Jyväskylän yliopisto

Toimiva työelämäyhteistyö oppimisen ekosysteemeissä

Jaa

Valtakunnallisen eAMK – Oppimisen uusi ekosysteemi -hankkeen keskeisenä kehittämiskohteena on ollut ammattikorkeakoulujen välisen verkko-opiskelun ja siihen liittyvän digipedagogiikan kehittäminen sekä työelämäläheisyyden vahvistaminen. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos selvitti hankkeessa mitä työelämälähtöiset oppimisen ekosysteemit voisivat olla, millaisia piirteitä niistä tunnistetaan ja miten ne toimivat.

Kuvituskuva:  © Prostock-studio - stock.adobe.com
Kuvituskuva: © Prostock-studio - stock.adobe.com

Tutkimuskohteena työelämälähtöiset oppimisen ekosysteemit

Oppimisen ekosysteemin merkityksiä tarkasteltiin hankkeen tilaisuuksissa sekä kansainvälisissä ja kotimaisissa tieteellisissä konferensseissa. Lisäksi tehtiin systemaattisen kirjallisuushaku.

eAMK-hankkeen toimijoiden ajatuksissa painottuivat erityisesti elinkeino- ja muun työelämän näkökulmat, joiden tueksi ajatukset digitaalisista ekosysteemeistä, liiketoimintaekosysteemeistä ja innovaatioekosysteemeistä luontevasti sopivat, tutkijat kertovat.

Oppimisen ekosysteemi -käsite pohjautuu käytännön tarpeeseen ymmärtää ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen työelämäyhteistyön monimuotoisuutta sekä sen dynaamista ja interaktiivista luonnetta.

eAMK-toimijoiden kesken käsitteen määriteltiin tarkoittavan toimijoiden välisiä dynaamisia kokonaisuuksia, jotka edistävät työelämän käytänteiden ja opiskelijan kehittymistä.

Yllättävää oli, että kasvatustieteen tai ekologisen kestävyyden näkökulmat tulivat hyvin harvoin esille. Oppimisen ekosysteemi voidaan myös liittää käsitteen ekologiseen alkuperään ja ymmärtää mahdollisuudeksi selvitä uhkaavasta ekologisesta kriisistä oppimisen avulla. Ekosysteemin käsite voidaan ymmärtää myös yhdeksi tavaksi edistää viime aikoina poliittiseen puheeseen noussutta jatkuvan oppimisen ideaa.

Työelämäyhteistyötä moniottelijan asenteella

Laajan haastatteluaineiston avulla selvitettiin, mistä koostuvat hyväksi koetut työelämäläheiset käytännöt ammattikorkeakouluissa. Kuvaavaa näille käytännöille oli opiskelijoiden sekä opettajien yhdessä työskentely työelämästä lähtöisin olevassa tehtävässä tai toimeksiannossa.

Hyväksi koettu työelämäläheinen koulutus pohjautuu yhteisölliseen oppimiseen koulutuksen ja työelämän rajapinnalla, summaavat tutkijat.

Ammattikorkeakouluopettajien työelämäosaaminen oli tarkastelluissa käytännöissä keskiössä, ja siitä kerättiin lisäaineisto yhdessä Opetusalan ammattijärjestön kanssa. Kyselyyn vastanneet ammattikorkeakouluopettajat olivat kokeneet työelämäyhteistyön lisääntyneen viimeisen viiden vuoden aikana ja viidennes koki tämän työn kuormittavana. Korkeakoulun ja työelämän erilaiset toimintakulttuurit ja -tavat sekä aikaan liittyvät resurssit lisäsivät kuormittumista. Toisaalta työelämäyhteistyö mahdollistaa uuden oppimista ja oman osaamisen sekä opetuksen kehittämisen. Samoin se antoi opettajalle mahdollisuuden päivittää tietojensa ajankohtaisuutta ja -tasaisuutta alansa työelämästä sekä luoda ja ylläpitää verkostojaan työelämän kanssa.

eAMK-työn muita tuloksia ammattikorkeakouluissa:

  • 2019 CampusOnline.fi portaalissa 23 ammattikorkeakoulua, 1308 opintojaksoa ja 109 955 suoritettua opintopistettä
  • Verkkototeutusten laatukriteerit on otettu käyttöön kaikissa ammattikorkeakouluissa
  • eOpintopalvelut toimintamallia hyödynnetään 6 ammattikorkeakoulussa
  • Valtakunnalliseen digipedagogiseen valmennukseen osallistui n. 160 opettajaa ja ammattikorkeakoulujen omiin valmennuksiin yli 750 opettajaa
  • Oppimisanalytiikan cMOOC -opintojaksolle osallistui yli 500 osallistujaa ja opintojakso jatkuu APOA-hankkeen ylläpitämänä
  • Digistarttipaketit opiskelijoille ovat käytössä 12 ammattikorkeakoulussa
  • Digiohjauksen polku ja materiaalit ovat käytössä 9 ammattikorkeakoulussa
  • Digimentoroinnin toimintamallit ja digimentoroinnin laatukriteerit opiskelijan, korkeakoulun ja työelämän näkökulmista ovat käytössä 5 ammattikorkeakoulussa
  • Kuusi osaamismerkkiä, joita 5 ammattikorkeakoulua hyödyntää osana omia merkkejään

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anne Virtanen, yliopistotutkija
etunimi.sukunimi@jyu.fi
p. 040 805 4923
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos

Rika Nakamura, projektikoordinaattori
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 050 524 0725
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kuvat

Kuvituskuva:  © Prostock-studio - stock.adobe.com
Kuvituskuva: © Prostock-studio - stock.adobe.com
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 17.9.2020: Kun kirjaimet vaihtuvat – Tutkimus lukutaidosta kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä konson kielessä Etiopiassa9.7.2020 13:40:25 EESTTiedote

FM Aija Katriina Ahlberg tutkii väitöksessään luku- ja kirjoitustaidon oppimista kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä. Tulokset osoittavat kirjainmerkkien tärkeän roolin siinä, miten lukija hahmottaa kielen äännerakenteita. Tutkimus toteutettiin Lounais-Etiopiassa konson kieltä puhuvien aikuisten parissa, mutta tutkimuksen tuloksilla on annettavaa myös maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetukseen Suomessa.

Väitös 14.8.2020: Mitä silmämme kokevat? Uusi tulkinta Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiasta (Yli-Tepsa)9.7.2020 11:29:20 EESTTiedote

Kun havaitaan kohde, nähdään vaikkapa sohva, katseen on jo täytynyt tarkentua siihen. Huomion kiinnittämistä on luontevaa kuvailla aivoissa tapahtuvana prosessina, joka säätelee silmien liikettä. Entä jos prosessia pitää kuvailla kokemuksellisesti? Mitä koetaan ennen kuin varsinaisesti havaitaan, vai koetaanko mitään? Onko havaitsemista edeltävä katseen tarkentuminen ja huomion kiinnittyminen luonteeltaan tiedostamatonta, ja tapahtuuko havaitsemisessa siirtymä tiedostumattomasta tietoiseen?

Vertailu osoitti: suomalaisten yksinolo lisääntynyt8.7.2020 10:06:30 EESTTiedote

Koronan aikana on huomattu yksinolon lisääntyminen. Suomalaisten sosiaalinen etäisyys on tutkimusten mukaan muuttunut tosin jo aiemmin. Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on tarkastellut ajankäyttöaineistojen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosta 1980-luvulta 2010-luvulle. Ryhmä osallistui myös kansainväliseen tutkimukseen, jossa vertailtiin lasten ja nuorten ajankäyttöä Suomessa, Englannissa ja Espanjassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme