Verojärjestelmä vaikuttaa merkittävästi koko talouden toimintaan. Suomessa kerätään veroja ja sosiaaliturvamaksuja noin 100 miljardia euroa vuodessa.

Verotuloilla rahoitetaan hyvinvointipalvelut ja verotuksella voidaan myös pyrkiä suoraan lievittämään merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita, kuten eriarvoisuuden kasvua sekä ympäristöongelmia. Toisaalta verotus voi myös haitata talouden toimintaa esimerkiksi vähentämällä työnteon kannusteita.

Verotutkimuksen huippuyksikkö tuottaa tutkimustietoa muun muassa siitä, miten verotus ja sääntely vaikuttavat yksilöihin, yritystoimintaan ja laajemmin yhteiskuntaan.

”Luotettava tieto verotuksen vaikutusten suuruudesta on välttämätöntä, jotta voidaan suunnitella verojärjestelmä, joka saavuttaa verotuksen tavoitteet mahdollisimman pienillä yhteiskunnallisilla kustannuksilla”, huippuyksikön johtaja, professori Kaisa Kotakorpi tiivistää.

Eräänä verojärjestelmän ydinkysymyksenä on se, millainen tuloverotuksen rakenteen ja tason tulisi olla hyvinvointivaltion rahoittamisessa.

”Ansiotuloverotuksen vaikutukset työntekoon ovat luotettavimpien tutkimusten perusteella melko pieniä. Tuloverotuksen alentaminen ei todennäköisesti rahoita itse itseään, vaan vähentäisi verotuloja. Myöskään korkean verotuksen vaikutukset maastamuuttoon eivät muuta tätä päätelmää”, Kotakorpi toteaa.

”Hyödykeverotuksessa yhtenäinen arvonlisävero on puolestaan tutkimustiedon perusteella hyvä ratkaisu. Väliaikaiset arvonlisäveron alennukset eivät ole tehokkaita ja ne voivat johtaa hintojen nousuun pidemmällä aikavälillä”, Kotakorpi jatkaa.

Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii uusia toimia – myös verotuksessa

Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa liikennepolitiikka on keskeisessä roolissa. Vaikka sähköautojen lukumäärä on noussut viime aikoina, edelleen valtaosa uusista rekisteröidyistä ajoneuvoista on muita kuin sähköautoja. Lisäksi sähköautojen osuus kaikista liikenteessä olevista autoista on hyvin pieni.

”Liikenteen sähköistymistä voidaan pyrkiä edistämään infrastruktuuri-investoinneilla tai erilaisilla tuilla, mutta näiden keinojen tehokkuudesta on vielä todella vähän tutkimustietoa”, Kotakorpi kertoo.

Päästöjä voidaan pyrkiä hillitsemään polttoaineverotuksellakin. Professorin mukaan oikeudenmukaisuuskysymysten ratkaiseminen on kuitenkin avainasemassa hyväksyttävän ympäristöpolitiikan suunnittelussa.

”Uuden tutkimustiedon mukaan polttoaineverotuksen taakka ei jakaudu tasaisesti eri alueiden tai tuloryhmien välillä, sillä matalan tulotason ja syrjäseutujen asukkaat kantavat polttoaineveroista suuremman osan.”

Lisätietoja:

• Verotutkimuksen huippuyksikkö - johtaja: taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi, Tampereen yliopisto, p. +358503182487, kaisa.kotakorpi@tuni.fi
• Huippuyksikössä ovat mukana Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
• Taustamateriaalia huippuyksikön tutkimuksesta: Tiedeaamiainen SA pohja - Kotakorpi.pdf

Huippuyksikköohjelmat ovat suomalaisen tutkimuksen menestystarinoita

Suomen Akatemian uusissa huippuyksiköissä yhdistyvät kiinnostavalla tavalla erilaiset tieteelliset näkökulmat ja potentiaali merkittävään tieteen uudistamiseen. Huippuyksiköiden työssä keskeistä on tutkimuksen tiedeyhteisön ulkopuolelle ulottuva vaikuttavuus sekä se, että huippuyksikön tutkijat ja aihe tuovat uutta Suomen tieteeseen.

Tutkimuksen huippuyksiköt kuuluvat oman tieteenalansa kansainväliseen kärkeen tai ovat lähellä sitä. Huippuyksiköiden laajat tutkimuskokonaisuudet uudistavat tutkimusta, kehittävät luovia tutkimusympäristöjä ja innovaatioita sekä kouluttavat uusia lahjakkaita tutkijoita suomalaiseen tutkimus- ja elinkeinoelämään.

Huippuyksiköitä rahoittavat Suomen Akatemia, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Lisäksi yksiköt saavat rahoitusta useista muista lähteistä. Vuosien 2022─2029 huippuyksikköohjelmassa on mukana 11 yksikköä. Näissä työskentelee tutkimusryhmiä 11 yliopistosta tai tutkimuslaitoksesta. Akatemia on varautunut rahoittamaan huippuyksikköohjelmaa 101 miljoonalla eurolla.

• Huippuyksikköohjelmat
• johtava tiedeasiantuntija Maiju Gyran, p. 029 533 5015, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
• yleiset tiedustelut: coe(at)aka.fi