Toimivan verojärjestelmän suunnittelu edellyttää tutkimustietoa verotuksen vaikutuksista
Verojärjestelmä vaikuttaa merkittävästi koko talouden toimintaan. Suomessa kerätään veroja ja sosiaaliturvamaksuja noin 100 miljardia euroa vuodessa.
Verotuloilla rahoitetaan hyvinvointipalvelut ja verotuksella voidaan myös pyrkiä suoraan lievittämään merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita, kuten eriarvoisuuden kasvua sekä ympäristöongelmia. Toisaalta verotus voi myös haitata talouden toimintaa esimerkiksi vähentämällä työnteon kannusteita.
Verotutkimuksen huippuyksikkö tuottaa tutkimustietoa muun muassa siitä, miten verotus ja sääntely vaikuttavat yksilöihin, yritystoimintaan ja laajemmin yhteiskuntaan.
”Luotettava tieto verotuksen vaikutusten suuruudesta on välttämätöntä, jotta voidaan suunnitella verojärjestelmä, joka saavuttaa verotuksen tavoitteet mahdollisimman pienillä yhteiskunnallisilla kustannuksilla”, huippuyksikön johtaja, professori Kaisa Kotakorpi tiivistää.
Eräänä verojärjestelmän ydinkysymyksenä on se, millainen tuloverotuksen rakenteen ja tason tulisi olla hyvinvointivaltion rahoittamisessa.
”Ansiotuloverotuksen vaikutukset työntekoon ovat luotettavimpien tutkimusten perusteella melko pieniä. Tuloverotuksen alentaminen ei todennäköisesti rahoita itse itseään, vaan vähentäisi verotuloja. Myöskään korkean verotuksen vaikutukset maastamuuttoon eivät muuta tätä päätelmää”, Kotakorpi toteaa.
”Hyödykeverotuksessa yhtenäinen arvonlisävero on puolestaan tutkimustiedon perusteella hyvä ratkaisu. Väliaikaiset arvonlisäveron alennukset eivät ole tehokkaita ja ne voivat johtaa hintojen nousuun pidemmällä aikavälillä”, Kotakorpi jatkaa.
Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii uusia toimia – myös verotuksessa
Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa liikennepolitiikka on keskeisessä roolissa. Vaikka sähköautojen lukumäärä on noussut viime aikoina, edelleen valtaosa uusista rekisteröidyistä ajoneuvoista on muita kuin sähköautoja. Lisäksi sähköautojen osuus kaikista liikenteessä olevista autoista on hyvin pieni.
”Liikenteen sähköistymistä voidaan pyrkiä edistämään infrastruktuuri-investoinneilla tai erilaisilla tuilla, mutta näiden keinojen tehokkuudesta on vielä todella vähän tutkimustietoa”, Kotakorpi kertoo.
Päästöjä voidaan pyrkiä hillitsemään polttoaineverotuksellakin. Professorin mukaan oikeudenmukaisuuskysymysten ratkaiseminen on kuitenkin avainasemassa hyväksyttävän ympäristöpolitiikan suunnittelussa.
”Uuden tutkimustiedon mukaan polttoaineverotuksen taakka ei jakaudu tasaisesti eri alueiden tai tuloryhmien välillä, sillä matalan tulotason ja syrjäseutujen asukkaat kantavat polttoaineveroista suuremman osan.”
Lisätietoja:
- Verotutkimuksen huippuyksikkö - johtaja: taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi, Tampereen yliopisto, p. +358503182487, kaisa.kotakorpi@tuni.fi
- Huippuyksikössä ovat mukana Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
- Taustamateriaalia huippuyksikön tutkimuksesta: Tiedeaamiainen SA pohja - Kotakorpi.pdf
Huippuyksikköohjelmat ovat suomalaisen tutkimuksen menestystarinoita
Suomen Akatemian uusissa huippuyksiköissä yhdistyvät kiinnostavalla tavalla erilaiset tieteelliset näkökulmat ja potentiaali merkittävään tieteen uudistamiseen. Huippuyksiköiden työssä keskeistä on tutkimuksen tiedeyhteisön ulkopuolelle ulottuva vaikuttavuus sekä se, että huippuyksikön tutkijat ja aihe tuovat uutta Suomen tieteeseen.
Tutkimuksen huippuyksiköt kuuluvat oman tieteenalansa kansainväliseen kärkeen tai ovat lähellä sitä. Huippuyksiköiden laajat tutkimuskokonaisuudet uudistavat tutkimusta, kehittävät luovia tutkimusympäristöjä ja innovaatioita sekä kouluttavat uusia lahjakkaita tutkijoita suomalaiseen tutkimus- ja elinkeinoelämään.
Huippuyksiköitä rahoittavat Suomen Akatemia, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Lisäksi yksiköt saavat rahoitusta useista muista lähteistä. Vuosien 2022─2029 huippuyksikköohjelmassa on mukana 11 yksikköä. Näissä työskentelee tutkimusryhmiä 11 yliopistosta tai tutkimuslaitoksesta. Akatemia on varautunut rahoittamaan huippuyksikköohjelmaa 101 miljoonalla eurolla.
- Huippuyksikköohjelmat
- johtava tiedeasiantuntija Maiju Gyran, p. 029 533 5015, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
- yleiset tiedustelut: coe(at)aka.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Rautioviestintäasiantuntija
Suomen Akatemia
www.aka.fi
Tietoja julkaisijasta
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2022 rahoitamme tutkimusta 468 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
Syyshausta 2023 siirrytään tammihakuun 2024 – muutoksia tulossa myös arviointiin9.3.2023 08:41:34 EET | Tiedote
Suomen Akatemian hakuaikatauluihin ja hakemusten arviointiin on tulossa merkittäviä muutoksia. Akatemiahanke-, akatemiatutkija- ja kliininen tutkija -rahoitusmuotojen seuraava haku avataan syyskuun sijaan joulukuun alussa 2023. Haku päättyy tammikuussa 2024, ja rahoituspäätökset tehdään saman kevään aikana. Jatkossa hakija pystyy myös itse valitsemaan hakemukselleen sopivimman arviointipaneelin.
Huippuyksikköohjelman 2018–2025 väliarviointi: yksiköissä tehtävä tutkimus edennyt hyvin23.1.2023 13:43:29 EET | Tiedote
Kansainvälinen arviointipaneeli on tehnyt väliarvioinnin huippuyksikköohjelmassa 2018–2025 toimiville tutkimuksen huippuyksiköille. Arviointitulosten perusteella tehdyissä rahoituspäätöksissä yksiköiden rahoitus säilyi samalla tasolla, nousi tai oli haetun mukainen.
Heli Jantunen, Martti Koskenniemi ja Merja Penttilä tieteen akateemikoiksi19.1.2023 17:23:21 EET | Tiedote
Professori Heli Jantunen, emeritusprofessori Martti Koskenniemi ja tutkimusprofessori Merja Penttilä ovat uusia tieteen akateemikoita. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi heille akateemikon arvonimen presidentin esittelyssä tänään 19.1.2023.
Strategisen tutkimuksen YOUNG- ja SHIELD-ohjelmien ohjelmajohtajat valittu17.1.2023 10:16:50 EET | Tiedote
Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) valitsi 16.1.2023 osa-aikaiset ohjelmajohtajat strategisen tutkimuksen ohjelmille Lapset ja nuoret – hyvinvoivat tulevaisuuden tekijät (YOUNG) sekä Turvallisuus ja luottamus algoritmien aikakaudella (SHIELD). Molempien ohjelmajohtajien rahoituskausi on 1.1.2023-30.9.2025.
Suomen Akatemia myönsi tutkimuksen profiloitumisrahoitusta yliopistoille13.1.2023 11:03:14 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on tehnyt rahoituspäätökset yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseksi. Päätökset tehtiin kahdessa erässä 13.12.2022 ja 12.1.2023. Profiloitumisrahoitusta haettiin yhteensä 175 miljoonaa euroa, ja rahoitusta myönnettiin yliopistoille 100 miljoonaa euroa. Myönnöt vaihtelevat 2,2 miljoonasta eurosta 30,1 miljoonaan euroon. Rahoitusta myönnettiin yhdeksälle yliopistolle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme