuksen jälkeen perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan, kun taas ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki jäivät kuntien sosiaalityöhön. Osa asiakkaista joutuu siten asioimaan sekä Kelassa että kunnassa saadakseen toimeentulotukea.
Tuoreen raportin mukaan kuntien aikuissosiaalityön ammattilaiset eivät kannattaneet asiointia sekä Kelassa että kunnan sosiaalityössä toimeentulotuen saamiseksi. Sosiaalityön asiakkaiden kannalta kahdessa viranomaisessa asioinnin mallia pidettiin jopa epäonnistuneena.
Elämänhallinnan ongelmat johtavat usein toimeentulotuen tarpeeseen kunnissa
Kuntakyselyyn vastanneet aikuissosiaalityön ammattilaiset pitivät toimeentulotuen tarpeen keskeisimpinä syinä elämänhallinnan ongelmia, työttömyyttä, asumisen ongelmia, velkaantumista, taloudenhallinnan ongelmia sekä päihde- ja mielenterveysongelmia.
”Vastaajien mukaan toimeentulotuen tarvetta voitaisiin vähentää erityisesti vähentämällä etuuksiin liittyvää byrokratiaa, lisäämällä talous- ja velkaneuvontaa, poistamalla kannustinloukkuja ja parantamalla perusturvaa ”, sanoo THL:n tutkija Niina Tanner.
Sosiaalityössä aiempaa vähemmän aikaa yksilötyöhön
Toimeentulotukiuudistuksen piti vähentää kunnissa tehtävän perustoimeentulotuen hakemiseen liittyvää työmäärää. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Sosiaalityössä työaikaa kului viikossa noin 25 prosenttia Kelan perustoimeentulotuen hakemusten, päätösten ja oikaisupyyntöjen selvittelyyn.
”Vain noin neljäsosa aikuissosiaalityön ammattilaisten työajasta kohdistui yksilötyöhön”, toteaa Niina Tanner.
Tilanteen kohentamiseksi kunnissa on toivottu erityisesti Kelan ja kuntien välisen tietojärjestelmän kehittämistä.
”Tällä hetkellä Kelan järjestelmä on yksisuuntainen kuntiin päin. Kuntien sosiaalityöntekijät puolestaan eivät voi sieltä suoraan olla yhteydessä Kelaan, vaan asiat on selvitettävä viranomaislinjan kautta. Se hankaloittaa selvittelytyötä ja lisää painetta sosiaalityöhön”, THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto kertoo.
Kuntakyselyssä aikuissosiaalityön ammattilaiset pitivät tärkeänä lisätä sosiaalityön resursseja, esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia, kuntiin.
”Sekä Kelassa että kunnissa tarvitaan nyt enemmän resursseja tukemaan toimeentulotukea saavia hakemuksissa, jotta sosiaalityöntekijöiden työaikaa voidaan suunnata vaativaan yksilötyöhön”, sanoo Kivipelto.
THL:n kuntakysely 2021 toteutettiin toukokuussa 2021.
Lisätietoa
Niina Tanner
tutkija
THL
puh. 029 524 8233
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL:n tutkimus: sairastetun koronavirustaudin tuottamia vasta-aineita löytyi vielä vuoden päästä22.7.2021 12:26:46 EEST | Tiedote
Valtaosalla koronavirustartunnan saaneista oli neutraloivia vasta-aineita vielä yli vuoden kuluttua, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sairastetun koronavirustaudin tuottamien vasta-aineiden säilymistä, kun tartunnan saamisesta oli kulunut puoli vuotta ja vuosi. Jopa 97 prosentilla tutkittavista havaittiin koronaviruksen piikkiproteiinin tunnistavia IgG-vasta-aineita, kun tartunnasta oli kulunut vuosi. Vaikka vasta-aineita havaittiin monella, oli niiden määrä vuoden jälkeen noin kolmasosan matalampi kuin mitä se oli ollut puoli vuotta tartunnan saamisen jälkeen. ”Koronavirustaudin jälkeisten vasta-ainetasojen tutkiminen tuottaa tärkeää tietoa, joka auttaa myös rokotteiden aikaansaaman suojan ja keston arvioimisessa”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Tutkittavat olivat sairastaneet koronavirustaudin keväällä 2020 Tutkimukseen kutsutut henkilöt olivat saaneet koronavirustartunnan keväällä 2020. Tartunta oli todennet
Korona on kuormittanut henkisesti etenkin korkeakoulutettuja naisia22.7.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
THL:n tuoreiden tutkimustulosten mukaan työikäisten aikuisten psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi koronaepidemian toisen aallon aikana. Kuormittuneisuus kasvoi etenkin 30-49-vuotiailla, jotka myös käyttivät aikaisempaa enemmän terveyspalveluita mielenterveysongelmiensa vuoksi. Sen sijaan itsemurha-ajatukset eivät lisääntyneet syksyn 2020 ja alkutalven 2021 aikana.
Alle 50-vuotiaiden työkyky heikkeni koronaepidemian aikana12.7.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Koronaepidemian aikana alle 50-vuotiaiden työkyky on heikentynyt. Erityisen selvästi kielteinen muutos näkyy naisilla.
THL:n tutkimus: koronarokotus suojaa ikääntyneitä ja riskiryhmiin kuuluvia selvästi paremmin toisen rokotuskerran jälkeen2.7.2021 05:13:00 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta selviää, että toinen koronarokoteannos on välttämätön, jotta ikääntyneet ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat saavat riittävän suojan koronavirustautia vastaan. Yhden annoksen antama suoja on jo merkittävä, mutta se ei aina estä tartuntaa eikä joissain tapauksissa myöskään sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia. Tutkimus toteutettiin suomalaisten terveydenhuollon rekisterien avulla, ja siinä selvitettiin ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen synnyttämää suojatehoa koronavirusinfektiota ja sairaalahoitoa vaativaa koronavirustautia vastaan. Tutkimuksen tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia. Toinen annos suojaa tehokkaasti vakavalta taudilta Ikääntyneillä mRNA-rokotteiden suojateho oli ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen koronavirustartuntaa vastaan keskimäärin 45 prosenttia, eli noin 45 sadasta koronavirusinfektiosta estyi ensimmäisen rokotuskerran jälkeen
THL suosittelee kaikkien Venäjälle suuntautuvien matkojen välttämistä1.7.2021 16:10:50 EEST | Tiedote
Venäjän voimakkaasti heikentyneen koronatilanteen ja muuntuneen koronaviruksen takia THL suosittelee, että ihmiset välttäisivät toistaiseksi kokonaan matkustamista Venäjälle. Viranomaiset testaavat Venäjältä saapuvia matkustajia tehostetusti rajalla ja ohjaavat maahan saapumisen jälkeen ns. 72-tunnin testiin. THL suosittelee myös, että tulijat välttävät kontakteja muihin ihmisiin testituloksien valmistumista odottaessa. Kaikessa ulkomaan matkustamisessa tulee käyttää harkintaa, seurata tarkasti kohdemaan epidemiatilannetta ja noudattaa viranomaisten ohjeita. Suomeen palattaessa terveysturvallisuusohjeet koskevat myös Suomen kansalaisia ja muita täällä vakituisesti asuvia. Lisätiedot: Hannu Kiviranta Tutkimusprofessori THL etunimi.sukunimi@thl.fi
Pohjois-Karjalassa käytettiin vähiten rahaa sote-palveluihin suhteessa asukkaiden palvelujen tarpeeseen1.7.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
Eniten rahaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen kului vuonna 2019 Länsi-Uudellamaalla, kun huomioidaan asukkaiden palvelujen tarve. Pohjois-Karjalan tarvevakioidut sote-menot olivat jälleen maan pienimmät, noin 13 prosenttia pienemmät kuin maassa keskimäärin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme