Toisen asteen opinto-ohjaus tarvitsee lisäresursseja
Jokin aikaa sitten Helsingin Sanomissa julkaistiin artikkeli nimeltä Liikaa vaihtoehtoja, joka keskittyi multipotentiaaleihin. Multipotentiaalit ovat artikkelin mukaan henkilöitä, joilla ei ole kutsumusta tietylle alalle vaan useita kiinnostuksen kohteita. Artikkelissa puhuttiin myös siitä, kuinka toisella asteella pitäisi valita oma urapolku ja entäpä jos ei ole selvää suuntaa mihin jatkaa. Multipotentiaali tai ei, mutta toisella asteella pitäisi osata vastata vastata siihen lopullisen tuntuiseen ja vähän pelottavaankin kysymykseen “mikä musta tulee isona”.
Olen itse valmistunut ylioppilaaksi 2015 ja oman kokemukseni perusteella lukio-opetuksessa opinto-ohjaus painottui nimenomaan lukiokurssien valintaan eikä niinkään jatko-opintojen suunnitteluun. Itse päädyin opiskelemaan vasta välivuoden jälkeen ja nyt vietän uutta välivuotta pohtien mitä oikeastaan haluaisin tehdä. Moni muu on kokenut saman. Koulutus kannattaa -selvityksen (2015) mukaan noin 30 prosenttia ylioppilastutkinnon suorittaneista ei ollut aloittanut jatko-opintoja vietettyään välivuoden. Toki osa välivuosista on suunniteltuja, mutta joukkoon mahtuu myös niitä, jotka vielä etsivät suuntaa tulevaisuudelleen.
Lukio on yleissivistävä oppilaitos, jonka tehtävä on antaa opiskelijoille valmiudet korkeakouluopintojen suorittamiseen. Ammatillisessa koulutus taas keskittyy nimensä mukaisesti opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja jatko-opintovalmiuksien tuottaminen on vain yksi monista tavoitteista. Ammatillisen koulutuksen reformissa jatko-opintovalmiudet ovat osana Henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa (HOKS) HOKS ei kuitenkaan palvele opiskelijoita kuten sen pitäisi vaan esimerkiksi OAJ:n tekemässä kyselyssä selviää, että opettajat eivät ole tietoisia kuinka paljon heille on varattu aikaa heille on varattu HOKS:in laatimiseen eikä henkilökohtaistamisen prosessi itsessään ole myöskään selkeä.
Koulutuksesta ei ole enää varaa leikata vaan tulevaisuuteen on investoitava. Toisen asteen opinto-ohjaukseen on kohdistettava enemmän resursseja, jotta motivaatio jatko-opintoihin säilyy, alanvalinta helpottuu ja ylimääräiset välivuodet vähenevät. Sulavampi siirtyminen opintopolulla eteenpäin on niin yksilön kuin yhteiskunnankin etu.
Lisätietoa:
Heidi Miettinen
+358 50 4683655
heidi.miettinen@sonk.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Topi KytölehtoPuheenjohtaja
SONK ry:n puheenjohtaja. Suomen historian aineenopettaja-opiskelija Jyväskylästä, jota innostaa tasa-arvo, sivistys, liikunta ja flamenco.
+358509115304topi.kytolehto@sonk.fiSini HeinoPääsihteeri
+358452775070sini.heino@sonk.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Opiskelijat inhimillisemmän ja yhdenvertaisemman yhteiskunnan puolesta. Olemme valtakunnallinen poliittinen opiskelijajärjestö.Tavoitteenamme on edistää opiskelijoiden osallistumista poliittiseen keskusteluun, jossa painopisteenä on koulutus- ja sivistyspolitiikka. Meitä yhdistävät vapauden, yhdenvertaisuuden sekä solidaarisuuden arvot.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Demariopiskelijat
Opintolainasta ei ole sosiaaliturvaksi - Sosiaaliturva on uudistettava tällä hallituskaudella26.9.2019 14:04:37 EEST | Tiedote
Nimimerkki “Lainakelvottoman isä” kirjoitti Helsingin Sanomien 26.9. mielipidepalstalla, että hänen tyttärensä ei saanut opintolainaa Nordean “kokonaisharkinnan” vuoksi, sillä tyttärellä on vuosien takainen maksuhäiriömerkintä. Kirjoittaja huomauttaa erittäin ansiokkaasti, että opintolainaa on markkinoitu opiskelijoille hyvänä ja riskittömänä ratkaisuna opintojen rahoittamiseen. Opintotuen lainapainotteisuutta on lisätty viime vuosina ja jotkut tahot haluavat lisätä sitä entisestään. Sosialidemokraattisten Opiskelijoiden liittohallituksen jäsen Aleksanteri Gustafsson on huolissaan lainapainotteisuuden epäkohdista. “Lainapainotteisuuden lisääminen on sinällään jo itsessään ongelma, sillä nykyopiskelijat valmistuvat entistä epävarmempaan taloustilanteeseen ja työmarkkinoille, joilla työllistyminen ei ole itsestäänselvää. Erityisen ongelmallinen tilanteesta tulee, jos useimmat pankit eivät myönnä opintolainaa maksuhäiriömerkintöjen vuoksi, kuten nyt vaikuttaa olevan. Tämä vaikeuttaa huono
Sivistys mukaan budjettiriiheen, Suomen hallitus – Osaamisen korjausvelka on kestämätön16.9.2019 12:22:37 EEST | Tiedote
Suomen hallitus kokoontuu tällä viikolla neuvottelemaan ministeriöiden määrärahojen mitoituksesta. Valtionvarainministeriön taannoinen ehdotus valtion talousarvioesitykseksi sisälsi paljon hyvää, mutta hämmennystä herätti korkeakoulutuksen määrärahojen vähyys. Moni korkeakoulu varautui rahoituksensa lisääntymiseen ja valtiovarainministeriön budjettiesityksen tultua julki hämmennys korkeakoulukentällä oli suuri. “Sivistys on sosiaalidemokraattiselle liikkelle kivijalka. Vaikka hallitusohjelmassa ei välttämättä olisikaan luvattu määrärahoja täysimääräisenä vielä tälle vuodelle, on ehdottoman tärkeää että sosialidemokraatit vaativat pääministeri Antti Rinteen johdolla korkeakoulutukselle hallitusohjelmassa mainitut 60 miljoonaa euroa. Koulutuksen kunnianpalautus oli mitä mainioin teema vaaleissa, mutta tämä kunnianpalautus vaatii myös konkreettisia tekoja. Hallitusohjelmassa luvatut rahoituslisäykset ovat hyvä alku. Sipilän hallituksen puolen miljardin euron korkeakoululeikkausten jälkeen
Osaamisen korjausvelka on Suomelle kohtalon kysymys – Korkeakoulujen rahoitus on asetettava budjetissa kohdalleen23.8.2019 14:47:44 EEST | Tiedote
Korkeakoulutus on ansaitusti noussut viime aikoina keskustelun keskiöön. Tämän kesän Suomen ylioppilaskuntien liiton taannoinen kannanotto koskien opiskelijoiden oikeutta lepoon sekä viimeisin valtiovarainministeriön budjettiesitys. Tai lähinnä riittävän budjetin puute korkeakouluille. “Rinteen hallituksen ohjelma on monilta osin edistyksellinen, erityisesti ilmastonmuutosta käsittelevät ohjelman kohdat. Korkeakoulutus sai kipeästi kaivatun lisärahoituksen kahden viimeisimmän hallituksen leikkausten jälkeen. Esimerkiksi opintorahaan tuleva huoltajakorotus on loistava askel oikeaan suuntaan”, SONKin puheenjohtaja Topi Kytölehto kiittelee hallitusohjelmaa. “Viimeisten hallitusten politiikka on kuitenkin jättänyt Suomelle ja sen nuoremmille sukupolville mittavan korjausvelan osaamiseen. Tällä hetkellä Suomen koulutetuin sukupolvi ovat nykyiset 40-45-vuotiaat. Nykyinen kehitys näyttää siltä, että tämä sukupolvi tulee myös jäämään koulutetuimmaksi. Hälyttävää on myös se että korkea-asteen s
Siiri Muhonen: nuoret putoavat tyhjän päälle – sosiaaliturva elää menneisyydessä27.3.2019 10:47:54 EET | Tiedote
Ääni opiskelijalle kampanjassa SONK nostaa esiin opiskelijataustaisia ehdokkaita ja nostaa keskusteluun niin koulutusta ja tiedettä kuin opiskelijan hyvinvointia koskevia teemoja.
Markus Myllyniemi: Yliopistojen uusi pääsykoepolitiikka syrjii erityisesti poikia ja tulevaisuudestaan epävarmoja25.3.2019 15:30:54 EET | Tiedote
Ääni opiskelijalle kampanjassa SONK nostaa esiin opiskelijataustaisia ehdokkaita ja nostaa keskusteluun niin koulutusta ja tiedettä kuin opiskelijan hyvinvointia koskevia teemoja.
Ei ruusuja, vaan tasa-arvoa Suomen uusi hallitus8.3.2019 14:30:10 EET | Tiedote
Naistenpäivä on historiallinen jäänne siltä ajalta, kun tasa-arvon tavoitteluksi riitti kerran vuodessa asian pahoitteleminen äideille, tyttärille ja vaimoille. Sekä sen kuuluisan ruusun antaminen. Yhden päivän voimalla naiset joutuvat kestämään Euroopan pahinta lähisuhdeväkivaltaa, miehiä huonompaa palkkausta ja epävakaata työmarkkina-asemaa. Suurin osa korkeakouluopiskelijoista on naisia, mutta korkeampi koulutusaste ei siltikään näyttäydy korkeampana palkkauksena tai johtotehtävien jakautumisessa. Rahan sanotaan olevan yhteiskunnassamme arvostuksen todellinen mittari, ja nykyinen hallitus on todellakin näyttänyt mitkä sen arvot ovat. Tällä hallituskaudella tasa-arvo on ottanut merkittäviä askeleita taaksepäin. Erityisen miesvaltaisia ovat hallituspuolueiden keskustan ja sinisten eduskuntaryhmät, ja tämä on näkynyt karulla tavalla hallituksen politiikassa. Tasa-arvon vastaiset teot ovat surullista luettavaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Ensin hallitukselta unohtui tasa-arvosuunnitelm
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme